Saturday, 11 February 2023

Nuput tanassa

 Maanantaina, kun oli edellinen aurinkoinen päivä, päätin, että seuraavana vastaavana menen katsomaan tämän kylän yhtä ihanaa villiintynyttä pihaa, sillä siellä on aikaiset lumikellot.

Seuraava aurinkopäivä oli eilen. Parin päivän takaisen myrskyn takia meiltä oli edellisyönä menneet sähköt poikki, ja sähkö palasi vasta tänään. Kun olin tehnyt töitä läppärillä niin kauan kuin akku riitti, lähdin kuvaamaan.

Tällä pihalla lumikelloja kasvaa paljon. Aikaisimmat tulevat kukkaan vanhan talon korkean kivijalan eteläpuolella suojaisassa nurkkauksessa. Nuppuja on paljon, mutta yksikään ei ole vielä kääntynyt nuokkumaan. Yllättävän samassa tilanteessa ovat kuin oman pihani kaksi ensimmäistä vartta. Sillä erotuksella, että täällä nuppuisia varsia on satoja!

Eilen aamulla maahan oli tullut uusi noin senttimetrin lumi, ja viime yönä sitä tuli pari senttiä lisää, mutta en usko, että näin korkeat varret olivat tänäänkään lumen peitossa.

Paikoitellen versoja on niin tiheästi, ettei tiedä, mihin jalkansa pistäisi.

Aivan kivijalan vieressä ei ole edes lunta. Lähipäiville on luvassa niin lämmintä, että täytyy käydä katsomassa nämä uudestaan! 

Omalla pihallani ei tähän varmaan vielä ylletä, mutta pitää tarkkailla niitä kahta ensimmäistä nuppua. Eilen luin otsalampun valossa puutarhapäiväkirjastani viime syksyn istutukset; istutin nimittäin kolmea uutta lumikellolajia ja -lajiketta enkä enää muistanut, mihin olin ne kaikki pistänyt.

Ihanaa, että on mitä odottaa! Ja ihanaa, että sähkötkin palasivat: 1,5 vuorokautta on pitkä aika valoihin, televisioon, tietokoneeseen, juoksevaan veteen sun muihin mukavuuksiin tottuneelle. Sähköpatterit myös tasaavat lämpöä; taloni ei ole tiiveimpiä, ja pelkillä tulisijoilla lämmittämällä oli aamuun mennessä melkoisen vilakkaa, alle 10 astetta. 
Onneksi on ne tulisijat, että sain lämpöä, lämmintä ruokaa ja kahvitkin keitettyä. Onneksi on rengaskaivo, josta saa nostamalla vettä silloin, kun pumppu ei toimi. Kuivikekäymälä ei vettä tai sähköä tarvitse. Onneksi on pihasauna: vaikka mielummin ottaisin kylpyhuoneen, ei saunani ole mitenkään sähköstä riippuvainen, sinne ei ole edes vedetty sähköjä.
Paljon, mistä olla kiitollinen, loppujen lopuksi. Ja Ransun nenän leikkaushaava paranee hyvin! Niin hyvin, että saatoin tänään aloittaa verenohennuslääkkeen. Sitähän poika syö lopun ikänsä. Kuten moni muukin ikämies.

24 comments :

  1. Voi Ransu, ihana kuulla, että toipuminen edistyy hyvin. Mahtavat lumikellojen kasvustot. Ja noin pitkällä jo ovat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihania ovat sekä Ransu että lumikellonversot :-)

      Delete
  2. Ai kissatkin syö verenohennuslääkettä. Täällä emännälle tuttua jo pian 15 vuotta. Täälläkin lumen puolesta voisi alkaa kukkienvarret nousta, mutta toivottavasti pysyisivät nyt vielä piilossa sillä pakkasta tulee vielä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siellä asuu Ransun lääkesamis :-) Sydänlihasrappeumassa, jota Ransu sairastaa, on veritulppariski ja sitä estämään Ransu saa nyt päivittäin pienen murusen verenohennuspilleriä.

      Delete
  3. Ransu on liittynyt suureen joukkoon mukaan, terkkari on pullollaan marevan-kokeisiin meneviä asiakkaita. Hyvää jatkoa Ransulla ja Mustille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kohtalotovereita on paljon. Ransua eivät tosin taida terkkarin jonoon kelpuuttaa :-D
      Kiitos! <3

      Delete
  4. Muistan tuon vanhan pihan, on hienoa, että pääset sinne katsomaan lumikelloja ja muita kevään pieniä sulottaria.
    1,5 vrk ilman sähköjä jo tuntuu. Meilläkin on sama koettu menneinä vuosina ja vaikka monta vanhanaikaista konstia on käytössä, niin kyllä sähköön tottuneena sen puutteen huomaa. Hienoa, että Ransun toipuminen on noin hyvässä mallissa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täytyy palata lähipäivinä tuolle pihalle kuvaamaan, viime yönä oltiin tukevasti pakkasella eikä lämpöä vielä tunnu – ehkä huomenna!
      Onneksi ne kaksi sähkökatkospäivää olivat aurinkoisia, se auttoi talon lämmittämisessäkin. Väliin jäävä ilta vain oli ankea otsalampun valossa, tulipahan kaivettua korttipakat esiin ja muisteltua pasiansseja. Lukeakin voi, ja jonkin aikaa uskalsin kuluttaa mokkulan ja tabletin akkua kuuntelemalla äänikirjaa, kun sähköjen oli ennustettu palaavan puoliltapäivin seuraavana päivänä. Mutta sillä kellonlyömällä vasta saapui helikopteri tutkimaan vahinkopaikkaa, kului sähköttä vielä muutama tunti.

      Delete

  5. Ihana kuulla hyvät uutiset Ransun nenukraatterin umpeutumisesta! Tulee hyvä mieli:)!
    Onpa kiva lumikelloretkikohde sinulla siellä. Tuo kuvaus innostaa kokeilemaan niitä itsekin joillekin eteläseinustoille, joilla olisi kyllä tilaa; olen ajatellut, että niissä kohdin voi vain olla liian kuivaa, mutta ainahan kannattaa kokeilla.
    Pihani lumikellot kasvavat pääosin talon itäpäädyssä rinteessä aamuauringossa, mutta etelästä niitä varjostaa suuri juhannusruusupuska. Aina ne tulevat siinä kumminkin melkein yllättäin jo lumen joukosta esiin ja kukkivat ennen kuin mikään muu.
    Täällä Mäntsälässä ei ole koskaan ollut noin pitkiä sähkökatkoja; vain parin tunnin mittaisia ja ne tuntuvat siltä, kuin jokin rauha laskeutuisi maailmaan. Vaikka kuulostaa tunnelmalliselta tutkailla niitä maailman tärkeimpiä asioita otsalampun valossa, niin on kyllä varmaan helpotus, kun lämpö palaa taloon.
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransun nenu paranee hyvin, odottelen vain tietoa laboratoriosta siitä, mikä sieni on kyseessä. Sitä joutuu varmaan vielä häätämään.
      Sitä minäkin mietin, että eteläseinustat ovat täälläkin vähän liian kuivia. Tuolle kuvien pihalle ehkä valuu ylärinteestä kosteutta jotenkin jopa tuohon talon eteen. Täytyy vain kokeilla istuttaa lumikelloja moneen paikkaan, omia tuppaita kannattaa myös jakaa, silleen ne lähtevät hyvin runsastumaan. Kumman hyvin ne tuntuvat varjopaikoissakin olevan aikaisessa.
      Ihana rauha ja hiljaisuus tosiaan oli sähkökatkon aikana. Ei hurissut jääkaappi eikä pakastin, mieluisaa äänettömyyttä.

      Delete
  6. Puolitoista vuorokautta ilman sähköjä on nykyihmiselle tosi pitkä aika!
    Meillä on kerran ollut vajaan vuorokauden mittainen katko ja ensin paistettiin takassa makkaraa ruoaksi, mutta iltasella kävimme jo naapurikylässä hakemassa pitsat;) Saatiin samalla autossa ladattua kännykät.
    Ja jännitettiin aika lailla, ehtiikö pakastin alkaa sulamaan. Ei ehtinyt, naapuri oli mittaillut oman arkkupakastimen lämpötilaa ja kun sähköt palasivat, mittari näytti -3.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi ei tullut toista sähkötöntä iltaa. Alkoi kyllä miettiä entisajan ihmisiä, millä ihmeellä he ovat saaneet pitkät pimeät talvi-illat kulumaan. Pakasteita minäkin aloin miettiä, mutta en avannut pakastinta ja se on viileässä eteisessä, eikä tosiaan ollut sulanut. Huonommin säilyviä jääkaappitavaroita nostin myös eteiseen, kun siellä on jääkaappilämpötila nyt, kun ulkona on sen verran viileää.
      Jos olisi päässyt johonkin pitsaa hakemaan, olisin harkinnut! Puhelinta piti säästellä, mutta tuota mietin, että jos hätätilanne tulee, voi auton käynnistää ja laittaa puhelimen sinne latautumaan.

      Delete
  7. No on se aika vilakkaa herätä alle 10 asteen lämpöön🥶 Tapanin myrskyissä oli meilläkin pisin sähkökatko silloin aikoinaan. Sen jälkeen ei ole vastaavaa ollut. Onneksi ei tullut tänä talvena sitä paljon pelättyä energiakriisiäkään. Lauha talvi pelasti varmasti paljon.
    Täälläkin kuule löytyy jo useasta paikasta lumikelloja joissa vähän näkyy jo nuppuakin lehtien välissä. Nyt vaan tuli taas lisää lunta, pöh...
    Vai on Ransulla nyt Marevan-lääkitys, ikämies tosiaan mutta toivottavasti vielä monta mukavaa vuotta elämää edessä🙏

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eipä täällä muutenkaan kovin lämmin ole, tänään on patteri pienellä ja tuli oli keittiön hellassa aamusta, sisälämpömittari näyttää 15 astetta. On vain paljon vaatteita päällä. En jaksa olla koko ajan lisäämässä puita pesään ja vahtimassa tulta, kun tulen palaessa en uskalla mennä ulkotöihin.
      Onneksi talvi on ollut lauha! Eiköhän tämä lumi taas kohta sula ja pääsemme lumikelloja ihailemaan. Tänään löysin yhden viime syksyllä istutetun nupun! En ollut osannut katsoa oikeasta paikasta.
      Toivottavasti Ransun elämä jatkuu suht terveenä. Marevania se ei syö, mutta jotain vastaavaa, Clopidogrel.

      Delete
  8. Nauratti ajatus Ransusta labran Marevan-koejonossa. Ehkä kissoille on helpommin seurattava verenohennuslääke. Kiva kuitenkin, että poika on toipunut hyvin. Toivokaamme jatkon sujuvan positiiviseen malliin.
    10 astetta on kyllä aika kolea lämpötila. Tapanin-myrskyn aikaan olimme neljä päivää ilman sähköä. Varaavan takan ansiosta lämpötila nousi +15:een. Silloin tajusi, miten onnettomia olemme ilman sähköä, kun mikään huushollissa ei toimi. Meillä meni sähköt muutenkin hyvin helposti. Kylällä vitsailtiin, että taas on tintti istunut langoille, kun sähköt pimenivät. Sittemmin alueen piuhat on kaivettu maahan ja sähkökatkot ovat vähenneet merkittävästi.
    Vau, millainen lumikelloparatiisi kylälläsi on. Noin runsaan esiintymän keskellä on vain seistävä ja pyörittävä väkkäränä kaikki nähdäkseen ja välttääkseen tallomisen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, siellä se Ransu odottaisi vuoroaan lukemassa Myyrästäjä-lehteä. Tämä lääke on ihmislääke, pilkon tabletit vain neljään osaan. Parikin tuttua on kertonut syöneensä samaa lääkettä kuin lemmikkinsä joskus! Minulla ei vielä ole verenohennuslääkitystä, mutta varmaan jossain vaiheessa tulee, kun sydän/verisuonisairauksiin on saatu vahvat geenit molempien vanhempien puolelta.
      Neljä päivää ilman sähköä on hirmuista. Muistelinkin, että teillä oltiin todella kauan ilman. Sitä on niin riippuvainen. Puhelimessa pitää olla riittävästi akkua, jos tarvitsee soittaa apua. Tietokoneella, akullisella läppärilläkään, ei riitä akku kuin joiksikin tunneiksi, ei vuorokausiksi, samoin verkkoyhteyslaitteella. Ja sitten kaikki muu, mukavuus ja ruokien säilytys jne. Onneksi teillä ei enää tintit pääse katkomaan sähköjä :-D

      Delete
  9. Sinulla on siellä naapurissa ihana lumikelloparatiisi, ja varmaan omassakin pihassasikin vielä joskus. Olosuhteet ovat niin hyvät, kun lumet sulavat sieltä aina ajoissa. Paitsi tietysti myrsky ja sähkökatko ei ole niin kivaa. Meillä oli silloin joskus tapanimyrskyn jälkeen (oliko siitä 10v, en muista enää) viisi vuorokautta ilman sähköä ja loppuajasta sitä jotenkin ihan tottui sähköttömyyteen ja alkoi ajatella elämistä ilman sähköä ja millä sitten eläisi ja mitä tekisi. Oli se silti suuri helpotus kun sähköt palasivat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olisi ihanaa, jos saisi lumikellot vauhdilla lisääntymään, toki sitä voisi auttaa jakamalla, mutta siihen aikaan on tuhat ja yksi muutakin projektia joka vuosi. Ehkä tänä vuonna muistan!
      Viisi vuorokautta on todella pitkä aika. Miten ihmeessä saitte illat kulumaan, se oli vieläpä vuoden kaikken pimeintä aikaa? Minulla alkoivat silmät väsyä otsalampun valossa lukiessa, välillä pelasin pasiansseja, mutta siinäkin piti tihrustaa, onko ruutukakkonen vai hertta :-D Onneksi molemmat sähkökatkospäivät olivat aurinkoisia!

      Delete
  10. Aika pitkä aika olla ilman sähköä ja vielä talviaikaan. Kesällä aamusta iltaan puutarhassa möyriessä sitä ei varmaan edes huomaisi, ellei jääkaapissa alkaisi ruuat pilaantua. Meillä ei ole varmaan koskaan ollut sähköt poikki paria tuntia kauempaa. Täällä on aika hyvin piuhat kaivettu maan alle. Ja onneksi ei ole koskaan tarvinnut noin kylmissä lämpötiloissa herätä! Joskus on ollut 17 astetta aamulla ja sekin on tuntunut suorastaan jäätävältä. En voi edes kuvitella, kuinka kylmältä 10 astetta tuntuisi. Johan siinä olisi sormet ja varpaat sinisinä!
    On lupaavat lumikellokasvustot. ihana, kun jo tähän aikaan vuodesta on sipulikukkia noin lähellä kukkimista.
    Hyvä, että Ransun nenä paranee hyvin. Toivottavasti myöskään verenohennuslääkkeen kanssa ei tule ongelmia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Talvi oli ainakin avuksi siinä, että ruokien pilaantumisesta ei tarvinnut murehtia. Pakastimen sisällön kanssa olisi kyllä joutunut jotain tekemään, jos katkos olisi kestänyt pidempään, sillä päivisin oltiin plussalla. Öisin murehdin vesipumpun ja -johdon mahdollista jäätymistä, mutta onneksi ne toimivat yhä.
      17 astetta aamulämpötilana olisi minulle aivan ruhtinaallinen. En pidä pattereita niin suurella, eikä illan kamiina-lämmityksestä enää aamuun mennessä noin paljoa ole jäljellä. Makuuhuoneessa minulla ei tulisijaa olekaan, vaan Porinmatti on viereisessä olohuoneessa. Laitoin kumminkin kuumavesipullon pullolleen kuumaa, kamiinan päällä lämmitettyä vettä ja siitä oli todella iso apu sängyn lämmityksessä viileässä makkarissa. Illalla kirjaa lukiessa kyllä alkoivat kynnet näyttää sinertäviltä. Tuli ihan ajat Englannissa mieleen, kun luin siellä talvella sängyssä kirjaa sormikkaat kädessä hengitys huuruten :-D
      Hieno juttu, että teillä on sähkökatkoksen mahdollisuus minimoitu!

      Delete
  11. Oh wow, how advanced snowdrops! I understood that these are not from your garden but nevertheless!
    Life without electricity is a challenge but it is not so hard if you have a stove, well and sauna in the yard! ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. That garden is in this same village so there is hope! Actually I've found the first three snowdrop buds already - but that's nothing compared to that other garden's 300 :D
      Today it is so warm that just now I found the first 'Hippolyta' bud and 'S. Arnott' shoots!
      It feels secure to have some basic functions without electricity. The evening was tedious without computer, internet and tv, but one survives well without them.

      Delete
  12. Ihana lumikellopuutarha! Talviaikana ei kyllä sähkökatkoja toivoisi, vaikka sähkönsäästö olisi miten merkittävää. Varsin pian sitä huomaa, miten monia asioita sähkön puute koskeekaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta. Talvella kaipaan ainakin sähköpattereiden tuomaa tasaisempaa lämpöä ja valoa illan tunteihin. Kesällä puolestaan olisi helisemässä pakastimen ja jääkaapin ruokien kanssa. Kummassakin tapauksessa työnteko keskeytyy, ja jos niin kävisi jollakin kriittisellä hetkellä, olisi se todella paha tilanne.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!