Voi, kun nyt ei tulisi kovin kylmä kausi. Kaupunkiparvekkeellani eletään nimittäin jännittäviä aikoja.
Istutin syksyllä ruukkuun kreetansyyssahramin 'Fontenayi' -lajiketta, kun ei tällaisia oikein uskalla avomaalle laittaa. Jonkin tiedon mukaan sen pitäisi kukkia joulukuussa jossakin maassa. Piippoja nousee joka päivä lisää.
Vieressä on ystävän antama tasetti, se venyy pituutta kuin teini.
Kaksivärinen myrkkylilja 'Harlekijn' teki kaikkiaan kolme kukkaa; aika metka väriläiskä. Saman ruukun toiseen reunaan istutettu loistomyrkkylilja 'Atrorubens' on viimein pistänyt nenänpäänsä mullan pinnalle, huomasin sen juuri äsken!
Mukavampaa puuhaa ei lienekään kuin piippobongaus. Ystävä antoi syksyllä pussin 'S. Arnott' -lumikellon sipuleita, hänen kun piti jakaa oma mättäänsä. Nekin menivät ruukkuun parvekkeelle, sillä halusin saada ne multaan niin nopeasti kuin suinkin.
Onneksi näin tuli tehtyä, sillä ihastuksekseni laskin lumikellon piippoja tänä aamuna kuusi kappaletta.
Lumikellothan on paras saada heti maahan, ja kun en muutamaan päivään ehtinyt kotisaarelle, päätin laittaa ne ruukkuun. Tein viime talvena testin, jossa yhdestä satsista istutin puolet ruukkuun ja toisen puolen avomaalle. Ruukussa olevista olisi useampi kukkinut, mutta omat aikatauluni menivät siten mönkään, että en nähnyt niitä kuin vasta kuihtuneina. Tuli paukkupakkaset, joiden ajaksi ne oli pakko siirtää parvekkeelta jääkaappiin. Tällöin olin kotona saaressa ja lumikellot kehittivät sillä välin kukat jääkaapissa. Avomaalle istutetut nousivat keväällä, mutta yksikään niistä ei kehittänyt kukkanuppua.
Osan tämän syksyn lumikelloista istutin välittömästi turvepotteihin, jotka sain sitten vietyä kotiin puutarhamaahan.
Nyt toivon niin kovin, että saisin nähdä nämä lumikellot kukassa!
Pakkasta ei vielä ole ollut muutamaa astetta enempää, niinpä kärsimyspassio elelee toistaiseksi parvekkeella. Sen lisäksi siellä on pari pientä kivikkokasvia, jotka lähes kuivuivat kokoon kesällä.
Passio on talvellakin vihreä. En tiedä, missä sen pakkasraja kulkee, mutta koska se kasvaa puutarhakasvina Etelä-Englannissa, missä voi talvella tulla lunta ja hieman pakkasta, ei se ihan arkajalka ole.
Sama tekniikka tämän suhteen. Sain tämän yhdeltä haastattelukeikalta pistokkaana, luultavasti jokin mehipuu. He olivat saaneet sen Italiasta. Viihtyy parvekkeella muutamaan pakkasasteeseen asti. Jos tulee vain kylmä yö, voi tämän kietoa vanhaan villapaitaan, mutta pidempi kylmä kausi pakottaa ottamaan tämän ja passion sisälle.
Sitten, kun keli kylmenee, jää parvekkeelle enää
nature morte.
Kreetansyyssahrami – Crocus laevigatus
Kärsimyspassio – Passiflora caerulea
Loistomyrkkylilja – Colchicum speciosum
Lumikello – Galanthus
Mehipuu – Aeonium
Tasetti – Narcissus tazetta
.JPEG)
.jpg)
Aivan ihanaa puutarhaterapiaa metsästää marraskuussa piippoja omalla parvekkeella. Toivottavasti ehdit nähdä ne kukkivina.
ReplyDeletePassioni on autotallissa, jossa mittarin mukaan on +7. Hyvä, että mainitsit passion, sillä pakkasten lisääntyessä täytyy ehkä kiikuttaa köynnös kellariin. Tosin autotallissa kylmimmillään on aste pari pakkasta, kun siellä ei ole lämmitystä.
Lasitettu parveke, johon vielä osuu hyvin aurinko silloin kun se paistaa, on oikea luojan lykky. Kasvukausi pitenee merkittävästi. Ainoa iso ongelma on se, että olen välillä poissa jopa yli kuukaudenkin putkeen. Haaveilen joskus siitä, että voisin viettää koko kesän kaupungissa, silloin parvekkeella voisi viljellä vaikka mitä. Mutta kaikkia ihania erikoisempia puita sinne ei voi istuttaa ;-)
DeletePari pakkasastetta ei ole passiolle ongelma eikä mikään, siis tälle tavalliselle kärsimyspassiolle. Jotkut passiot ovat trooppisempia.
Ihailtavaa, että sinulla on niin monia erikoisia lajeja kasvamassa. Täällä maalla mennään vähän suppeammalla otannalla. Tuo sinun parveke on ihastuttavan näköinen, persoonallinen! Voin uskoa, että on huippua seurata piippoja marraskuussa - toivotaan onnea kaikille kukintaan!
ReplyDeleteNämä erikoisemmat sipulikukat on kaikki tilattu Eurobulbilta Hollannista, ja ystävän S. Arnott -lumikellot on takuulla myös alun perin hankittu ulkomailta, meiltä ei vain saa niiden lajikkeita melkein ikinä edes isoimpien kaupunkien parhaista puutarhamyymälöistä, harmillista. Etenkin kimppatilauksena parin ystävän kanssa postikulut pysyvät varsin kohtuullisina.
DeleteParvekkeesta on vähitellen tullut ihan kiva, haaveilen siirtomaatyylistä palmuineen, mutta talvikaudella se palmu voisi olla vähän haasteellinen :-D Ehkä partsilla on vähän välimerellistäkin tunnelmaa.
Kiitos! Toivon kovasti, että kukkia pääsisi näkemään. Voi olla, että ruukut joutuu nostamaan sisään, jos kovasti kylmenee, siinäpä sitten haastetta.
Piippobongaus👍 Täälläkin piipottaa ruukkuihin istutetut sipulit ja vein ne uudestaan kellarista kasvihuoneeseen kun on ollut niin lämmintä. Tarkoitus olisi kuitenkin niiden kohdalla, että kukkisivat vasta lähempänä kevättä.
ReplyDeleteIhania nuo lumikellon ja myrkkiksen piipot😍 Voi kun mun 'Barnes' olisi hengissä.
Toivottavasti aarteesi on hengissä! Mä en ole noin järkevä, toivon vain, että nämä kukkivat pian ja pitkään ja että kevät tulee heti :-D
DeleteVoi mitä ihanuuksia sulla onkaan tulossa! Välillä iskee parvekekateus, parveketta aina välillä hieman haikailen edellisistä kodeista. Siellä voisi jatkaa puutarhakautta pidemmäksi, varsinkin lasitetetulla.
ReplyDeleteVoi kun sulla olisikin parveke! Se on kyllä niin ihana lisä, etenkin, kun on kissaturvallinen. Lasitus tosiaan suojaa vähän pakkaseltakin, ihan mahtavaa. Se voi olla ihan viherhuone aika ison osan vuodesta. Toivottavasti saat seuraavassa kodissasi jonkun oikein ihanan parvekkeen.
DeleteKohta alkaa joulukuu ja sinä saat siellä piippoja ihailla. Meillä on kyllä täällä rivarissakin kaksi laitettua parveketta, mutta tuon yleensä mökin kellarista vasta keväällä ruukut mihin olen jotain sipuleita istuttanut. Vai kärsimyskukka kestää jopa pari astetta pakkasta. Se on upea kukka. Se ei taida pärjää kellarissa koko talvea kun siellä ei ole ikkunaa.
ReplyDeleteEi yhtään haittaa, että on joulukoristeiden sijaan piippoja ;-) Onhan se parempi, jos kukkivat vasta keväämmällä, mutta sellaista hyvää talvetuskellaria minulla ei ole ja toisaalta on ihanaa elää piippojännityksessä.
DeleteKyllä kai kärsimyspassiota voisi kokeilla kellarissa. Se on pakko leikata lyhyeksi, jotta sen saa sisään, kun se on kietoutunut ja kiinnittynyt kaikkeen. Siihen jää vain muutama lehti. Kastella täytyy, sillä se ei kestä kuivumista huonelämmössä, vaikka lehtiä onkin vain muutama. Viileä varasto olisi varmasti parempi.
Vau, marraskuussa piippojen laskemista:)
ReplyDeleteItse asiassa minäkin laitoin syyskrookuksia purkkiin sisätiloin, piippoja siis havaittavissa täälläkin. Tuliskohan niistä joulukukkia;)
Laskin tänä aamuna yhdeksän lumikellon nenänkärkeä :-) Syyskrookukset tulevatkin tosi nopeasti kukkaan sisällä lämmössä! Tosin ne lakastuvatkin äkkiä, mutta on niistä niin ihana ilo. Meinaan nostaa nuo kreetansyyssahramitkin sisälle kukkimaan, kun sää kylmenee.
DeleteNäitä kuvia katsellessa, tuntuu siltä, että ei se kerrostalokotikaan huono vaihtoehto olisi..:)
ReplyDeleteNo ei! Ja mitä korkeammalla ollaan, sitä vähemmän pääsee pakkanen parvekkeelle puraisemaan :-) Nykyisillä kookkailla parvekkeilla voi olla kokonainen keidas - ihanaa, että suunnittelu on mennyt siihen suuntaan. Vähän muuta kuin pelkkä matonravisteluparveke.
DeleteTää puutarhailu on ihanan jännää vuodenajasta riippumatta.
ReplyDeleteIhmeteltävää ja ihasteltavaa löytyy.
On kyllä ihan uskomattoman ihanaa varmasti laskea piippoja marraskuussa. Se luo toivoa tulevaan.
On niin ihanaa! Salviakin on vielä aivan vihreänä parvekkeella, no onhan se pihallakin :-D On ihanaa, kun on kosteasta maasta nousevia piippoja, se on niin maailman ihanin näky, parempi oikeastaan kuin moni kukka!
DeleteTulipas keväiset tunnelmat :) Piippobongausta tähän aikaan vuodesta ja vielä lumikellojakin! Toivottavasti näet tällä kerralla niiden kukinnan. Mukavaa viikkoa!
ReplyDeleteOlen joskus ostanut viimeiset pussit syyssahrameita loppusyksyn alennuksesta, kun nehän lähtevät versomaan jo pussissa ja tulevat äkkiä kukkaan ruukussa sisällä. Jännä nähdä, miten nuo kreetansyyssahramit käyttäytyvät, luultavasti nekin kukkisivat nopsaan, jos ottaisin ruukun sisään. Yritän kuitenkin sinnitellä sitä vielä parvekkeella niin kauan kuin ei ole pakkasta.
DeleteOlisi kyllä aivan ihanaa nähdä lumikellojen kukkia esim. tammikuussa. Kadehdin niin brittiläisiä ystäviäni, joilla ne kukkivat silloin.
Piippoja jo marraskuussa -ihanaa!
ReplyDeleteNiin on ♥
DeleteVaikka pidänkin kovasti lumisista talvista, haaveilen joskus juurikin noista talvipuutarhoista ja lasitetuista parvekkeista, leudoista talvista, jolloin eksoottisemmatkin kasvit voisivat menestyä meidän leveysasteilla. Haaveita vain... Ihanaa, kun siellä jo piipottaa:)
ReplyDeleteTalvipuutarha, johon mahtuisi joku puukin, vaikka palmu ja kamelia, olisi niin ihana! Niin ja appelsiinipuita tietysti :-) Ja soliseva vesiaihe ja papukaijat. Siellä voisikin sitten asua!
DeletePiippoja, varmasti sydämesi lauloi.
ReplyDeleteTrililii!
DeleteMietin vain, että pitäisikö piipoille hankkia kasvivalo parvekkeelle, kun on niin pimeää :-D
Aika hämmentävää että lumikello viihtyi noin hyvin ruukussa ja huonommin maassa. Hauskan näköinen tuo pistokkaana saatu mehikasvi.
ReplyDeleteSitä mietin itsekin. Ruukussa lumikellot eivät kokeneet paljonkaan pakkasia, olisiko leuto talvi sitten niin niiden mieleen. Ne varmaan tuli myös kasteltua huolella, maahan istutettavia sipuleita en muista kastella, vaikka ainakin lumikellot ja talventähdet juurtuisivat varmasti paremmin. Ehkä se saa muodostamaan sitten kukka-aihionkin sinne sipulin uumeniin. Nyt olen kastellut tuota tämänvuotista lumikelloruukkua oikein runsaasti, pelkäsin, että liikaakin, mutta ne näyttävät viihtyvän erinomaisesti.
Deletemäkin ihastuin katjan tavoin tuohon rennosti kasvavaan mehikasviin. tänä vuonna multa jäi joulusipulit laittamatta.
ReplyDeletenature morte, ei paha sekään;)
Se taitaa olla jokin maanmyötäisesti kasvava mehipuu. Muiden mehipuiden tapaan sillä on tähtimäiset keltaiset kukat, kivasti se kukkii aina talvella, kun olen ottanut sen sisään.
DeleteOmpa mukava seurata siun piippojen kehitystä. Ihana kun kukkimaan suat! Miulla vähän sama homma alakaa tammikuulla, kun kellariin meinoon ruukut viiä, tulppaanii ja nyt kokkeilen narsissia. Meinasin narsissit jo joulukuulla laittoo, jotta kerkiväät hyvin juurtuu! Kiva istutus ruukussa kun valluu tuolleen reunojen yli!
ReplyDeletePiippobongaus on ihanaa. Ne eivät vain kasva juuri lainkaan, on niin pimeää koko ajan. Voisin ottaa tuon syyssahramiruukun ainakin sisälle kukkimaan jossakin vaiheessa, täytyy yrittää tähdätä niin, että se ehtii kukkaan sillä aikaa, kun olen kaupungissa, ettei aikataulut mene ristiin.
DeleteOn kiva päästä ihastelemaan kukkia jo vähän etuajassa, menestystä sinunkin sipuli-istutuksille!