Se etenee

Kevät, nimittäin! Vime yönä mittari kävi -3 asteessa, mutta tänään oltiin taas plussalla, vaikkakin kylmässä viimassa. Lumi on huvennut entisestään ja pihan purot ovat kohtalaisesti kuivuneet parissa päivässä – on tuullut niin rivakasti.
Tästä kuvasta voi todeta, miksi harjaneilikkaa on niin helppo rakastaa. Se ilmestyy lumen alta vihreänä kuin ei olisi talvea ollutkaan! Taustalla on laukkojen versoja, ne lähtivät kasvuun jo loppusyksyllä; samana syksynä istutettujen kukkasipulien yleinen ongelma.

Could It Be
Yes, it could! Something's coming, something good – the spring is on its way! There is more than a bit of bare ground to be seen and even some shoots.

Tämäkin narsissi on syksyllä istutettu, eivät pidempään pihassa olleet kuvittelekaan vielä nousevansa – paitsi että saniaistarhassa olin ihan näkevinäni syklaaminarsissin ohuita versonkärkiä! Nämä kaikki eivät todellakaan ole versoneet nyt, olen varma siitä. Niiden on täytynyt kurkistaa pinnalle jo joulukuussa ja sitten odotella lumen alla.

Mäntyjen alusta aurinkoisella paikalla on jo ihan paljas. Siitä löytyikin ihan uusi vaaleajouluruusun nuppu, en edes mustanut ko. kasvin juuri tässä paikassa olevankaan!
Kevät on iloisten kohtaamisten aikaa.

Mutapuutarha oli viime yönä saanut riitepinnan, paitsi kohtaan, jossa vesi virtaa.

Mustipantteri seurasi pihakierroksella mukana. Taustalla näkyy lumeton mäntyjen alustapenkki. Pari lasikupua suojaa versoja peuroilta, mutta ne täytyy nostaa päivisin pois tai versoilla on sauna.

Kiersin katsomaan punahevoskastanjaa huolestuneena. Olen lukenut, että nuorena se halkeaa helposti kevätauringossa. Niin, olisinhan voinut sen varjostaa, sillä nyt ollaan taas pakkasella, mutta enpä tullut ajatelleeksi! Tänään se oli kuitenkin aivan kunnossa. Kylläpä nuo silmut näyttävät olevan täynnä elämää.

Hyvä hankikanto, toteaa Musti. Mamma upposi.

Mustin ei tänään tarvinnut paljonkaan turvautua ns. pantterin lumikenkiin eli varpaiden levitykseen.

Yrttilaatikon varvut ovat siitä ihania, että niistä saadaan satoa talvellakin. Voi niitä lumestakin kaivaa, mutta nyt lumi vetäytyi jo pois niiden päältä. Tässä timjami...

... ja tässä salvia. Huomenna laitan salviapastaa!

Musti esittelee: yrttilaatikko ei edes erotu, se on hautautunut lumiaallon alle, mutta sieltä ne yrtit pilkistävät! Huomaatko, että Musti juttelee. Sillä on asiaa.

Kierros ei vielä ollut tässä...

Alppipenkistä pilkistää! Istutin tähän syksyllä erikoisempia sipulikukkia, sellaisia, jotka kaipaavat kohopenkkiä ja jotka ovat liian pieniä muualle. Kukahan tämä on?

Alppipenkissä on pari vanhaa mustaherukkapuskaa. Ne silmuilevat.

Tässä näkyy syy: penkki on tummaksi tervatun navetan eteläseinustalla. Siinä on helppo leikkiä kevättä jo helmikuussa.

Sitten kiersimme vielä saniaistarhaan ja puuhun (en minä), mutta se kuva-aineisto jää seuraavaan kertaan, tästä tulee muuten aivan liian pitkä.

Tässä vielä mutapuutarha ylämäestä päin.

Keittiön ikkunasta näkyi huolestunut manuli.
Hmm, ehkä tuon joulutähden voisi vähitellen ottaa pois.


Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Punahevoskastanja – Aesculus × carnea
Salvia, ryytisalvia – Salvia officinalis
Timjami, tarha-ajuruoho – Thymus vulgaris
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger