Joskus mietin, mihin tätä kaikkea tilaa tarvitsee, kun puutarhaksi riittäisi neliömetrikin. Kasvien tutkiskelu läheltä on loputtoman mielenkiintoista ja yhä uusia elämyksiä antavaa.
Penkkiä kauempaa elokuun alussa. Musti esittelee.
Tähkälaventeli 'Munstead'.
Siirrytään sitten elokuun loppuun. Mantereen-reissulta löytyi ihana hailean vaaleanvioletti tähkälaventeli kotimaista tuotantoa, mutta en tullut kysyneeksi, kenen tuotantoa. Se tarttui kuitenkin mukaani heti. Peurat kun eivät laventeleihin koske. Olen kokeillut valkokukkaista tähkälaventelia pariin otteeseen, mutta se ei ole talvehtinut. Jospa tämän kanssa onnistaisi. Tykkään hirmuisesti tällaisista superhailakoista sävyistä.
Sitten aloitti portlandruusu 'Comte de Chambord' / 'Madame Boll' uuden kukintansa ja kun tässä on nykyään aita vieressä, eivät peurat tämän nuppuja ja kukkia ole vielä löytäneet. Läheltä on kyllä jo menty.
Ihmeellistä kyllä, komealuppiokin saa kukkia rauhassa, vaikka muita luppioita syödään, ja tätäkin syötiin alkuvuosina.
Vielä kerran sulkapiiska, sen hohtavaa sinistä on vaikea saada kuvaan, kun se on niin hentoinen. Valtavan kaunis, eikä tätäkään syödä!
Pojat esittelevät.
Nyt penkkiin on tullut pinkkiä, kun loistomyrkkylilja (lajikenimi tai tyyppi tms. Steven) nousi maasta raketin lailla ja avasi ensimmäisen kukkansa saman tien. Varsinaiset syysmyrkkyliljat antavat vielä odottaa itseään, nämä rotevat loistot ja risteymät näyttävät olevan aikaisempia. Yleensä tämäkin kukkii vasta sitten, kun viereinen karviainen on saanut syysvärin, olen hämmästynyt näiden aikaisuudesta.
Hohtopiikkiputki – Eryngium giganteum
Komealuppio – Sanguisorba hakusanensis
Loistomyrkkylilja – Colchicum speciosum
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Ranskantulikukka – Verbascum chaixii
Sinikatana – Catananche caerulea
Sinipallo-ohdake – Echinops bannaticus
Sulkapiiska – Perovskia atriplicifolia
Sulkapiiska – Perovskia atriplicifolia
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia
Tähtilaukka – Allium cristophii
.JPEG)
.jpg)
Kivat kuvat pojista! Taitaa yhteiskuvassa olla leikki meneillään, on sellaisen oloista meininkiä:)
ReplyDeleteNuo piikkiputket ovat sitten erikoisen näköisiä kukkia, näyttävät niin, ei- kukilta ollenkaan-mutta tavattoman kauniita ovat ja tuovat näkymiin aivan oman, jännän ulottuvuuden.
Hyvää Viikonloppua Saaripalstan väelle!
T: Musti-fani
Pojilla oli kisailu meneillään. Tuossa penkissä kasvaa mirrinminttukin, joka kiinnostaa, vaikka ei olekaan kissanmintun veroinen huumausaine. Ransu käy silti säännöllisesti nuuhkimassa mirrinmintun, Mustia se ei juuri kiinnosta.
DeletePiikkiputken noissa kukkapampuissa on satoja pikkuruisia kukkia. Ne ovat aika ihania, kun houkuttelevat paljon pörriäisiä ja perhosia pienestä koostaan huolimatta.
Kiitos hyvää viikonloppua sinnekin!
Kaunista ja niin kesäistä syksyn keskelle. Sininen hetki puutarhassasi. Peurat ei syö laventelia, jee. Perovskia on niin täydellisen ihana. Myrkkyliljat ovat tosiaan aikaisin tänä vuonna, varmaan se leuto talvi...minulla juuri waterlily noussut esiin, yleensä vasta lokakuussa kukkii. Sinipalloset voisi lähettää tänne kun omat monta vuotta kukoistaneet kuiva periodi tappoi viime vuonnako se oli? Ihanat pojat, pikkuiset villileijonat puutarhaparatiisissasi 🐈🐈
ReplyDeleteTuossa kohdassa on sikälikin tosi onnistunut kasvivalikoima, että laventelin lisäksi pallo-ohdakkeet, piikkiputket, mirrinmintut, ukohatut ja väriminttukin ovat kasveja, joihin peurat eivät koske. Eli suurin osa penkin kasveista! Mahtava juttu. Välissä on sitten myskimalvaa ja ruusu, mutta ehkä noiden muiden takia niitä ei kovin usein löydetä.
DeleteAntamasi Waterlily on myös jo näyttämässä nenänpäätään mullan pinnalla! Merkillinen juttu tämä erikoisen aikainen kukinta.
Täytyy katsoa, jos löytäisin sinipallon siementaimia tuosta, eiköhän. Tai sitten jostain muusta kohdasta, missä sitä on.
Suloisen viileitä sinisen sävyjä ja vähän valkoista ja pinkkiä höysteenä. Sulkapiiska on aiva tuntematon nimi minulle, mutta onhan tuo hienon värinen. Eivätkö peurat syö sinikatanan kukkia? Meillä saa varjella katanan nuppuja rusakoilta joka ikinen hetki. Tuntuvat olevan jostain syystä oikein suurinta herkkua niille. Niissä ei luulisi mitään niin huimia ravintoarvoja olevan, että niitä kannattaisi pupujen himoita vai rapisevatkohan ne suussa samalla lailla kuin sipsit tai popcornit ihmisille? Mukavaa viikonloppua!
ReplyDeleteSinikatana ei näköjään kuulu peurojen top 10:een. Se kasvaa kyllä niin puksiaidan kainalossa, että ehkä se suojaa katanaa vahvalla aromillaan. On se matalakin peuroja ajatellen, kun lähellä kasvaa kätevän korkeita syysleimuja ja astereita, ja ruusuja, joita ne mieluusti pistävät poskeensa. Toisaalta viereisestä penkistä on purtu poikki vielä matalamman myrkkyliljan kukkavarsi, sorkanjälkien perusteella peura asialla.
DeleteOlisi muuten kiinnostavaa tietää, miksi joitakin kasveja on mukava mutustella.
Nyt pojat varastivat huomion, vaikka hienoja kukkiakin oli tarjolla :). Kerrassaan ihanat kissakuvat!
ReplyDeletePojat kiittävät ja toivottavat hyvää viikonloppua! :-)
DeleteKissat ovatmainioita puutarhaesittelijöitä, ne antavat hyvin mittakaavaa. Voivat kyllä viedä liikaa huomiota itse aiheelta. Jaksan haaveilla tuuheasta, tuoksuvasta laventelikasvustosta, mutta vain yksi laventeli on talvehtinut monta vuotta. Munstead on kiinnostava, se saattaisi viihtyä kuivassa kivikkopenkissä.
ReplyDeleteJa ei! Neliö ei riitä puutarhaksi kun innostus iskee.Itse kamppailen luonnonmukaisen alueen ja hoidetun puutarhan ristipaineessa, koko ajan haluaisi laajentaa, muttahaluan säilyttää myös luonnonmukaisia alueita muuallakin kuin metsässä.
Totta, kissoista saa mittakaavaa :-)
DeleteToivottavasti laventeli talvehtii sitten, kun löydät hyvän paikan! Saa olla ihan rutikuiva paikka, sitten se selvästi viihtyy.
No tottahan tuo, ei neliö riittäisi kumminkaan. Minullakin alkaa tontti käydä ahtaaksi, kun haluaisin vielä kaikenlaisia puita. Mutta kun en halua metsässä kumminkaan asua, hirveä dilemma.
Ihanat pojat! <3 Kyllä kukat jäävät kakkosiksi, vaikka ovatkin sieviä.
ReplyDeletePojat ovat vähän sellaisia :-D
DeleteKaikki näyttää taas NIIN kivalta, kissat mukaanlukien <3 Tuo Munstead saisi ainakin rantautua hetimiten tännekin, minulla olisi sille juuri sopiva paikka. Katsotaan jos muistaisin etsiä tuollaisen itselleni (yleensä en valitettavasti muista...).
ReplyDeleteKissat vasta kivoja ovatkin :-) Tähkälaventelit talvehtivat hyvin täällä etelässä, kannattaa pitää silmä tarkkana taimikaupoilla. Aika yleisesti niitä jo myydäänkin.
DeleteSaila, en ollut tiennytkään, että nuoruusystävieni tytär nyt siellä Turun saaristossa asustaa. En saanut tolkkua, että pysyvästi vaikko lomaillen, mutta puhe oli magnolioista, kauriista etc. joten kerroinpa, kun Tiina piti rumina kaurisverkkoja, että sinä suojaat niillä noin kaiken ja olet ammattilainen! Minusta ne eivät niin rumia ole, ainakaan täällä kun tulee lunta, sillä lumi tekee niistä jännittävät. Toukokuulla alan hävetä, sillä sain trauman niistä varmaan yli sadasta syödystä atsalean nupusta, jotka 'lemmikkimme' eli pienet metsäkauriit napsivat kun olimme hetken poissa ja kotolainen ravasi sisäkukkien ja oravien takia: Kylläiset oravat eivät mene linnun pesille, opetti minulle bilogi Leivo. Muuten luen edelleen Cjanderin Luontopihaa eli vaikka joskus itken kiukusta, kun pitää taas vuosi odottaa, niin silti omapa oli taas syyni. On vain uskottava, että kauriit ja rusakot vetävät atsalean nuput suihinsa vaikka kuinka olisi suvista ja äitienpäivä.
ReplyDeleteMinäkin pidän tietyistä hailakoista väreistä ja etenkin leimukukissa. Tässä tulee nyt dilemmaa, sillä äidilläni on valtava määrä mamman perua olevia punaisia. Sinä taisit nähdäkin sen siskokuvan, jossa äidin puutarha ilman meitäkin. Minä katsos pidän ihan jaalean liloista leimukista yhdessä haalean vaaleanpunaisten kanssa ja voi olla mukana valkoistakin. Ennnen oli Aidaa ja Kirchenfürstiä, ei enää. Penkki niille on mennyt, sillä serbialainen varjostaa, mutta keksin niille oman penkin. vielä tänä suvena kukkivat siinä köynnöshortensioiden kohta peittämssä penkissä juuri nuo hailkat värit ja tajusin miten kauniita ne ovat.
Millä vuosituhannella muistaisin istuttaa tuota myrkkyliljaa!!! Siis tyhmä kysymys: Istutetaan siis sipuleista syksyllä? Olisikohan juuri tuo loistomyrkkylillja eniten mieleeni. Se näyttää kaikkea uhmaavalta ja hyvin pelottomalta, ja valmiilta kaikkeen!
♥♥
Noo, eivät minustakaan verkot kauniita ole, mutta pakko niitä on laittaa, muuten kaikki syödään. Minuakin hämmästyttää se, miten hyvällä ruokahalulla atsaleaa syödään. Peurat parturoivat ne aivan maan tasalle, jos pääsevät käsiksi. Ei atsaleaa oikein osaa mieltää maistuvaksi ruokakasviksi.
DeleteYmmärrän tuon viehtymyksesi hailakoihin leimuihin, ne ovat niin ihanan utuisia, kuin unesta, viileän kauniita. Punaisissa on ihan erilainen tunnelma.
Kyllä, myrkkyliljojen sipulit istutetaan syksyllä, tällä hetkellä niitä on puutarhaliikkeissä, kipin kapin! Loistomyrkkyliljat ovat rotevia.
Saila, kiitos vinkistä eli siis puutarhaliikkeeseen. Minulla on nyt uusi aurinkopaikka, jossa kukkivat ensin hailakat lilat leimut ja sitten loistomyrkkyliljat. En taida saada niitä leimuja enää tänä vuonna, mutta myrkkyliljat saan.
DeleteMeiltähän meni yhtenä vuonna ihan vaihtoon atsaleat. Ja sitten omaa typeryyttämme menetimme tänä vuonna verkkojen sisällä olevat kun emme ymmärtäneet suojata verkkokatolla!!! Siis nehän ovat voineet olla oravat...Joltain oli näverretty magnolian nuppuja, kaikki pilalle vaikka verkot ympärillä. Tämä oli magnoliaryhmässä. Siellä epäiltiin sekä oravia että lintuja. Minä epäilen meidän epäkiitollisia oravia!
♥♥
Jotankin nyt vaan mietin taas ruusuja!
ReplyDeleteNe nyt vaan on niin ihania.
DeleteHyvä muistutus, pitääkin tarkistaa näkyy ainokaista myrkkyliljaani missään. Pojat <3
ReplyDeleteToivottavasti näkyy! Minulla on vasta puolet niistä noussut tai nenänpäätä näkyy.
DeleteKauniin laventelin oot ostanu ja toivotaan jotta talavesta selevivää. Miun laventelit ei kukkimaan kerinnykkään, hyvästi muuten kasvoivat. Kuiville paikoillekkin löytyy onneks omat kukkijat!
ReplyDeleteNo voi, se on harmi, kukkia olisi mukava nähdä, kun ovat niin kauniita. Onneksi joka paikkaan on sopivat kasvit, täytyy vain tutkia ja kokeilla.
DeleteAi, miten ihania kasveja!
ReplyDeleteKasvit on ;-)
DeleteSaila, hah-hah, eiväthän ne sovi samaan aurinkopenkkiin, joka on pyöreä, sillä myrkkyliljat peittyvät leimujen varsiin:) Kun harrastaa puolivarjon pihaa, ei ole niin helppoa löytää aurinkoa vaativille kukille oikeaa paikkaa. Erikoista on minusta ollut se, miten hyvin atsaleat ovat pärjänneet pohjoisen puolen japanilaisessa rinteessä eli vähintäin yhtä hyvin kuin etelään olevalla etupihalla.
ReplyDelete♥♥
Hmm, ehkä syksyllä korkeat leimut eivät tosiaan ole paras pari myrkkyliljoille. Kannattaa miettiä myrkkyliljoja pensaiden viereen yms. paikkoihin, ei välttämättä kukkapenkkeihin. Toivottavasti hyvä paikka löytyy. Onneksi atsaleat viihtyvät!
Delete