Köynnösuutisia

Eilen illalla, kun kaivoin ruusutarhan ja preeriapuutarhan välin heinikko-nokkosikkoa ja istutin siihen koristekastikka 'Overdamin' jakopaloja, huomasin 'Tayberry' -karhunvadelman venyneen valtavasti sitten viime näkemän.

Otin tänä aamuna uuden kuvan ja vastakkaisesta suunnasta, kun ei tuosta eilisiltaisesta kuvasta erota mitään. Tästä voi ehkä nähdä, että 'Tayberry' on yhtäkkiä yltänyt kartionsa huippuun ja puoli metriä ylikin kuvan ulkopuolelle, se on venynyt varmaan metrillä parissa viikossa!

Karhunvatuista satoisampi on silti 'Loch Ness', jossa on näin monta marjaa. Pituutta tämä ei ole kasvanut peuran parin kuukauden takaisen latvomisen jälkeen, mutta ei haittaa, kun marjoja tulee alas. Muistin vasta tänään suojata nämä verkolla.

Muotopuutarhassa on skumpan paikka. Tänä kesänä ensimmäiset köynnökset yltävät viimein kaartensa huippuun. Ruotsinköynnöskuusamaa täytyy jo sitoa monta kertaa kesässä, sillä se pyrkii leviämään joka suuntaan. Kaaren vasemmalla puolella on tarha-alppikärhö 'Propertius', jonka ohjaamisen laiminlöin jossain alkuvaiheessa ja nyt siinä on alhaalla sotkuista vyyhtiä, josta ei saa selvää, mikä on pää ja mikä häntä. Jonkun verson olen onnistunut irrottamaan ja ohjaamaan ylöspäin, se näkyy vasemmalla.

Ruotsinköynnöskuusama kasvaa penkin oikealla puolella. Etualalla harmaaminttua ja Austin-ruusu The Pilgrim.

Siitä hetkestä, kun harmaamintun kukkia alkaa avautua, on se täynnä perhosia. Vuoden ensimmäisen amiraalin bongasin pari päivää sitten.

Etelänpuolimmaisessa köynnöskaaressa kasvava Flammentanz kukki tänä vuonna hienommin kuin koskaan, ja pitkään myös, kiitos viileän heinäkuun. Sekin ylsi ensimmäistä kertaa huipulle asti ja sitä saattoi jo ohjata alas kaaren toista puolta, sillä puolella ei vieläkään kasva mikään juuri mitenkään. Monenlaista olen siihen yrittänyt, paikka on toivottoman kuiva. Nyt siinä on viinikärhö ja talvenarka köynnösruusu, toistaiseksi hengissä molemmat, mutta vasta polvenkorkuisia.

Vielä pikainen silmäys muotopuutarhan täpötäyteen padalliseen gladioluksia, johon lisäksi tungin siemenestä kasvatetut kiinanasterit, kun en muutakaan paikkaa mukamas keksinyt. Ensimmäinen kukka avautui ja se onkin aivan ihana, persikkainen!

Toinen persikkainen, William Morris -Austinruusu koki ikävän kohtalon. Ruusu on toki yhä hengissä, mutta se teki tänä vuonna vain kaksi nuppua, joista ensimmäinen homehtui sateessa ja toisen söi peura. Otin siitä kuvan illalla, kun se oli alkamassa avautua, aamulla kukkaa ei enää ollut.

William Morris tekee pitkät versot ja se kasvaa portinpylväässä köynnöksenä. Toisessa pylväässä on köynnöskuusama, joka näillä loppukesän kukillaan vahvistui koreaköynnöskuusama 'Goldflameksi'. Näissä on todella sen vahvat värit. Alkukesällä kukat olivat hailakampia.

Loppuun vielä kuva ruusunätkelmistä, joita en oikein ole onnistunut ohjaamaan risuaitaan, mutta ne ovat itsekseen löytäneet tukea mm. lipstikasta. Taustalla laidunkarstaohdake viimeistelee tämän hempeän kohdan.
Iloisia loppukesän päiviä! Tämän päivän kuumuudessa olikin viimein aika pestä matot, miten se menikin niin pitkälle, että ollaan jo elokuussa. Toisaalta nyt tuulee niin sopivasti, että tässä paahteessa ja tuulessa matot kuivuvat alta aikayksikön.


Harmaaminttu – Mentha longifolia
Karhunvadelma – Rubus Karhunvattu-Ryhmä
Kiinanasteri – Callistephus chinensis
Koreaköynnöskuusama – Lonicera × heckrottii
Koristekastikka – Calamagrostis × acutiflora
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Ruotsinköynnöskuusama – Lonicera periclymenum
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Tarha-alppikärhö – Clematis Atragene-Ryhmä