Kevätkalenterin seitsemäs luukku

 Narsissikoivikko.

Tämä luukku on vähän isompi, sillä muistin kevätkuvia katsellessa, että koivikosta piti tehdä oma juttunsa keväällä. Mutta niin vain toukokuussa tapahtuu valtavalla vauhdilla kaikkea, ja se jäi.

'Tête-à-Tête' -narsissit ovat runsastuneet hyvin vain parissa vuodessa. Näitä en ole itse hankkinut, sillä lajike on vähän liian tavallinen, sitä tunkee verkkokalvoille joka ikisessä marketissa ja puutarhaliikkeessä keväisin.

Täytyy sanoa, että on 'Tête-à-Tête' paikkansa ansainnut. Ensinnäkin se on aikaisimpia. Toiseksi se sietää olosuhteita. Koivikko ei ole paras paikka narsisseille, sillä se on kuiva. Osa lajeista ei selviä, mutta tämä viihtyy.

Kerrotun 'Tête Bouclé' -narsissiruukun taisin kyllä itse ostaa toissa keväänä, istutin sen sipulit myös koivikkoon. Tuo pyöreä kukkapallo on niin hauska.

Koivikko on loivassa etelärinteessä, joten jotakin sulamisvesiä siihen pitäisi keväisin valua. Koivujen harventamisen jälkeen valoa on tullut vähän lisää, mutta aluskasvillisuus on edelleen ihanan harva ja kitulias. Toivottavasti se pysyykin sellaisena, sillä tämä on pihani ainoa alue, joka voi olla tällaisenaan ilman hoitoa. Kaikkialta muualta puskee nokkosta, vattua ja pelto-ohdaketta, jos ei mitään tee.

Isotorvinen 'Snow Frills' on ensimmäisiä narsisseja, joita tähän istutin, ja se kukkii koivikon etureunassa edelleen. Osa sipuleista on hävinnyt, mutta tämä yksilö on tehnyt sivusipuleita.

Toukokuun puolivälissä alkaa olla kukassa jo useampia lajeja ja lajikkeita. Valkoinen saattaa olla 'Mount Hood'. 

Sammaloituneet isot kivet lisäävät koivikon kauneutta.

Koivikon yläreunassa on jo aika monia erilaisia narsisseja. Verkkoaidan toisella puolella on kevätesikoita naapurin puolella, osa niistä on punakukkaisia variantteja.

Viime keväänä siirsin yhden ison tuppaan kevätesikkoa toisesta päästä pihaa tänne, se näkyy vasemmalla ison kiven edessä.

Koivikko avautuu heti pihatien vieressä siinä päässä pihaa, jonne tulen kotiin ja jonne jätän auton. On ihanaa ihastella tätä näkymää jokaisen kotiintulon, postinhaku- ja roskienvientireissun yhteydessä, ja tulee tänne päähän tonttia käveltyä varta vasten muutenkin. Valo on kaunis. Keltainen, valkoinen ja vihreä on väriyhdistelmistä raikkaimpia.

Tämä narsissi on uutta lajiketta, jota istutin vuosi sitten syksyllä. Valitettavasti vain olen eri osoitteessa kuin puutarhapäiväkirjani! En pysty mitenkään muistamaan, hyvä kun muistan tämänkään syksyn istutuksia. 

Ostan tänne koivikkoon aika suunnittelematta sopivan näköisiä valkoisia tai vaaleankeltaisia narsisseja, joita tulee vastaan kauppojen hyllyillä. Jos jotakuta kiinnostaa, niin selvittelen lajikenimen, kun pääsen taas kotiin. 

Tämä on muistaakseni 'Sir Winston Churchill'.

Tämän tunnen hyvinkin. Kauniisti nuokkuvia sitruuna-valko-sävyisiä kukkia on yksi tai kaksi per varsi. Kuvissa näkyy joskus isompiakin ryppäitä, mutta ehkä ei näin karulla paikalla ilman lannoitusta. Lajike on 'Dutch Lemon Drops', yksi ihanimpia narsisseja. Kuuluu orkideanarsisseihin.

Valon lisääntyminen koivikon harventamisen myötä on saanut ahomansikat lisääntymään. Se on loistavaa, sillä niiden kasvupaikat ovat kuulemma vähenemään päin maassamme. Lisäksi niiden valkoiset kukat sopivat värimaailmaan täydellisesti. 

Olen myös siirtänyt koivikkoon valkovuokkoja esimerkiksi paikoista, joissa pitäisi olla kerrottua, mutta tuleekin tavallista – voi olla, että ne tuottavat niitä itse tai sitten juurten seassa oli alun perinkin myös tavallista valkovuokkoa. Tänne koivikkoon tavallinen valkovuokko sopii hyvin.

Itsekseen tänne on tullut myös luhtalitukka, yksi kauneimpia luonnonkukkiamme.

Kaiken kaikkiaan olen varsin tyytyväinen minikoivikkooni, joka on erittäin helppohoitoinen ja keväisin todella viehättävä. Tämä vaati vain keksimisen ja muutamien koivujen kaatamisen.

Touko–kesäkuun vaihteessa alkavat jo koiranputket kukkia ja narsisseista viimeiset enää sinnittelevät. Tuolla aidan edessä vasemmalla pitäisi olla 'Princess Zaide', istutin niitä vuosi sitten syksyllä, mutta keväällä niistä nousi keltaisia kukkia. Pussissa oli jotakin muuta lajiketta, mutta kyllä sekin tänne sopii. 

Kohta en muutenkaan pysy laskuissa, sillä istutan tänne joka syksy pari pussia joitakin uusia lajikkeita, alkavat mennä sekaisin, mutta se on tarkoituskin.

Kun koivuihin puhkeavat lehdet, ovat koivikon valoisat kukkaviikot ohi. Viime kesänä löysin ilokseni koivikostani pari valkolehdokkia myöhemmin kesäkuussa.

Ahomansikka Fragaria vesca

Kevätesikko Primula veris

Luhtalitukka Cardamine pratensis

Orkideanarsissi Narcissus Triandrus-Ryhmä