Friday 6 May 2011

Some firsts

The first daffodil to carefully open its perianth is 'Orangery'. I love its orange corona, like a petticoat. (Correct me if I'm wrong with the scientific bits).
Last night there was frost. I was up at 4 a.m. to check on Musti who was having some sort of a quarrel with the local tomcat. The grass was crunchy!

Pihani ensimmäinen narsissi päätti viimein varovasti avautua, usean päivän harkinnan jälkeen. Tämä oranssi ihanuus on 'Orangerie'. Pidän erityisesti sen torvettomuudesta. Minulla ei taidakaan olla torvellisia narsisseja pihallani lainkaan. Viime syksynä istutin valkoista 'White Ladya' jolla on lyhyt keltainen torvi ja 'Silver Chimesia', joka on 'White Ladyn' tapaan valkokukkainen ja siinä monta kukkaa samassa varressa. Molemmat ovat vasta tunkemassa lehtiä maasta. Seuraavana kukkaan tulee varmaankin lumpeenkukkaa(!) muistuttava mahtavan kokoinen 'Manly' ja tuntematon, jonka luulen olevan 'Tahiti', se on tullut iloisena vahinkona lapsuudenkotini pihalta.

The first laundry of the year to dry in the open.

Vuoden ensimmäiset ulkopyykit! Tämän saman puun katveessa olevaa linnunpönttöä kävi tänään katsastamassa kevään ensimmäinen kirjosieppokoiras – nehän muuttavat naaraita aiemmin pohjoiseen tutustuakseen asuntotarjontaan etukäteen. Asunnon perusteella naaras sitten valitsee itselleen puolison.

The pink wood anemone 'Robinsoniana' still pondering whether it's spring or not.

Hämyvuokko fundeeraa edelleen – sopii hämäläiselle luonteelle, pakko sanoa...

This is not a first nor last. This is an everyday sight – is there a lovelier sight than a furry friend taking it easy and being at home? Nope, didn't think so.

Jokapäiväinen näky mutta aina yhtä ihana. Otin kuvan Ransusta juuri ennen kuin aloin ladata kuvia koneelle ja kirjoittaa tätä juttua ja se on ihan samassa asennossa edelleen. No leuka näyttää olevan tällä hetkellä vähän enemmän ojentunut. Oli taas tosi rankka päivä.

19 comments :

  1. Kiva nähdä uusia narsisseja ja lajikkeita, kun itse olen ihaillut niitä jo mielestäni aika kauan täällä etelässä. Yhtään tuollaista oranssia en ole nähnyt, näyttää ujolta kukalta, kun on vasta puoliksi avautunut. Minulla ei ole myöskään tietoa narsissien lajikkeista eikä nimistä. Hämyvuokko on myös oikein suloinen. Ja Ransukin on. Kesän ensimmäinen ulkopyykkipäivä on todella tapaus. Tykkään kauheasti levitellä pyykkejä ulos kuivumaan, ja niihin tulee niin ihana puhdas tuoksu.

    ReplyDelete
  2. Siis mitä kuka häh? Musti rettelöi aamuyöstä paikallisen kollipojan kanssa?

    Mikä lienee vialla päänupissani, mutta en mitenkään nää tuota narsissia oranssina. Kaunis kuitenkin, kuten jahkaileva HÄMYvuokko.

    ReplyDelete
  3. Ihania tunnelmakuvia.. Hämyvuokko vei sydämein, niin myös Ransu :)

    ReplyDelete
  4. Ihan lähestulkoon pelottaa, että missaan kaikki kukkieni aukeamiset ja kukkimiset, kun ehdin olla niin vähän aikaa puutarhassa. Töissä mennään tuhatta ja sataa ja olen ihan puol pökerryksissä, kun pääsen kotiin. Ja kun en asu samassa osoitteessa puutarhani kanssa, on kaikki aina vähän hankalampaa. Ei voi vaan mennä vaikka illalla yöpaita päällä hiippailemaan kasteiselle nurmikolle ja tekemään havaintoja nupuista ja kukista.

    ReplyDelete
  5. Kiitos kommenteista!
    Ei kai tuo narsissi ole oranssi, vähän liioittelin ;-) "Torviosan" tumma keltainen on enemmän kai tosi tosi tumma kananmunankeltuaisen väri (sellaisesta kanalasta, jossa kanoille annetaan maissia).

    Paula; olen huomannut että kuvissasi on ollut narsisseja jo pitkään! Täällä saarella on joidenkin pihoilla pieniä keltaisia narsisseja, ja suurempiakin, jotka ovat kukkineet jo jonkin aikaa. Minulla ei niitä ole. Vanhanajan tuoksuvat valkoiset varsissit kukkivat aina meidän lapsuudenkodin pihallakin keltaisia myöhempään, eli ehkä se on normaalia että omat valkoiseni ovat vasta nousussa.

    Pyykit ulkona ovat ihan parasta (juoksevan veden jälkeen ;-))

    Liina; Musti ei suinkaan rettelöi vaan se toinen ;-D Niillä on kovin kovaäänistä reviirikeskustelua, mutta eivät näytä käyvän toistensa kimppuun. Olin justiinsa päästänyt Mustin ulos ja se alkoi mouruta, niinpä olin hereillä.

    ReplyDelete
  6. Tiina; näinä viileinä aikoina tuskin mikään kukkii ja lakastuu kovinkaan nopeasti! Tuota hämyvuokon avautumista olen odotellut jo viisi päivää... ja odotan edelleen... ja narsisseja myös, kukan avautuminen näköjään kestää noin neljä päivää. Ei hätää!

    ReplyDelete
  7. Kyllä onkin kaunis narsissi - ja Ransu ihan reporankana, rento tyyppi:)

    ReplyDelete
  8. Tuo narsissi on aika ihana, ja vielä tuoksuukin suloiselta!
    Ransu nyt on aina ihana, se nyt on selvää sanomattakin ;-)

    ReplyDelete
  9. Mielenkiintoisen näköinen narsissi sulla, ja mielenkiintoisen kuuloisia vielä tulollaan. Toivottavasti saadaan niistäkin kuvia.

    Ai että, tuo hämyvuokko <3<3<3

    Ja Ransulainen. Se varmaan unissaankin kääntää mahakarvansa näkysälle ihan vaan siksi, että sinä (ja muut) muistaisit aina ihailla :-D

    Mustille terkkuja: pidä naapureille jöötä!

    ReplyDelete
  10. Olipas harkitsevainen narsissi ;DDD
    Minulla taitaa olla tuota samaa narsissia Walkerinhernepensaan juurella,
    pitäisi ehtiä kuvaamaan.... hitsi, kun minulla on työajat sellaiset, että kevät ehtii melkein livahtaa huomaamatta ohi:((
    Ransu vaikuttaa HYVIN ONNELLISELTA KISSALTA ♥
    Meidän Ruusa nukkuu samassa asennossa, mutta hänellä ei ole NOIN IHANIA MASUKARVOJA!

    ReplyDelete
  11. Kiitos vain Intopii! Musti veti pitkät pantteripäikkärit tapansa mukaan ja lähti vastikään taas ulos. Se on niin viisas että osaa joko pitää puolensa tai tulla kotiin, tarpeen mukaan.
    Saadaan kuvia muistakin narsisseista, mutta niihin kuluu vielä hetki. 'Manlyn' nuput ovat vielä tiiviisti supussa ja valkoisista on vasta lehtiä näkyvissä. 'Orangerie' tai englanninkielisissä maissa 'Orangery' on aika ihana sitten kun se avautuu kokonaan, tuo tummankeltainen "litistynyt torvi" (englanniksi "split corona") on hauska, kuin ulompien terälehtien alushame.
    Hämyvuokko on niin ihana! Suotta ei Oma Pihan avustaja Leena Harju sitä hehkuttanut viimekeväisillä Oulun messuilla, missä hän oli Särkän osastolla auttamassa. En sitten voinut vastustaa, ja onneksi niin. Niin herkkä, ja kaikki nuo valkovuokon piirteet kuin dipattuina johonkin punertavaan liemeen.
    Ransulainen tietää varmaan tasan tarkkaan mikä vetoaa mammaan (ja blogin lukijoihin?)

    ReplyDelete
  12. Hiljaa hyvä tulee? Ehkä tämä pätee myös hämyvuokkoihin :)

    ReplyDelete
  13. Kuule Risusydämen Marja, näillä kylmillä öillä kevät ei pääse livahtamaan äkkiä ohi huomaamatta, ja hyvä niin. Joka ikinen kukka miettii niin monta päivää ja yötä avautumista... tuo hämyvuokkokin on avautunut nyt viisi päivää eikä vieläkään ole auki!
    Ransu varmaan on hyvin onnellinen kissa, toivottavasti, olen ainakin itse hyvin onnellinen ajatuksesta että kissani ovat onnellisia :-) Ruusallakin on varmaan hyvin viehättävät masukarvat, äläs nyt! Ei se pituus vaan se laatu!
    Walkerinhernepensasta haluaisin minäkin, ihan kamalaa (oikeasti ei! :-D) että koko ajan haluaa lisää ihania kasveja pihalleen!

    ReplyDelete
  14. Hei Naukulan Mamma! Tässä tulee koko ajan lisää kommentteja, apua! Siis ihanaa! :-D
    Varmaan hiljaa hyvä tulee. Viime yönä oli pakkasta, hyvä vain että miettivät moneen kertaan. Kasvit ovat oikeastaan aika viisaita! (melkein yhtä viisaita kuin kissat)

    ReplyDelete
  15. Kevät ! :)
    Suloinen tuo hämyvuokko.
    Ja mikä sen suloisempaa, kuin selällään makaava untuvainen kissalapsi,jota saa nuuhkia ja pusutella.

    t.Leena ja Pojat

    ReplyDelete
  16. Hei Leena ja Pojat!
    Ihan totta, kaikkein suloisin on pötköttävä untuvamasu ♥
    Aurinkoista viikonloppua!

    ReplyDelete
  17. Välillä kissat rentoutuvat täysin siemauksin, että jaksavat taas nauttia kukkaan puhkeavasta luonnosta. :)

    ReplyDelete
  18. Lisäys: ja myyräpaisteista! :)

    ReplyDelete
  19. Niin, ja myyräpaisteista! :-D Varmaan etenkin niistä, vaikka kaikenlaiset tuoksut, lepattavat asiat ja rapisevat paikat kiinnostavat myös.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!