Wednesday 30 September 2020

Syyskuun kalenteripoika

Ihan hurjaa, mihin aika oikein karkaa! Olemme syyskuun viimeisessä päivässä, vaikka olisin voinut vannoa, että syyskuuta on vielä monta päivää jäljellä. Ja koko kuukausi on kulunut ilman, että olen julkaissut kalenteripoikapostausta.

Pöyristyttävää. Onneksi olen kuitenkin ottanut kalenteripoikakuvia kuukauden aikana. Kalenteripoikana on nimittäin samettipantteri Musti.

Kalenteripoika on ehättänyt partioimaan ja vartioimaan tiluksiaan.

Ja vähän tilusten ulkopuolellakin, mutta tämäkin alue lienee isäntäpantterin hoidettavana.

Kalenteripoika on herkutellut kahdella kokonaisella keitetyllä siialla ja vastateurastetun lampaan maksalla, joka on erityisherkkua. 

Kalenteripoika joutui tylsistymään yhden viikonlopun kaupungissa, mutta on täällä saaressakin välillä tylsää. Eilen oli tihkuinen päivä ja Musti hävisi kokonaan talvitäkin uumeniin. Kohouman kohdalta kuului kuorsausta, muuten koko pantteria olisi ollut mahdoton paikantaa.

Tänään on onneksi ollut hieno keli ja pantteri on tälläkin hetkellä elementissään pihalla.

Syksyn keleissä samettitassut pyrkivät rapaantumaan, yritän levitellä pyyhkeitä kaikille tasoille.

Kalenteripoika toivottaa leppoisaa ja aurinkoista lokakuuta kaikille ystävilleen!

28 comments :

  1. Monta postausta lukematta, otin vähän aikaa kiinni nyt :) Ihan järkyttävät nuo peuratuhot tuolla alempana. Huolesi luonnonkukista on todella aiheellinen. Hienoja syksyn värejä ja paljon on vielä kukkivaa.
    Tytöiltä pusu kalenteripojalle ja veljelleen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi en ole ehtinyt juuri kirjoitella, paitsi että silloin kun kirjoitan, niistä tulee maratoonipostauksia. Kiva, kun jaksoit lukea väliin jääneet.
      Peuroista en jaksa edes sanoa mitään, huoh. Joka aamu saan lapioida kakkaa nurmikolta, eikä se nyt haittaisi, mutta kun samalla on syöty taas jotakin lisää suojausyrityksistä huolimatta. Siirrytään seuraavaan aiheeseen. Pojat kiittävät pusuista! Tai Musti on niin ujo, että ehkä vähän kauhistuu, mutta Ransu ottaa pusut vastaan veljensäkin puolesta.

      Delete
  2. Mahtavaa,ai miten juhlava postaus! Kiitos tästä Saila. Täydellinen kuukauden samettipantteri komeaa velipoikaa unohtamatta!! <3<3<3 Yhteiskuvassa nähtävissä aitoa poikarakkautta!<3<3 Ja hienoa, että isäntäpantteri on saanut herkutella ja levätä kiireisen kesän jälkeen.

    Hyvää Lokakuuta Samettipantterille sekä hänen perheelleen!

    T: Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies

    1. Kiitos, toivotamme sinullekin aurinkoista ja mukavaa lokakuuta!

      Delete
    2. Kiitos Saila! Aina vain hakeudun ihastelemaan noita poikien kuvia<3 Ja joka kerran tulee hyvä mieli! Samettipantterilla näyttää muuten olevan samanväriset silmät kuin ruoho taustalla toisessa kuvassa, huomasin äskettäin<3<3<3

      T : Musti-fani

      Delete
    3. Ihana kuulla, että pojat tuottavat sinnekin hyvää mieltä, täällä ne tekevät sitä päivittäin!
      Mustilla on tosiaan ihanat vihreät viinirypälesilmät ♥

      Delete
  3. Voi tuota ihanuutta, kyllä kissa on upea eläin. Olinhan ennen Himmua ihan kissaihminen ja yleensä maeillä oli kolme kissaa yhtaikaa. Nyt saa Himmu korvata kissatkin meillä. Kyllä Mustiösaa neuttia saarella olosta, kun saa reviitiään tarkastaa.
    Oikeinmukavaa lokakuuta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Himmu ihan varmasti toimii niin kissana, koirana kuin perheenjäsenenä ja kämppäkaverina sinulle, uskon, että hän hoitaa kaikki roolit suvereenisti. Niin ja puutarha-apulaisen myös!
      Kiitos, hyvää lokakuuta teille!

      Delete
  4. Musti, olet ihana!! - me tytöt Pepsi ja emäntä

    ReplyDelete
  5. Samettipantteri kuulostaa niin ihanalta ja komea on kalenteripoika - toki saman arvion voi sanoa myös Ransusta (ettei tule toiselle paha mieli, jos sattuu tämän lukemaan). Hienot kuvat!

    ReplyDelete
  6. Ihana pantteri. Minä oon päässy nyt tutustumaan uuteen pantterituttavaan (veljen kissa), joka ristittiin kyllä uudelleen Tauno Suureksi, koska se sopii hänen luonteeseen paremmin. ;) (Tauno Palosta, kokomusta kun on, muutamaa yksittäistä valkoista karvaa lukuun ottamatta.) Hän on oikein rauhallinen ja opettelee nyt elämään parempaa kissanelämää (löytökissa, ei ole ollut ilmeisesti kovin hyvässä kodissa aiemmin). Mutta nyt hän alkaa jo kotiutua ja uskaltaa olla enemmän oma itsensä, eikä yhtään niin surullinen kuin tullessa. Paljon rakkautta ja huolenpitoa, niin hyvä tulee. <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi miten ihana kuulla, että huonosti kohdeltu pantteri on saanut hyvän kodin. ♥ Pikkupantterit ovat lemmikeistä parhaimpia, ja musta kissa niin tavattoman kaunis!

      Delete
  7. Söpösti Ransu nuuskuttelee samettipantteria. On se kissankin elämä paljon antoisampaa, kun on lajikumppani samassa taloudessa.
    Edellisessä postauksessa oli runsaasti herkkuja. Miten monia erilaisia myrkkyliljoja sinulla onkaan. Ja upeat syysvärit niin omassa pihassa kuin kauemmaksi katsottuna.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kolme erikoisempaa myrkkyliljaa ei ole edes noussut esiteltäväksi! Toivon, että ne ovat silti elossa.

      Delete
  8. Voin näitä kalenteripoikia sentään ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. On ne ♥ Musti saapui juuri ulkoa hetkeksi keittiöön huojumaan aurinkoläikkään. Kissat ovat täydellisiä esimerkkejä oleellisesta nautiskeluun.

      Delete
  9. IHANAT samettitassut! 😘😘😘😘
    Tai tietysti ihana koko Musti, mutta tassut yli kaiken. ❤️

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pienen samettipantterin tassut ovatkin mahdottoman söpöt ♥

      Delete
  10. Samenttipantteri kuulostaa kivalta. Kissat on tarpeellisia saalistajia jyrsijöitten suhteen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ovat kyllä! Eilisillan ja viime yön saldo 2, tosin voi olla, että ulkona on syöty enemmänkin, mutta niistä en tiedä.

      Delete
  11. On sulla ihanat pojat.❤️
    On kyllä kuin samettia tuo Mustin turkki,
    Todella kuukaudet vierii niin nopeaa.
    Ihanat kuvat olet ottanut.
    .Mukavaa lokakuuta sinne teille.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aika kuluu äkkiä. Aurinkoista lokakuuta teille myös!

      Delete
  12. En niin vain voi sille mitään, että karvaisten kakaroiden kuvat postauksissasi saavat minut heltymään. Muutun aivan veteläksi Musti-samenttipantterin kuvia katsellessani (anteeksi Ransu), sillä oma karvainen kakarani on hyvin paljon Mustin näköinen, kokomusta ja repalekorvainen. Upeaa, että tiluksesi on ihmisen näköinen, eikä senttimitalla väkisin väkerretty geometsinen hässäkkä. Siksikö kauriitkin pitävät siitä...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllähän kissojen edessä jokainen heltyy, pitäisi ainakin! Mustat pantterit ovatkin kissoja parhaasta päästä. Rapsutukset hänelle!
      Heh, vai siksikö peurat... täytynee kaivaa viivotin esiin ;-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!