Saturday, 23 February 2019

Lumikelloretkellä

Muutaman päivän kestäneestä jääkaudesta on päästy ja lämpömittari on taas muutaman asteen plussan puolella. Ihana helmikuu tällainen! Lähdin etsimään lumikelloja vanhasta pihasta tässä kylällä.
Näkymä omaan pihaan näyttää hauskalta naapurin pihan poikki, tuolla on pihaporttini ja kaksi komeaa pihakuusta, jotka täältä päin näyttävät vain yhdeltä.

Tämä on varma lumikellopaikka, vanhan talon eteläseinusta lämpimässä rinteessä. Pitää varoa askeliaan, niitä nousee jokaisesta pienestäkin aukosta!

Nämä on istutettu varmaan vuosikymmeniä sitten, mättäät ovat hienot. Kaikki näyttävät olevan puistolumikelloa. Vähän myöhemmin kukkaan tulevat kevätlumipisarat ja sitten narsissit.

Aivan kivijalan vieressä on niin lämmin paikka, että nuput ovat jo kääntyneet kukinta-asentoon.

Sitten kuulen erikoista naukuvaa ääntä. Pojathan sieltä tulevat, oikaisivat naapurin pihan poikki. Mistä ne aina tietävät, missä liikun?

Jatkamme matkaa eteenpäin tervehtimään ystäviä. Tässä pihassa on satumaista salaisen puutarhan tunnelmaa.

Vanhat ruusupensaat ja kuusamat ovat komeita. Tätä pensasruusua olen yrittänyt tunnistaa, täytynee lähettää ruusuystävälle kuva, kun se taas kukkii. Kukinta-aika on melko myöhäinen, tai sitten tämä on peräti jatkuvakukintainen tyyppi. Juurivesoja tai kiulukoita ei paljonkaan muodostu.

Matka jatkuu vielä parin pihan poikki. Käymme kiittämässä eilisistä blinikesteistä.

Takaisin kotipihalla. Vuokko-esikkopuutarha alkaa vapautua lumesta ja narsissinversot ovat starttikuopissa.

Tähtilumikellojenkin kaksi ensimmäistä nuppua alkavat kääntyä nuokkuvaan kukkimisasentoon. Ihmeen hyvin nämä kestävät pakkasta, toissa yönä oli -14.

Viimein kurkistavat ensimmäiset turkintalventähdet! Kukat avautuvat tuossa tuokiossa, kun nuppu on ilmestynyt mullan pinnalle, nämä ovat hyvin matalia. Kyllä näitä on etsittykin, talventähtiä kasvaa kolmessa paikassa ja olen syynännyt niitä kohtia lähes suurennuslasin kanssa.
Löytyisiköhän huomenna ensimmäinen virvalilja?

PS. Tuo salainen lumikellopuutarha -paikka on ostettavissa!


Kevätlumipisara – Leucojum vernum
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Turkintalventähti – Eranthis cilicica
Tähtilumikello – Galanthus elwesii
Virvalilja – Colchicum bulbocodium

27 comments :

  1. Ooh, täällä kyllä nyt viherrytään kateudesta...ei, vaan iloitaan näkymistä ja ajatuksesta, että pian noita näkymiä pääsee täälläkin ihailemaan. Tai melko pian ainakin.
    Hauskaa kulkea kissojen kanssa kyläläisten pihoja katselemassa. Lapsuudenkotini kissa oli juuri tuollainen retkikumppaani. Sen kanssa saattoi kulkea pitkiäkin reissuja ja aina kissa seurasi. Välillä se putkahteli piiloon ja jäi nuuskimaan omia juttujaan ja sitten taas putkahti ihan viereen.
    Välillä on mukava katsoa omaa pihaansa eri perspektiivistä. Erilaiselta näyttää.
    Mukavaa viikonloppua sinne etelämeren saarelle sinulle ja pojille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kunpa ihanan (kateuden)vihreitä piippoja sieltäkin pian pilkistäisi! Kohta se kai on edessä, niin lämmintä lienee teilläkin, ja taas ollaan plussalla yötä päivää, kuten viikko sitten.
      Retkikissat ovat hauskoja. Tässä yhtenä päivänä Ransu teki kanssani ihan parin kilsan lenkin, kun lähti seuraamaan, vaikka niin ei ollut tarkoitus, kun olin menossa aika kauas.
      Kiitos, aurinkoista viikonloppua sinne sinullekin!

      Delete
  2. Ihanaa! Täällä ei nuppuja vielä näy, mutta kaikenlaisia piippoja ja pilkistelee ympäriinsä. Noita talventähtiä en ole saanut asettumaan pihaan, vaikka pari kertaa koittanut. Kauniin keväiset kuvat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei mene kuin hujaus piipoista nuppuihin, ainakaan näiden matalien hyvin aikaisten lajien kanssa. Talventähtiä kannattaa vain kokeilla uudestaan ja uudestaan, ja ehkä liottaa niitä ryppyisiä mukuloita ennen kuin istuttaa, sillä ne sietävät hirmu huonosti kuivumista. Jopa säännöllistä kastelua istuttamisen jälkeen suositellaan, vaikka silloin on syksy ja luulisi sateiden kastelevan.

      Delete
  3. Replies
    1. Niin on, autuaallisen ihanaa - kevätkukkien aika on alkanut!

      Delete
  4. Ihana kevät siellä <3 Piti otsikko lukea kahteen kertaan. Jotenkin alkuun aivot rekisteröivät sen lumiPALLOretkeksi :D Keväisen aurinkoista viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, no kyllä tuosta sohjolumesta ehkä saisi ihan kelpo lumipallojakin, mutta tietystä syystä ulkona on nyt paljon mielekkäämpääkin tekemistä, kuten konttaaminen :-D
      Kiitos! Huomiselle taas luvassa ihanaa keliä. Mahtavaa sunnuntaina sinullekin!

      Delete
  5. Voi että miten kevät teillä on jo! Kukat on nupussa! Näkee vihreää maata!

    Täälläkin tosin tuntui jo keväältä tänään, koska oli monta astetta lämmintä ja aurinkoisehkoa, mutta lunta on silti vielä varmaan puoli metriä kauttaaltaan. Eilisaamuna oli 15 pakkasta... Vaan kyllä se täälläkin vielä kevät koittaa, on koittanut aina ennenkin vaikka välillä on uskoa koeteltu :-D

    ReplyDelete
  6. Voi ei, miten keväiseltä sielläjo näyttää!! Ja on sentään vasta helmikuu...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanos muuta, ihan mahtavaa! Tasan kymmenen vuotta sitten oli ainakin samanlaista, ja jossain välissä tässä kymmenen vuoden sisään olen myös kuvannut helmikuussa kukkivan näsiän, että ei tämä ihan ihme sentään ole, onneksi, toivoa on tulevinakin vuosina :-)

      Delete
  7. Voi ei, ihanat on piipot, toivoa täynnä, mutta voi rakkaus sun ihania kissoja! Ihanat kun juoksevat sieltä emännän perään, niinkuin lapset että "älä jätä meitä, me tullaan kanssa!"

    ReplyDelete
    Replies
    1. On ne niin hauskoja ja ihania kissoja ♥
      Pari viikkoa sitten olin toisella suunnalla naapureilla kylässä, enkä tiennytkään, että Musti oli tarkkaillut, mihin menen. Kun lähdin palaamaan sieltä, niin kylätien vastakkaiselta puolelta metsästä alkoi kuulua Mustin kovaäänistä huomauttelua, että voisin jo palata kotiin :-D

      Delete
  8. Ne on ihan ihmeellisiä, nämä ensimmäiset! Ihanaa. Mökillänne tullaan varmaan ihan justiin samoihin.
    Pojat on ♥

    ReplyDelete
  9. Oho! Siälei taira olla enää nimeksikää lunta. Maisemat näyttäävät nii hianoolta ja kaiken kukkuraksi jo kukkanuppujaki. Meillon keskimäärin 20cm lunta. Toivottavasti lumet hupenis tääläki. Lämminviikko pitääs ainaki olla tiaros.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No enpä niitä lumikohtia kuvannut, tietyistä syistä :-D On yli 10 neliömetrin suuruisia lumikohtia vielä tässä pihalla, mutta nyt on selvästi puolet pihasta jo vapautunut lumesta! 20 cm hupenee kyllä nopsaan näillä keleillä, kun ollaan yötä päivää plussalla (kaiketi sielläkin).

      Delete
  10. Noin erilailla kevät alkaa eri paikoissa, meillä kaikki vielä vahvasti lumen suojassa, ei hetkeen vielä kuki mikään, ellei sittetuolla etelän puolen päätyssä, e n ole vielä käynyt katsomassa siellä kun lunta välissä niin paljon. Mutta, joskus sitten kevät koittaa tännekkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Varmaan siellä talon seinustalla on lumeton suikale ja siinä jo piippoja, mutta eipä sitä näiden kuorettuneiden kinosten yli huvita lähteä rämpimään. Toivottavasti kulkureitit ovat turvalliset, tämä jäätyneet polut -vaihe on kurja.

      Delete
  11. Ihan minnuu hirvittää, kuvia kahtuissa. Kun ei vuan kovia pakkasia sinne tulis. Kun on jo noin keväistä siellä. On ne nuo kevään ensimmäiset piipat ihanaia. Meillä on vielä täys talavi. Ennustaskohan nuo pajunkissat tiälläkin aikasta kevättä. Ovat pensaat kissoja täynnä tienvarsilla. Piäsiinen on niin myöhään tänävuonna, onkohan ennee kunnollisia pajunkissoja silloin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä ei hirvitä yhtään :-D Melko lumetonta täällä on talvisin useinkin, ja kasvit sitten kestävät tai sitten ei. Tänä talvena oli harvinaisen hyvä suojaus. Paha on tietysti silloin, jos on aikaisin lämmintä, kasvi heräävät ja sitten tulee kuukauden pakkasjakso, niin kuin pari vuotta sitten kävi, se vei kasveja. Lyhyestä pakkasesta ne näyttävät toipuvan hyvin. Viikon päästä on luvassa taas pakkasia, mutta ihan muutamaa astetta vain pari päivää ja sitten kääntyy taas viiva plussan puolelle, oi ihanaa!

      Delete
  12. Ihana salainen puutarha sulla naapurissa. Isot puut tekevät tosi hienoa tunnelmaa. Aika harvinaista, että on vanha puutarha missä on lumikelloja. Olen sitä oikein ihmetellyt, miten vähän niitä näkyy täällä Suomessa, kun kuitenkin niitä on kasvatettu muualla jo muutama sata vuotta. Ne ovat niin ihania kevään kukkijoita. Toukokuussa pienet valkoiset kukat jäisivät jo kaiken muun kasvun alle, mutta aikaisin niitä ei voi olla huomaamatta. Mulla ei vieläkään näy mitään, mutta jospa tuleva lämpökausi madaltaisi hangen pintaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo piha on kuin unesta, niin ihana, vähän villi ja salaperäinen, lisäksi aarteita täynnä. Siellä on vaikka mitä erikoisuuksia, sillä taloon tuli emäntä Saksasta viitisenkymmentä vuotta sitten, hän on istuttanut kaikenlaista. Lumikellojen lisäksi on jo valtava määrä kevätlumipisaraa, ja sehän on edelleen lähes tuntematon Suomessa! Iso pilvikirsikka ja kookkaaksi kasvanut tummalehtinen kirsikkaluumu ja muut jo isoiksi kasvaneet harvinaisuudet tekevät pihasta erikoisen ihanan. Eihän sellaisia näe kuin jossakin kasvitieteellisessä puistoissa sen kokoisina.
      Toki täällä saaristossa näkee milloin mitäkin erikoista, kun joka talossa on ollut joku maailmalla seilannut merimies, maailmalta on saatettu tuoda kasvejakin.

      Delete
  13. Nua komiat pojat tekee paikkaan kun paikkaan satumaisen tunnelman <3

    ReplyDelete
  14. Ompas aikaisia kukkijia.
    Kivan näköisoä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo vanhan talon kivijalan eteläpuoli etelärinteessä, silti suojassa länsituulilta, on varmaan yksi Suomen parhaita kasvupaikkoja :-D

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!