Monissa blogeissa on esitelty upeita daalioita, laitan minäkin korteni kekoon.
No joo. Näitä daalioita en ostanut, enkä osta, sillä ne ovat peuran herkkuruokaa. Sain laatikollisen alkukesällä. Harmittaa vain, kun pihan aitaamisesta ja porteista huolimatta peurat käyvät pihassani tällä hetkellä joka yö, ja päivisinkin ajan niitä pois. Silloin ne hyppäävät karkuun aidan läpi tuhoten sitä mennessään.
Murattisyklaamiakin ne ovat alkaneet syödä, aiemmin sitä ei syöty.
Hortensiat ovat herkkua, eikä niistä ole paljon jäljellä, ellei laita verkkoja ajoissa. Samettihortensiaan olisi ollut tulossa vielä yksi kukinto.
Verenpisaroista syödään latvat ja kukat. Juuri kukkaan tulevan hienon Carmel Bluen laitoin kuistin rappujen kaidetolpan taakse ja käänsin nupun vielä piiloon kaiteen alle, mutta kyllä se sieltäkin löydettiin.
Niin ovat päivänliljatkin. Onneksi tulin katsoneeksi tarkemmin, kun vastikään istutetun Little Gipsy Rubyn suojakartion alla näytti oudon tyhjältä. Menin lähemmäs ja kasvi olikin nyhdetty ylös maasta, lojui metrin päässä.
Maksaruohoista on täysin turha unelmoida, niistä ei ole edes tappeja kuvattavaksi.
Saniaisetkin ovat alkaneet maistua, vaikka joskus olin siinä luulossa, ettei niitä syödä.
Tässä olisi kiva kasvusto ja loppukesän kukinta virginiantädykettä, kellopeippiä, suopayrttiä ja palavaarakkautta, mutta ne kaikki syödään reilun puolen metrin korkeudelta.
Eniten harmittavat monet ihanat ruusut, jotka kukkisivat hyvin syksyllä, ellei niitä syötäisi. Tämä 'Duchesse de Rohan' oli täynnä nuppuja pari viikkoa sitten.
Luonnonkukkien tilanne harmittaa ja huolestuttaa vielä enemmän. Kuva on ystävän pihasta. Meiltä ja lähisaarilta on kämmekät syöty lähes olemattomiin, nyt paskiaiset ovat alkaneet syödä kevätesikoidenkin kukkia, jolloin siemeniäkään ei tule. Täällä kun on hienot pähkinälehdot kevätesikoineen. Ja seljakämmeköineen, jos niitä vielä olisi.
Imikkä – Pulmonaria
Jättikarhunputki – Angelica gigas
Kalliokielo – Polygonatum
Kuunlilja – Hosta
Maloppi – Malope trifida
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Myrkkylilja – Colchicum
Näsiä – Daphne mezereum
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Syysleimu – Phlox paniculata
Syysvuokko – Anemone hupehensis
Täpläpunalatva – Eutrochium maculatum
Verenpisara – Fuchsia
.JPEG)
.jpg)
No voi rähmä,kun tulevat pihoihin syömään! Ikävää kun kasvit menevät :(
ReplyDeleteNiin on.
DeleteAnteeksi, että nauroin postauksen alkupään ajan. Onhan tuo #@¥§…*@#z:n harmittavaa ja väärin. Teillä on ilmeisen runsas valkohäntäpeurakanta, nyt oman pihan emo ja vasa alkavat tuntua harmittomilta. Eikös saarelta olisi aika helppo eliminoida nuo ihan luonnonsuojelusyistä.
ReplyDeleteKokeilepa sitä Trico Gardenia, minulla on tehonnut loistavasti ja hortensiat kukoistavat, samoin syysleimut ja herkullinen kuunlilja. Vaikuttaa siltä, että peuran muistiin on jäänyt herkkujen paha haju/maku, eikä se enää edes käy tutkimassa niitä. Jos aine pelastaa metsätaimikoita, niin kai se toimisi puutarhassasikin. Kyllä sapettaa puolestasi.
Olisihan se hyvin ikävää, jos lukijatkin alkaisivat itkeä!
DeleteTäytyy etsiä Trico gardenia nyt jostain. Vaikka tälle vuodelle on jo tuhot tehty, noin kukkien osalta siis. Kaikki istuttamani puut ja pensaat ovatkin verkkojen sisällä.
Olisi ihanaa, jos ryhdyttäisiin eliminointiin. Metsästäjillä ja puutarhureilla vain on vastakkaiset näkemykset siitä, millainen peurakanta olisi "hyvä".
Virittäydyin kukkaloiston tarkasteluun ja lajien opiskeluun, joten alkuun kyllä nauru pääsi yllätyksestä (sorry). No, eipä enää eteenpäin lukiessa naurattanut. On hirveä vääryys, että kaikki syödään - sekä vaivalla kasvatetut puutarhasta että arvokkaat luonnon kasvit.
ReplyDeletePeurakantaa pitäisi ilmiselvästi rajoittaa kunnolla, koska niiltä puuttuvat luontaiset viholliset. Mitähän ihmettä tuolle(kin) asialle pitäisi tehdä?!
Oma susi pihaan? Ei tarvitsisi ostaa sille ruokaa, kun röyhtäilisi peurapaistin äärellä.
No juu, ymmärrän kyllä naurun, onhan tämä aivan surkuhupaisaa! Ei auta muu kuin poismuutto, en usko, että noista päästään ikinä eroon. Metsästyslupia tulee joka vuosi lisää, mutta en usko, että niitä kaikkia edes käytetään.
DeleteVoi EI! Pum pum vaan. Metsästetäänkö siellä saareella lainkaan.
ReplyDeleteTyttären pihaan eivät ole vielä eksyneet, vaikka paljon on sillä alueellakin peuroja. Välillä ovat pellolla, joen toisella puolella, mutta eivät onneksi ui yli.
PUM kuuluu syksyisin välillä ja siitä on tullut korviini varsin kaunis ääni. Jokaisen kohdalla ajattelen, että nyt peura kaatuu. Mutta saisivat kaatua kaikki. Monenlaiset myrkytyskeinot on kyllä käyneet mielessä. Voisin ilolla ruiskuttaa syanidia omenoihini, esimerkiksi.
DeleteÄrsyttävät peurat. En tosiaan ymmärrä, miksi peuroja niin on hyysätty. Ja harni, että ne penteleet pääsevät tontin sisään aidoista huolimatta.
ReplyDeleteEn tajua minäkään, mutta ainakin pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin niiden hävittämiseksi.
DeleteOh merde, merde...
ReplyDeletehannah
Exactement.
DeleteMietin jo että eikö saarella ole toista yhtä hyvää ruokaravintolaa kuin Saaripalsta ;)
ReplyDeleteEipä täällä taida olla!
DeleteVoih.. Kukattomuuskatsaus. Että metsästäjien takiako niitä pirulaisia siellä on oltava? Todellakin kun luonnonkasvitkin syödään ja taantuvat, luulisi olevan päättäjillekin itsestään selvää, ettei peurat sinne saarelle kuulu. Yksityispihoista kun eivät näytä piittaavan. Voimia <3. T. Raija
ReplyDeleteNiin, talviruokinta nyt ainakin pitäisi lopettaa heti ja koko maasta, jotta kanta ei enää kasvaisi. Metsästäjien lisäksi täällä asuu harrastajapuutarhureita, kotitarveviljelijöitä, ammattiviljelijöitä ja kustannus pihojen ja viljelysten aitaukseen on melkoinen. Olisi niillä luonnonkukillakin minusta isompi oikeus täällä olla kuin suht uudella tulokaslajilla valkohäntäpeuralla.
DeleteKiitos empatiasta ♥
Voi eiiih! Otan osaa. Vaikka rakastankin lähes kaikkia eläimiä niin sydämeen sattuu aina kun näen nuo sun syödyt taimet. :( Oletko kokeillut hirvensarviöljyä? Se kuulema haisee ihan hirveälle. Luin myös jostain että jonkun aviomies oli käynyt säännöllisesti kuseskelemassa tontin rajoille ja se piti peurat pois. :D Nyt vaan vesituoppi kouraan ja reviiriä merkkaamaan! Ehkä apu on lähempänä kuin arvaatkaan...?
ReplyDeleteNiin vain minäkin olen ollut eläinrakas ja kasvissyöjäkin, mutta nyt, kun näen peuran, on ensimmäinen reaktioni kiroilla, ajaa se pois tai vielä mielummin tappaa.
DeleteTäytyypä kokeilla keinoja. Huussi auttaa jonkin verran sen vieressä kasvavia kasveja, mutta toissa yönä syötiin kuunlilja ja muut kasvit aivan huussin takaseinän takaa. Kylässä käynyt ystävä koirineen ei myöskään tepsinyt, vaikka väitetään, että koiranhaju pihalla karkottaisi peuroja. Pah se mitään karkottanut.
Kyllä itketti. Ihan epätodellista.
ReplyDeleteValitettavasti tämä on todellisuuttani. Kaiken ne paskiaiset syövät.
DeleteVoi itku!
ReplyDeleteNo on. Tai kirosanoja lähinnä päästelen, en kyyneliä.
DeleteVoi mahoton paikka,. kaikki menee eikä piisaakkaan, syödään nekin joiden ei pitäisi edes kelvata syötäksi.
ReplyDeleteNiinpä, yllätyksiä tulee koko ajan. Pioneistakin silloin tällöin nappaavat kukan, mutta sylkäisevät sen sitten maahan.
DeleteSurullista ja harmillista. Ei oo puutarhurin toiveuni tuo! Työ ja rahatkin hukkaan männöö. Tiälläpäin taistellaan noitten valkoposkihanhien kanssa, ne ei puutarhaan vielä tule. Hirvet ol syöny keväällä istutetut rauduskoivun taimet mehästä. Pyssyille ois töitä!
ReplyDeleteValkoposkihanhien hurjista määristä oli uutisissa. Siinä on varmasti viljelijöillä itkussa pitelemistä, kun kokonaisen pellon sato tuhoutuu. Kyllä pyssyä tarvitaan.
DeleteOnpa kurjaa, että siellä teillä sama meno jatkuu peurapöljien kanssa. Ei ihme, jos muuttohalut voimistuu, sitä takuulla lannistuisi kuka vaan kun kaikkensa tekee ja silti käy noin. Turhan usein kuvio: odotus, haaveet, pettymys. Ja se harvinaisen ja herkän saariston luonnon särkyminen on myös tosi surullista. Voimia ja Tsemppiä tulevaan toivotan.
ReplyDeleteT: Musti-fani
Ps. Ihania kuvia kullannupuista olen katsellut instastasi, varsinkin se kuva, jossa molemmat pojat yhdessä hellimässä toisiaan<3<3<3<3<3<3<3
Kiitos voimista ja tsempistä! On tämä harmillista.
DeletePojat olivat niin söpösti yhdessä tuhisemassa, ne usein nukkuvat sylikkäin, etenkin, kun alkaa olla viileämpää.
En ymmärrä metsästäjien hyysäämistä tässä peura-asiassa. Peuratuhojen aiheuttamat taloudelliset tappiot alkavat olla niin mittavia, että luulisi ammatti-ihmistenkin jo närkästyvän peurakantojen jatkuvasta kasvusta. Muutama päivä sitten oli jossain lehdessä artikkeli. Sen mukaan Varsinais-Suomi (sisälsi myös Paraisten alueen) on yksi maamme tiheimpiä peura-alueita. Viikko sitten kävin tutkimassa Lommilan Taimian sipulivalikoimaa. Höristin korviani, kun kuulin espoolaisrouvien juttelevan peurojen karkoittamiseksi tarjolla olevista keinoista. Ongelma ei siis ole mikään harvaan asutun maaseudun ongelma, vaan ihan todellista myös pääkaupunkiseudulla. Meidän nurkilla näkee peuroja teiden varsilla - ja teillä - harva se päivä. Aikoinaan syysaamuina viestiteltiin ajoteillä tepastelevista hirvistä. Nykyisin peuralaumoista, sillä harvoin ne yksistään kulkevat.
ReplyDeleteMurrr, murisen sinun tuhottujen kasviesi vuoksi ja kaikkien muidenkin puutarhaihmisten ja ammattiviljelijöiden puolesta. Jos jotain hyvää tilanteestasi voi löytää, niin ainakaan peurat eivät syö kissoja. Eihän!
Kyllähän metsästäjienkin intresseissä on noita ampua, mutta oli virhe alun perin tuoda niitä riistaeläimiksi maahan, jossa riistaa riittää vaikka kuinka. Talviruokinta oli vihoviimeinen typeryys, kyllähän nuo talvia kestävät varmasti, mutta eivät tuottaisi niin paljon vasoja kuin nyt. Meillä on metsäkauriitakin, mutta valkohännät isompina ajavat ne pois apajiltaan.
DeleteKyllä Espoossa peurat ja kauriit ovat todella iso ongelma, taajamissa kun niitä ei edes juuri voi metsästää. Enkä minäkään voisi noita pihalla ampua, vaikka haluaisinkin, naapuritalot ovat liian lähellä.
Onneksi peurat eivät tosiaan syö kissoja!!
Voi ei! Ensin pääsi muutama nauruntirskahdus postauksen komiikalle, mutta kyllä se pian itkuksi muuttui. Pitäisiköhän sinun ruiskuttaa puutarhasi lisäksi myös aidan ulkopuolelta kaistale sillä Trico Gardenilla tai hirvensarviöljyllä tai ihan millä vain karkotteella? Pysyisivätköhän sillä poissa? Onhan tuo nyt pirun epäreilua, että kaikki kukat syödään!
ReplyDeletePitää kokeilla sitä trico gardenia, en kyllä tiedä, montako kiloa sitä tarvittaisiin.
DeleteVoi miten ikävää😭 Meillä on tuossa viereisellä pellolla nyt korjuun jälkeen maahan pudonneita papuja ja niitä ovat joka ilta syömässä. Pelkään että tulevina vuosina täälläkin tuhot pahenee. Olen aina pelännyt, että etanat tulevat meille mutta voipi olla, että peurat ovat vielä suurempi uhka.
ReplyDeleteTeillä päin tuskin on ihan niin tiheää peurakantaa kuin meillä, jostain syystä meillä ja viereisillä saarilla on ihan hirveästi valkohäntäpeuroja. Enemmän kuin esim. Korppoon ja Nauvon pääsaarilla. Minäkin luulen, että peura on puutarhurin kannalta etanaa pahempi, kun isoina elukoina ne tekevät selvän kukista hetkessä.
DeleteKurjuuksien kurjuus. Tämän postauksen jälkeen ei yksi kotiloiden syömä daalia tunnu missään. Sanattomaksi vetää, lähinnä kirosanoja miettien. Mutta kuten Between kirjoitti, onneksi eivät syö kissoja!
ReplyDeleteNo niin, onneksi! Joku suhteellisuudentaju tässäkin on. Ei tarvitse sentään olla huolissaan poikien turvallisuudesta.
Delete"Kannat kortesi kekoon" olikin sitten satiirinen ilmaisu. Ei tässä voi muuta kuin kauhistella, miten käsittämättömän nälkäisiä elukoita siellä voi olla, kun luulisi muutakin syötävää piisaavan. Onko tämä näin massiivinen tuho ihan tämänkesäinen ilmiö - en muista aiemmin kenenkään sieltä seuduin kertoneen ihan vastaavasta tuhoamisesta. Tuostahan nousee verenpaine! Ja aika aseettomaksi taitaa tavallinen puutarhansa viljelijä kuitenkin jäädä näiden tuholaisten kanssa. Mitä sinä aiot tehdä tai voiko tässä tilanteessa edes tehdä mitään!
ReplyDeleteEipä tässä juuri muuta esiteltävää ole kuin korsia.
DeletePeuraongelma on meillä ollut todella paha noin kymmenen vuotta, mutta vuosi vuodelta vielä entisestään pahentuen. On meillä kaikilla, jotka jotakin haluavat viljellä, parimetriset aidat tai sähköaidat viljelysten ympärillä, ollut jo pitkään. Muuten ei ole mitään järkeä istuttaa yhtään mitään.
Minulla on tontti aidattu, mutta pitää selvitellä, mistä kohdin pääsevät yli/ali/läpi ja tukkia nekin paikat. Portteja täytyy korottaa, ovat alle kaksimetrisiä ja peurat hyppivät yli.
Voi että kun harmittaa puolestasi!! Tuo, että ne ovat alkaneet jo syödä saniaisia ja imiköitäkin on jo kaiken huippu, tosi nälkäisiä kaiketi ovat. Minustakin niitä pitäisi metsästää paljon enemmän, täälläkin, mutta nähtävästi peurojen metsästys ei ole niin kivaa kuin hirvien, ja lihaakin tulee vähemmän, niin siksi niiden kaatokiintiöitä ei edes saada täyteen. Ja kun ne kiintiöt ovat liian pieniäkin. Ruokinta on ihan vihoviimeistä ja sitten se, että täältä ammutaan sudet ja ilvekset, jotka sentään voisivat hiukan rajoittaa peuroja.
ReplyDeleteMe laitettiin viime talvena 160cm korkeaa aitaa, ja nauha siihen päälle ja enimmäkseen se on tehonnut, mutta juuri viime yönä oli luultavasti metsäkauris (pienistä sorkanjäljistä päätellen)tullut jostain kohtaa yli (koska aita ja nauha ovat ehjiä), ja mennyt pois myös. Onneksi ei isompia tuhoja, vain yksi myrkkylilja oli napsittu mennessä. Ja maassa olevat omenat. Mutta siis se aita varmaan olisi pitänyt olla 2m! Myyriä on myös tavallista enemmän täällä, ja ne ovat taas erikoistuneet syömään mun syyskrookuksia, joita ei edes ole kuin kolmessa kohtaa. Tänä aamuna oli yhden mättään kaikki kukat katkottu ja ne olivat sievästi rivissä n 30cm päässä. Ei ollut edes syönyt niitä!
Se nyt oli kuitenkin pientä verrattuna sun tuhoihin! Se on tosi turhauttavaa yrittää tehdä yhtään mitään:(.
Imiköitä onkin syöty jo pitkään, tänä vuonna uutuutena on esikoiden syönti ja pionien lehdet, jotka on nyt syöty lähes kaikki. Harmi vain, sillä yksi syysasteri kasvoi ovelasti yhden sen päälle kaartuneen ison pionin suojissa, mutta kun pioni syötiin, pääsivät paskiaiset kiinni asteriin.
DeleteKyllähän peuran kaadon jälkeen kova työ on, sama toki hirvenkin kanssa.
Voi, 160 cm ei riitä mihinkään, onneksi teillä on nauhaa sen yllä. Naapurin ja minun välillä on vain 170-180 cm jossain kohdassa ja olen nähnyt, kun peura loikkaa siitä kevyesti yli - alhaalta käsin ylämäkeen päin. Kyllä ne todellakin pääsevät, kun haluavat.
Yhdellä tontin kohdalla minulla on 2,5-metrinen painava ja tiivis verkkoaita ja se on ainoa kohta, josta peurat eivät enää todellakaan pääse. Pitäisi olla koko tontti ympäröity sellaisella. Turhauttavaa on, todella.
Voi itku, että syyssahramit ovat menneet. Ääh! On niin ikävä katsoa noita tuhoja. Myyriä on nyt tänä vuonna aivan hurjan paljon.
Kurjaa, tuli niin paha mieli puolestasi kun kaikki kauniit kasvit syöty. Itku pääsi ruudun tälläkin puolen. Eikö niiden kantaa kukaan rajoita? Mistä tämä ongelma on aiheutunut, onko joku tuonut ne saarelle? Tekeekö yhtään mieli muuttaa pois? Olen itse miettinyt sitä paljon, kun tuntuu, että puutarha on täynnä tuholaisia. Kaikki peurakarkoitteetkin on tietysti kalliita. Toimiikohan ne edes? Voimia ihan hirveästi tuon kaiken keskelle, älä lannistu! Voi kun voisin jotenkin auttaa.
ReplyDeleteKyllä niitä metsästetään, mutta ne lisääntyvät kuin pupujussit ja opettavat pian pentunsa käymään pihoilla herkkujen äärellä.
DeleteKyllähän ne pääsevät talvisin jäiden yli silloin, kun jäitä on, ja varmaan uivatkin jonkinlaisia matkoja.
Toki mietin muuttoa harva se päivä! Joskus toteutankin sen varmasti. Peurakarkotteita täytyy vielä kokeilla erilaisia, toistaiseksi ei ole ollut suurta apua niistä.
En voi muuta kuin kauhistella. Tämä kyllä lannistaa jos mikä minkään kasvattamista ja laittamista. Meillä on peuroja ja kauriita myös paljon ja olivat ainainen riesa mutta ensin aitasimme puutarhan verkkoaidalla ja myöhemmin suurimman osan pihasta heinäseiväs aidalla. Sisääntulo pihaan on aitaamatta mutta siinä on suurinosa tuija aitaa. Jostain syystä ne on pysyneet poissa koska jos olisivat pihaan eksyneet olisivat sumpussa tai olisi hypättävä aidan yli. Kyllä ne yli pääsisivät jos haluaisivat mutta jostain syystä aita on auttanut ja eivät ole hypännyt esimerkiksi puutarhaan. Voimia sinulle kaiken kurjuuden keskelle.
ReplyDeleteNuo kakkiaiset ovat mahdoton riesa, hajottavat aitoja ja verkkoja myös niin halutessaan. Ehkä teillä ei ole ihan näin tiheästi peuroja kuin täällä, pienellä saarellamme on arvioni mukaan niitä noin sata. Kyllä ne täällä ovat löytäneet pienetkin raot portin ja aidan välistä yms, ja kaikki kohdat, joissa on risuaidassa läpi hypättävä kolo, tai alhaalla rako, josta voi ryömiä, tai alle kaksimetrinen kohta, josta pääsee hyvin yli.
DeleteKiitos tsempistä!