Anttilasta löysin suloisen keraamisen kananmuna-askin, jota tuskin koskaan tulen käyttämään kananmunille... tai, kukapa tietää. Heti astian nähdessäni tulin ajatelleeksi, miten nätti se olisi pienten sipulikukkien tai rairuohon alustana. Astiaan on maalattu sinisiä kukkasia – söpöä! Se maksoi juuri alle kympin.
Siinä ne nyt ovat, onpas sinistä ja suloista. Näin ne kukkimisvaiheessa astiaan törkätyt helmililjat vain pikku hiljaa oikenevat. Paljon parempi tulos olisi tietysti, jos ne istuttaisi astiaan alun perin – mutta aina se ei ole mahdollista, kun on saatava heti niin heti se sitten on.
Mukavaa pääsiäistä kamut!
.JPEG)
.jpg)
Mukavaa pääsiäisen aikaa sinne!
ReplyDeleteMä en ala. Miksi KAIKISSA muissa kissakodeissa voi olla narsisseja ja helmililjoja yms., mutta meillä ei? :( Saimme helmililjan lahjaksi, kun kukkakauppiaskin oli suositellut, että näistä ei kissat tykkää. Tykkääpäs, helmililjan lehdet narskuvat ihanasti hampaissa! Niinpä lilja asui jonkin aikaa keittiön vitriinikaapissa ja kun ei enää mahtunut sinne, muutti takaisin sille, joka sen meille toikin.
ReplyDeleteKateellisesta valituksesta huolimatta toivotan koko teidän porukalle hyvää pääsiäistä! :)
Mukavaa pääsiäistä teillekin!
ReplyDeleteKiitos ja samoin teillepäin, pääsiäinen jatkuu vielä... (jossain vaiheessa ajattelin laittaa päivittäisen pääsiäisentoivottajan Ransun muodossa, mutta katsotaan...)
ReplyDeleteNo voi Jenni. Pakko paljastaa: kyllä Ransukin noita rouskuttelee. Lisäksi se vetää noita juuri-istutettuja liljoja ylös muna-askista, niin että istutus vähän kärsii. Siinä pitää olla aika nopeana, että saa liljat turvaan. Toisaalta, naurua riittää – kumpi lienee parempaa pääsiäisen viettoa?
Joten, nauruisaa aikaa teillekin, eikö tähän juhlaan kumminkin liity uskonnollisessakin mielessä jotakin iloista, vaikka kärsimyksestä onkin kyse?