Reipas Musti kylätiellä
Ransu kotikissa ei tykkää pakkasesta
Ahvensaaren kylä on mahdottoman hieno, se on Museovirastonkin noteeraamaa kulttuuriympäristöä. Vanhimmat asumukset ovat noin 500 vuoden ikäisiä, tosin niitä on jatkettu ja suurenneltu tarpeen mukaan, niin kuin tapana on.
Kylä on tiivis ja kaikkine ulkorakennuksineen mahdottoman hauska kokoelma pääasiassa punaisia taloja: vajoja, saunoja, aittoja, huusseja ja mitä lie.
Viime yönä, kuun valossa maisema oli sininen. Ulkona näki aivan hyvin ilman lamppua. Kuun valossa hanki kimmelsi kuin sadussa, mutta se oli totta.
.JPEG)
.jpg)
Tunnelmallisen näköinen tuo teidän kylä ja kissapojat sen kun komistuvat!
ReplyDeleteItse palaan aina mielessäni lapsuuteni kylään Kumaalaan, jossa oli sekä mökkipahasia että suuria maataloja vieri vieressä, juuri kuten kuvasit. Aittoja, navettoja, kallellaan olevia latoja ja niitä ulkohuusseja myös! Oikeasti kaipaan tuollaista maisemaa. Nyt asumme kaava-alueella, jossa talot ovat säntillisesti riveissä ja kaikki enenmmän tai vähemmän samalla kaavalla tehtyjä. Minulla on se vanhan talon ja maiseman kaipuu...
mutta menipäs sentimentaaliseksi! Hyvä se on ainakin näillä keleillä asustella nykytalossa. Oikein hyvää tätä vuotta sinulle Saila :)
Hei Maria ja kiitos toivotuksista!
ReplyDeletePitänee tehdä tutkimusmatka Pohjanmaalle, se on aika tuntematonta seutua minulle. Viime kesänä kävin Kauhajoella, mutta niin pikaisesti, että illaksi oli jo ehdittävä Poriin.
Kumaala kuulostaa näkemisen arvoiselta paikalta, ja on totta, että vanhassa jotenkin tuntuu olevan kaikki kohdallaan - vaikka olisikin talot sikin sokin ja vinossa! Mutta, mutta. En minäkään tarkene kotona ilman tuplavillasukkia, villapaitaa ja neuletakkia päällekkäin ja yölläkin on oltava sukat jalassa (ja kissat vieressä).
Silti, kun aamulla herään viileässä talossa, ihastelen ikkunoista avautuvia maisemia enkä vaihtaisi tätä mihinkään. Ja tarkoitus on, että kun joskus vuonna 2016 ehkä pääsen muuttamaan restauroituun vanhempaan talooni, siellä on paremmat eristykset lattian alla ja paksummat seinät kuin tässä sodan jälkeen rakennetussa lautatalossa (joka on silti yllättävän hyvä, paljon parempi kuin aluksi luulin).
Ja kaiken tämän jälkeen, olen välillä aika kade sinulle. Teillä on tosi kaunis talo, lämmin ja siellä on arvatenkin kylpyhuone sisällä. Vau! Eikä maisemissakaan ole valittamista, mitä olen blogistasi nähnyt :-)