Saturday, 26 July 2014

Kärhöonnea

Olen vuosien kuluessa tappanut noin kymmenen kärhöä puutarhaani. Nyt näyttää siltä, että kärhöonneni on kääntynyt. Viimeisten parin vuoden sisällä on ainakin neljä onnistumista!
Tämä on loistokärhö 'Hagley Hybrid', kauan havittelemani kärhö, jossa on ihana sävy ja nuo tummat heteet pisteenä iin päällä. Istutin tämän viime vuonna kuistin pieleen – ja se on hengissä! Eikä siinä vielä kaikki, se on myös nyt alkanut kukkia!

It seems that I finally have a lucky streak with Clematis.

Kylläpä voi ihminen olla iloinen yhdestä pienestä liaanista.
Taustalla näkyy huussi, jonka edessä kukkii apteekkarinruusu.

Apteekkarinruusu on matkustanut ja muuttanut kanssani jo kolmeen uuteen maahan ja vielä useampaan puutarhaan. Nyt se on toivottavasti lopullisilla sijoillaan. Alun perin ostin sen Peter Bealesin puutarhalta Attleborough'sta Englannista.

Apteekkarinruusun asuinsija on villi punainen penkki. Tässä on kaikenlaista punaista ja vähän muutakin. Taustalla häämöttää muotopuutarhaan väärän värinen, valkoisena ostettu lilja.

Pari viikkoa sitten villissä punaisessa penkissä oli tummempi tunnelma, kun 'Nippon Beauty' -kiinanpionit kukkivat yhtä ainaa tummanpunaisten liljojen kanssa.

Hurmeluppio kukki pitkästä aikaa, ehkä siksi, että muistin keväällä kitkeä tämän ympäristön huolellisesti, kun kasvi ei ollut pariin vuoteen kukkinut lainkaan.

Hempeyttäkin löytyy. Ritarinkannus 'Astolat', tämäkin ensimmäinen onnistuminen noin viiden taimi-istutus- ja siemenkylvöyrityksen jälkeen!

Punaisen penkin vieressä, huussin takana viihtyy Suvikummun Marjan lähettämä ihana kuunlilja 'Sun Power'. Pieni ojakärsämö viihtyy kuunliljan syleilyssä. Limenvihreät lehdet ovat mukavana kontrastina taempana olevan jouluruusun tummanvihreisiin lehtiin.

Yksi onnistunut kärhö on 'Miss Bateman' joka kasvaa villin punaisen penkin vieressä olevaan syreeniin, mutta se ei kuki vielä, vaan itse asiassa on aika pahoin kuivunut.
Tässä kuvassa ovat saunan nurkan tikkaat, joihin kasvaa vielä yksi onnistunut kärhö, ilmeisesti tarhaviinikärhö 'Avant Garde'. Se on talvehtinut jo kaksi talvea, mutta ei ole vielä kukkinut – ehkä siksi, että peurat ovat napsineet sitä niin paljon ohi kulkiessaan. Hengissä olo ja reipas kasvu on kuitenkin huippusaavutus!
Tikkaiden koreissa kukkii 'Empress of India' -krassia, etualalla hehkuvat rusopäivänliljat.

Loppuun poikien terveiset. Täällä ollaan tarkkana! Kaikki hyttystä suurempi saa varoa nahkaansa, etenkin näin iltaisin.


Tarkkaavaista viikonlopun jatkoa!

Apteekkarinruusu – Rosa 'Officinalis'
Hurmeluppio – Sanguisorba menziesii
Jouluruusu – Helleborus
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Krassi – Tropaeolum
Kuunlilja – Hosta
Loistokärhö – Clematis Patens-Ryhmä
Rusopäivänlilja – Hemerocallis fulva
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä

20 comments :

  1. Kyllä nuo kärhöt sitten osaavatkin olla oikukkaita, katselen miten noiden siemenestä kylvettyjen kanssa oikein käy, mutta muuten taidan nyt lopettaa melkein neljän (yhdessä hieman henkeä) uhrin jälkeen:( Komeita kissapoikia siellä kuvissa, etenkin ed. postauksen Musti ja neilikkaruusu kuva <3

    ReplyDelete
  2. Voi juku, että on taas kauniit kuvat ihanista kukkijoista ja kissoista! Kukkiva kärhö on aivan ihana, ymmärrän suuren ilon täysin : ) Ja ihana kesäinen otsikkokuva!

    ReplyDelete
  3. Kaunis on kärhö! Minä sain keväällä alppiärhön taimen ja se on edelleen hengissä. Aika saavutus minulta.
    Liljjojen värien kanssa sattuu, minun pinkki on tulossa kukkaan, mutta näyttää kyllä enemmän oranssilta. Vähän harmittaa. Joutuu siirtämään ja ostamaan uuden.

    ReplyDelete
  4. Kaunis kärhö, todella. Minäkin olen onnistunut muutamia kuolettamaan:( Nyt on uusi, mutta tuntematon kärhön alku koetuksessa;)

    ReplyDelete
  5. Kyllä kukat ovat kauniita ja kärhöt vielä omassa luokassaan. Kaunis kuin mikä.

    ReplyDelete
  6. Tarkkana saavat kutsumattomat vieraat olla! Sinulla nurmi viheriöi, meillä se näyttää ruskettuvan:(

    ReplyDelete
  7. Kärhöt ovat omassa puutarhamenneisyydessäni kuuluneet listalle "epäonnistuneet yritykset", mutta olen niitä kyllä aina ihaillut.. ja ihalin juuri äsken kun näin onnistuneet kärhöilyt tässä blogissa.. :)

    ReplyDelete
  8. Minna; Ehkä kannattaa vielä jatkaa yrittämistä, minullakin kuoli enemmän kuin neljä ennen kuin tuli tämä onnistumisten putki :-D

    Inka; Kärhöt ovat tosiaan mahtavan ihania!

    Katja; Hienoa! Alppikärhö oli minullakin ensimmäinen, joka onnistui. Liljoissa näyttää tulevan usein värisekaannuksia.

    Hyvä Mieli; Onnea uudelle yritykselle!

    Mummeli; Kärhöt ovat ihania, tosiaan!

    Myrsky ja Minna; Kutsumattomien vieraiden puntit tutisevat ;-) Täällä on todella vihreää talon pohjoispuolella, siinä on aina, siinä pojat ovat yhteiskuvassa.

    Auli; Ehkä leikkimökille voisi istuttaa omansa? Mökin pohjoispuolelle, sillä kärhö tykkää siitä, että aurinko ei paahda tyvelle.

    ReplyDelete
  9. Ihania kärhöjä! Mulla ei ole ollut niiden kiusana peuroja, mutta kontiainen kaivaa käytävänsä aina juuri kärhön juuren viereen ja juuret jäävät tyhjän päälle. Piilusta kuoli toinen verso, mutta toinen sentään kukkii parhaillaan.

    ReplyDelete
  10. On se vaan niin kivaa, kun ponnistelut tuottaa tulosta, kauniisti kärhösi kukkii ja ensikesänä vielä runsaammin:) Minun kärhöistä, jotka ostin keväällä ja ovat ruukuissa, näyttää jokaisesta kuolevan osa oksista, kummasti lurpsahtavat ja sitten kuivuvat.Onneksi sentään on päässyt kukat katsomaan, ovat sen verran aukaisseet nuppuja. On ne vaan niin kauniita, että pakko yrittää vaan aina uudestaan:))

    ReplyDelete
  11. Upea väri tuossa hurmeluppiossa! Helpottavaa kuulla, että ammattilaisillakin on haasteita kärhöjen kanssa :)

    ReplyDelete
  12. Ihana hentonen kärhö, hieman samankaltainen kuin Pink Fantasy.
    Kärhöt on joskus oikullisia, eivät kuki, ja muumioituvat, mutta parhaimillaan just tuollasia ihanuuksia.

    ReplyDelete
  13. Saraheinä; Onneksi se on kuitenkin hengissä.

    Anski; Kyllä, aina välillä kun näkee uuden kärhön kuvan, on sellainen pakko saada. Itse haaveilen vielä tiukukärhön tapaisesta nuokkuvakukkaisesta. Ainakin.

    Susanna; Heh, ei ammattilaisuus ole minkään tae :-D Osan olen istuttanut kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ja silti kärhö on kuollut. Nyt osa on ihan surkeassa paikassa ja silti hengissä. Niissä ei tunnu olevan mitään logiikkaa!

    Kosotäti; Kyllä tuntuvat olevan todella oikukkaita!

    ReplyDelete
  14. Kärhöt on oikukkaita, jotkut häviävät ja jotkut tulevat onneksi takaisin pidettyään välivuoden. Mun ihanuuskärhö aronioiden vieressä ei ole näyttäytynyt tänä vuonna ollenkaan, mutta toisaalla puutarhassa kiemurtelee sellainen, jonka jo luulin menehtyneen.
    Viinikärhöt on mun suosikkeja, vähän paremmin viihtyvät täällä pohjoisemmassa kuin arat sukulaisensa.

    ReplyDelete
  15. Kärhöjen juurtuminen, kasvaminen ja kukkarunsauden odottaminen vie monta vuotta. Mutta se on sitten palkitsevaa, kun kukkia alkaa ilmaantua.
    Voi miten uskollisesti olet tuota ruusuasi kuljettanut mukanasi!

    ReplyDelete
  16. Pioni; Sinulta saadun inspiraation vallassa siirsin syksyllä oman Purpurea Plena Elegansini aronian viereen. Sillä kesti kauan lähteä kasvuun alkukesällä, mutta nyt se jo viheriöi reippaana! Sekä puska että kärhö ovat ison peurasuojaverkon sisällä, sillä aronia ei ole muutamassa vuodessa päässyt kasvamaan yhtään, kun sitä on typistetty niin ahkerasti. Kukka-marja-ihanuutta odotellaan! Toivottavasti sinullakin se vain pitää välivuotta kukoistaakseen entistä runsaampana ensi vuonna.

    Irene; Kyllä, se on todellakin palkitsevaa! Kasveilla yleensäkin saattaa kestää kauan kotiutua, se pitää aina yrittää muistaa.
    Ei tuota ruusua voinut minnekään jättää :-D

    ReplyDelete
  17. Kärhöt ovat todellakin ihania kasveja, jalokärhöihin en ole kovin innostunut, mutta metsäkärhöt ovat mieleeni. Ne kiipeilevät pitkin omenapuita monen metrin korkeudessa, mutta talveksi täytyy pitkillä kuusen oksilla versot ainakin parin metrin korkeudelta suojata kun pupuset käyvät ne napsimassa poikki, omenapuu on todella kaunis kukkiessaan valkoisena ja sieltä sitten löytyy myös sinisen ja vaaleanpunaisen metsäkärhön kukkia monen metrin korkeudella. Ostin myös Alba Plena kerrotun metsäkärhön, suosittelen, se kukkii ja kasvaa hyvin, kuin valkosia karvatupsuja ja niitä on paljon ja kun kukinta loppuu Piilu aloittaa oman kukintansa. Kärhö, vallankin meidän Piilu on aika veikeä, se ei kasva joka vuosi, kärhö voi nukkua maan alla 2-3 vuottakin ja aloittaa kasvunsa uudelleen, tätä ihmettelin ja kysyin asian varmistuksen kärhöguru Börje Friltä.

    terveisin

    Kivipellon Saila

    ReplyDelete
  18. Olisipa hienoa, jos joku vuosia sitten istutettu kärhö ilmestyisikin maan pinnalle! Tosin niistä taitaa olla enemmänkin kuin kolme vuotta. Yksi ihana valkokukkainen alppikärhö, varmaan 'White Swan' on mennyt, samoin pienikukkainen 'Violet Purple'. Mutta yrittänyttä ei laiteta ja nyt minulla ainakin on joitakin eläviä kärhöjä. Pienikukkaiset ovat täälläkin enemmän mieleen, tuolla 'Hagley Hybridillä' on loistokärhöksi pienet kukat. Oma yritykseni istuttaa omenapuun juurelle ei tuottanut elävää kärhöä, harmi vain!

    ReplyDelete
  19. Saila, kärhö leikkimökin seinustalla olisi hieno ajatus, mutta olen vähän pessimistinen sen suhteen, että jos lapsi kaivaa sen muovilapiollaan juurineen pois kun silmä välttää ;)

    ReplyDelete
  20. Se on mahdollista. Mutta on sekin mahdollista, että kärhö siitä selviäisi. Oli minunkin vanhempien puutarhassa vielä aika runsaasti kasveja jäljellä minun yli-innokkaan puutarhanhoitamiseni jäljiltä ;-)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!