Syksyllä ja kesällä
Lokakuussa lähdin kävelylle kuvaamaan kylän kauniita värejä.
Tuossa vinon rakennuksen vieressä on punaruskealehtinen kirsikkaluumu; siitä ottaa toivottavasti oma puskani mittaa. Tuo ei ole mikään pikkupensas! Kukat ovat valkoiset, niinpä arvelen sen olevan lajiketta 'Pissardii'.
Samassa pihapiirissä on ihana päärynäpuu, jota ihastelimme joukolla kukassa keväällä. Oli se upea ruskassakin.
Tämänkin kohdalla toivon, että oma, vasta vähän yli vuosi sitten istutettu päärynäpuuni alkaa kasvaa yhtä kauniin muotoiseksi. Kun nuo oksat ovat täynnä kukkia, on näky satumainen.
Vanhat vaahteratkin ovat komeita. Tässä pihassa on ihana villiintynyt, salaisen puutarhan tunnelma näiden isojen puiden alla.
Seuraavassa pihassa on komea tammi. Omani on vasta polvenkorkuinen! Tässä sille mallia.
Sitten suuntasin ystävien luokse kylän länsipäässä. Heidän tupansa ikkunoista avautuu näin hurmaava näkymä vanhan lasin läpi. Talon edessä on kookas hevoskastanja.
(Oma punahevoskastanjani, no, se on kaiketi jo yli metrin mittainen)
Niin kaunista aikaa kuin syksy onkin, nyt mennään kohti ensi kesää. Laitanpa pari kuvaa samoista näkymistä viime kesäkuussa. Tämä on tummalehtinen kirsikkaluumu, taustanaan imeläkirsikka ja vanhoja omena- sekä vaahterapuita, ja tuollakin on hevoskastanja.
Kylätie kulkee pitkin entisen merenlahden reunaa, sen alapuolella on niittyä ja pari kallioista kumparetta, yläpuolella ensin talousrakennukset ja ylempänä rinteessä asuinrakennukset.
Kallionkoloissa kukki ruoholaukka kuin viimeistä päivää, kun oli niin kuivaa.
Siihen onkin enää muutama kuukausi, kun lehmät tulevat taas laitumille!
Yritin etsiä kuvaa päärynäpuusta kukassa, oli tarkoitus käydä kuvaamassa se, mutta ilmeisesti oli niin paljon hommia omalla tontilla, että en käynyt. Niinhän se toukokuussa menee, vuorokauden tunnit eivät riitä ja iltaisin kaatuu rättinä sänkyyn.
Kylän ihana valkoisena kukkiva kirsikkaluumu näkyy kuitenkin omalle kuistilleni, josta käsin kuvasin sen: toukokuisen myöhäisillan taikahetki.
Hevoskastanja, balkaninhevoskastanja Aesculus hippocastanum
Imeläkirsikka Prunus avium
Kirsikkaluumu Prunus cerasifera
Päärynä Pyrus
Ruoholaukka Allium schoenoprasum
Tammi, metsätammi Quercus robur
Vaahtera, metsävaahtera Acer platanoides
.JPEG)
.jpg)
Mukavan rentoja syksyn ja kesän kuvia. Rauhallista ja leppoisaa joulupäivää sinulle!
ReplyDeleteKiitos, samoin sinulle!
DeleteMuutamassa kuukaudessa tapahtuu ihmeitä, ajattelee sen sitten taakse- tai eteenpäin🍂🌱
ReplyDeleteTotta, maisema muuttuu valtavasti vuodenaikojen myötä.
DeleteIdyllisiä näkymiä. Vanhat puutarhat ovat kiehtovia, niin kuin vanhat talotkin. Haluaisin pian olla rättiväsynyt puutarhatöistä enkä lumitöistä. Kolme kuukautta pitää vielä sinnitellä ja keksiä hyviä näkökulmia talveen.
ReplyDeleteIdyllinen tämä kylä tosiaan on. Totta, vanhat paikat kiehtovat. Tuossa villiintyneessä puutarhassa on vieläpä erittäin kiinnostava kasvivalikoima, sillä sinne on tuotu kasveja ulkomailta jo vuosikymmeniä sitten, kuten tuo tummalehtinen kirsikkaluumu, ja ne ovat kasvaneet jo kookkaiksi.
DeleteTsemppiä lumitöihin ja toivotaan, että talvi ei enää lumikaaoksen puolelle mene. Kuulostaa siltä, että teillä päin on edelleen paljon lunta.
Aina vain enemmän ihastun noihin kirsikkaluumuihin.
ReplyDeleteSain kolmisen vuotta sitten kriikunan jakopalan, jonka vasta vuosi sitten tajusin suojata rusakoilta, mutta se on elossa. Viime kesänä siitä jökötti uusia tuoreita vesoja verkon suojissa.
Huisin viehättävä kylä! Varmasti on vappuhuiskan oloinen päärynä kaunis kukkivana.
Merja
Kriikuna on myös aivan ihana kukkiessaan. Sehän tekee runsaasti juurivesoja, joita en ole ainakaan tuossa omassa kirsikkaluumussani huomannut, eikä tuo toinen tummalehtinenkään ole mihinkään levinnyt. Voi silti olla, että tavallinen vihreälehtinen kirsikkaluumu tekee juurivesoja, mene ja tiedä. Ne ovat Prunus-suvulle kumminkin aika tyypillisiä.
Delete