Friday 7 August 2020

Kimalaiskuvia

Ihanaa! Hiidenkiven puutarhassa -blogi pisti alulle haasteen ja vieläpä saman tien haastoi minut lempiaiheestani kimalaisista.
Otin kuvia eilen, pilvisemmällä säällä ja loppupäivästä, joka ei ole paras hetki kimalaisten bongaamiseen ja silti niitä löytyi kiitettävästi. Tämä söpöliini taisi olla vetäytynyt jo yöpuulle, kun nökötti ihan paikallaan.
Yritän katsoa kimalaislajeja kirjoistani, jotka ovat Euroopan hyönteisopas ja Suomen kimalaiset, mutta en ole ihan varma, osunko oikeaan. Tämä kookas tyyppi saattaa olla kontukimalainen. Kukka on sinipallo-ohdake.

Sinipallo-ohdakkeen lajike 'Taplow Blue' on selvästi sinisempi ja matalampikin. Pallo-ohdakkeet ovat loistavia kimalaiskasveja. Kimalainen on ehkä sorokimalainen.

Pallo-ohdakkeet ovat hyviä, sillä ne aloittavat, kun alppipiikkiputket lopettavat. Kimalaisia niissä ei enää näy, pyjamaluteita kylläkin. Pyjamalude on sarjakukkaisten ötökkä, ja piikkiputket kuuluvat sarjakukkaisiin, kuten kuvasta näkyy.

Mirrinminttukin on hyvä pörriäiskasvi. Pienehkö ja upean ruosteenvärinen tyyppi saattaa olla sammalkimalainen.

Tässä koko sininen kokonaisuus muotopuutarhan kuivimmassa penkissä. Pallo-ohdakkeet vasemmalla, keskellä takana hohtopiikkiputki, oikealla mirrinminttu, jonka edestä on vieläkin myskimalvan kukkineet kukkavarret leikkaamatta. Edessä tähkälaventeli, joka on myös suosittu perhosten ja pörriäisten keskuudessa. Alppipiikkiputki asustaa viereisessa penkissä.

Muotopuutarhan kolmannessa penkissä asustaa keltakaunokki, joka on erinomainen pörriäiskasvi. Kimalaisten työskentelyä tupsukukan uumenissa on hauska seurata.
Kimalaisen tunnistaminen kävi vaikeaksi, suurensin omaa kuvaani: selkä on oranssi, takaosan tyvi vaalea, keskiosa musta ja kärki taas oranssi. En löytänyt kirjoista mitään sopivaa.

Neljännessä muotopuutarhan penkissä ovat kaukasiankirahvinkukat aloittaneet kukinnan. Kuten näkyy, nekin ovat suosittuja! Etummainen tyyppi on ehkä sammalkimalainen, taemmasta ei erota muuta kuin hienot siitepölypallukat koivissa.

Kaukasiankirahvinkukkia on hyvä keskittymä muotopuutarhan takakulmassa lähellä talon nurkkaa ja riippumaton vieressä. Riippumatossa lojuessa onkin ihanaa katsella pään yllä huojuvia keveitä kukkia pörriäisineen ja perhosineen. Tänään luin riippumatossa hyytävää rikosdekkaria ja sekään ei onnistunut olemaan kovin pelottava, kun ympäristö on näin paratiisillinen.

Löytyi vielä eri näköinen tyypperö, mutta tällä oli pitkä kieli (näin sen toisesta samasta tyypistä ottamastani kuvasta). Voi olla, että tämä on joku mehiläinen. Niissäkin riittää tutkittavaa. Kuva ei ole ihan tarkka, mutta siinä on hauska tekemisen meininki.

Mäkimeirameissa on koko ajan pörinää. Tämä tyyppi huomasi, että kukinnolta toiselle pääsee jalan, ei tarvitse vaivautua edes lentämään. Tyyppi saattaa olla kontu-, mantu-, iso- tai kangaskimalainen.

Ahdekaunokista löytyi suunnilleen saman värinen tyyppi. Tosin vähän eri värinen. Näiden toisistaan erottaminen ja tunnistaminen on erinomaisen haastavaa!

Ruskopenkissä on ihastuttava ruskosormustinkukka aloittanut kukinnan, ja kuten muissakin sormustinkukissa, sen kukkatötteröissä pörisee kimalaisia. Niitä tykkäsin seurata jo lapsena. Nyt ei tilanne tai sää suosinut kimalaiskuvausta, mutta nappasin tämän kukkakärpäsen. Ne ovat hurjan aliarvostettuja, moni huitoo niitä ampiaisina, vaikka niillä ei ole pistintä lainkaan, lisäksi kukkakärpäset sekä pölyttävät että tuhoavat kirvapopulaatiota!

Ruskosormustinkukka ansaitsee useamman kuvan esittelyn. Tänä vuonna kukkii tämä taimi, jolla on huomattavan tummat varret ja lehdet – eikö ole upea. Lisäksi tässä yhdessä kasvissa kukkii useampi kukkavarsi samaan aikaan. Ojakärsämö on änkeytynyt tämänkin kylkeen kuin näyttäen, miten oivallisesti se sointuu tummanpuhuviin kasveihin (aiemmin esittelin sitä tumman metsätyräkin kasvuston keskellä).

Viime vuonna korkean kukkavarren tehnyt ruusuke ei kuollut, vaan se on kasvattanut sivustaan tiheän ryppään matalia kukkavarsia. Näistä näkee tämän taimen sävyn, eli lehdet ovat vihreät, varsissa on näissäkin tummuutta, mutta ei ihan niin paljon kuin siinä toisessa. Jännää tällainen vaihtelu. Punalehtinen on japaninvaahtera 'Enkan'.

Voi mielessään kuvitella ruskopenkin näkymän, jos tuossa ruskosormustinkukan kaverina olisi pari–kolmekymmentä tiikerililjan kukkaa. Peura jätti yhden malliksi. Pitää vain monistaa se mielessään.

Kuvasin toukokuussa tämän tyypin ottamassa hiekkakylpyä, se oikein piehtaroi. Hiekka vanhan talon kivijalan edessä oli varmasti lämmintä. Facebookin Suomen ötökät -ryhmässä se vahvistettiin peltokimalaiseksi.

Loppuun vielä yksi tonttini pyöreänpehmeä pörisijä.


Haastan Kuvaa kimalainen -haasteeseen Oravankesäpesän, Saran mökissä ja puutarhassa- sekä Kukkia & Haaveita -blogit.

Haasteen säännöt:
1. Kuvaa kimalaisia työn touhussa ja laita jokaisesta eri näköisestä pörrääjästä kuva haastepostaukseesi.
2. Kimalaisten lajeja tai roolia kimalaisyhteisössä (kuningatar, työläinen...) ei tarvitse tietää. Kunhan vain joka kuvassa on eri näköinen kimalainen. Halutessasi voit etsiä kimalaisille nimetkin.
3. Haasta vähintään kolme bloggaajaa mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen Hiidenkiven puutarhassa -blogiin kommentti, kun olet osallistunut haasteeseen, niin saat postauksesi alkuperäisen haasteen loppuun osallistuneiden listalle.


Ahdekaunokki – Centaurea jacea
Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Hohtopiikkiputki – Eryngium giganteum
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kaukasiankirahvinkukka – Cephalaria gigantea
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii
Mäkimeirami – Origanum vulgare
Ojakärsämö – Achillea ptarmica
Ruskosormustinkukka – Digitalis ferruginea
Sinipallo-ohdake – Echinops bannaticus
Tiikerililja – Lilium lancifolium
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia

22 comments :

  1. Löytyipäs sinunkin puutarhastasi paljon eri näköisiä kimalaisia. Ja vielä pilvisellä säällä! Ruskosormustinkukka on varsin kiehtovan näköinen ilmestys läheltä tarkasteltuna. Hauskat vaaleat "parrat" joka kukan edessä. Ransun pyöreänpehmoinen olemus sopii mainiosti kimalaispostaukseen :) Aurinkoista viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kimalaisia on paljon, isoja ja pieniä ja eri värisiä, olisi todella kiva tietää niistä enemmän! Kun luin Kimalaisen kyydissä -kirjaa, teki ihan mieli kutsua sen kirjoittanut brittiläinen tutkija Goulson tänne toteamaan kimalaisten runsaan määrän ja runsaan lajimäärän myös. Tuli sellainen olo, että hän varmaan ilahtuisi niiden hyvinvoinnista. Tai toivottavasti kannat ovat hyvinvoivia ja elinvoimaisia.
      Ruskosormustinkukka on aivan ihana. Kukat vähän ahtaampia kuin rohtosormustinkukalla, ja paksuimmat kimalaiset varmaan jäisivät kiinni vatsastaan kuin Nalle Puh ikään.
      Nyt onkin vaihteeksi taas oikein kuumaa, tänään 27 varjossa. Kesä palasi, ihanaa! Mukavaa viikonloppua sinnekin!

      Delete
  2. Voi Ransu <3, kestämistä tälle hellepäivälle. Nyt aurinkoisina päivinä kukissa on pörrännyt ilahduttava määrä pörriäisiä. Arvilan alkuperäisessä maksaruohossa oli jopa tungosta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransuli Karvapehva kiittää terveisistä! Toivottavasti hän löytää sopivan viileän paikan. Tai ongelma on kai siinä, että kyllä niitä on, mutta jos niistä ei näe mamman touhuja, niin ei siellä sitten voi olla.
      Pörriäisruuhka on mukavaa katsottavaa!

      Delete
  3. Valtavasti erilaisia pörriäisiä..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kimalaisia on Suomessa aika paljon, ja sehän onkin erityisesti viileiden seutujen laji. Pohjois-Suomessa olisi vielä enemmän lajeja!

      Delete
  4. Joskus on ollut kiva katsoa, kun kimalainen on oikein kieriskellyt kukassa, että tulisi mahdollisimman paljon siitepölyä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin on :-) Ruusuista kuuluu joskus sellaista pörinää, että koko kukka tärisee.

      Delete
  5. Kasvimaailman Attenborough on myös kimalaisten asiantuntija. Sammalkimalainen ja vaikka mitä...olisin voinut katsella pörriäiskuviasi enemmänkin.
    Aloituskuvan kimalainen näytti hätäisesti katsomalla muumien Möröltä kömpimässä esiin kukan keskuudesta.
    Ruskosormuistinkukka on tosi hieno. Juuri sellainen kasvi, jonka ääreen on pakko kyykistyä katselemaan yksityiskohtia useamman kerran. Yllättävän helppo oli kuvitella sen kumppaniksi useampikin tiikerinlilja.
    Viimeisen kuvan pyöreänpehmeä pörisijä kruunaa tämän postauksen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh! Olisinkin, kimalaisasiantuntijuus vaatii vielä paljon opintoja. Olen aina tykännyt niistä, mutta innostuin tosissaan kymmenisen vuotta sitten, kun tajusin, miten monia lajeja niitä onkaan. Silti en tunnista niitä vieläkään. Sammalkimalaiseksi luulemani voi yhtä hyvin olla peltokimalainen.
      Ransu lähettää pehmoiset terveiset!

      Delete
  6. Upeita pörisijäkuvia, tuo ahdekaunokkikuva <3 <3 <3 Ruskosormustinkukat, ojakärsämöt ja tiikerililja(t) on upeita yhdessä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo on kiva yhdistelmä tuolla ruskopenkissä, ihania sävyjä. Toivon, että jonakin vuonna peura-aitani pitää syöjät ulkopuolella.

      Delete
  7. Ihania kuvia. Kimalaisia on niin paljon erilaisia. Sinulta saatu kaukasian kirahvinkukka aloittaa minullakin pian kukinnan. Siinä on jotain samaa kuin keltatörmäkukassa. Ruskosormustinkukkasi on mahtavan kokoinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ai kun kiva! Se kukkiikin aika pitkään, kun tekee yhä uusia haaroja. Kukka on tosiaan ihan samanlainen kuin törmäkukkien, ja hyvä mesikasvi selvästi.

      Delete
  8. Tuohon pyjamaluteeseen en tiällä oo törmänny, hieno on. Kukkakärpäset on nyt lisääntyneet ja kimalaiset on pörissy koko kesän. Ruskosormustinkukka on kaunis, vaikuttaa vantteralta jota tuulet ei heiluta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pyjamalude on löytänyt tiensä Suomeen vasta viime vuosikymmeninä, Euroopan hyönteisopas -kirjani on vuodelta 2009 ja siinä väitetään sen olevan satunnainen tulokas Suomessa, lähinnä Etelä-Ruotsissa; mutta kyllä se on jo vuosia ollut pysyvä Suomessa, kenties täältä lounaasta alkaen. Jos tähän painokseen ei lisäksi ole tehty ajantasaisia korjauksia, voi tieto olla 90-luvulta, jolloin kirja ensimmäistä kertaa suomennettiin.
      Mukava kuulla, että sielläkin pörisee paljon!
      Ruskosormustinkukka on toden totta suoravartinen, rohtosormustinkukat kallistelevat sinne tänne.

      Delete
  9. Kiitos haasteesta! Kimalaiset ovat aina ilon aihe puutarhassa :)

    ReplyDelete
  10. Kiitos haasteesta! Pitääkin ottaa kimalaiset tarkempaan syyniin kameran kanssa.

    ReplyDelete
  11. Ruskosormustinkukka vangitsi katseen, onpa erikoinen ja kaunis kasvi. Toki ärtymys taas nosti päätään, kun mainitsit peurat ja tiikerililjat, joiden tuossa kuvassa kuuluisi olla:( Kivoja kuvia pörriäisistä, ne osaavat löytää oikeanlaiset kukkijat. Ja kiitos, haasteesta, vastailen, kunhan ehdin porriäisten perään kameroineni:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ruskosormustinkukka on todella ihana. Näin sen kuvia ensin puutarhalehdessä ja niiden perusteella oli pakko tilata siemeniä. Onneksi peurat eivät syö sormustinkukkia!
      Kiva, jos osallistut haasteeseen!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!