Monday 25 February 2019

Ensimmäiset iiriksenkärjet

Olen tarkkaillut muotopuutarhan kuivinta penkkiä, mutta se on ollut kokonaan lumen vallassa eiliseen asti. Silti, ensimmäiset pienet keväiset kurjenmiekat nousevat usein jo ihan lumen läpi. Tänään, kun tähkälaventelin ympäriltä jo pilkottaa kaistale paljasta maata, tutkin paikkaa tarkemmin.

Avot! Sieltä niitä nousee, ja lisää tulee laventelin toiselta puolelta, kunhan siitä lumi häipyy. Tämä on risteymä 'Katharine Hodgkin', aikaisin tietämäni kurjenmiekka, lisäksi lahjakas lisääntymään vuosi vuodelta.

Muotopuutarhan ensimmäisestä penkistä ruusun alta on lumi sulanut jo kokonaan. Olen joskus istuttanut siihen jääkurjenmiekkoja sillä ajatuksella, että nämä ronkelit suostuisivat siinä talvehtimaan: paikka on melko kuiva. Lehtiä on näkynyt monenakin vuonna, olisi ihana yllätys, jos nyt tulisi viimeinkin kukka! Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta sanoa, olen niin monta kertaa ennenkin ollut varma, että noin pulleasta versosta puhkeaa kukka vain todetakseni, että niin ei sitten käynytkään.

Muilta osin mennään vanhoilla uutisilla. Vaaleajouluruusu, joka aloitti kukinnan ennen vuodenvaihdetta, on selvinnyt viime viikon kovista pakkasista täysin ilman lumisuojaa.

Tähtilumikellojen terälehdet ovat raottuneet hyvin varovasti. Eilisillasta asti on ollut niin kova tuuli, että yöllä heräilin milloin mihinkin paukkeeseen tai ryminään. Tuuli jatkui pitkälle iltapäivään ja oli melkoisen hyytävä. Ymmärrän lumikelloja, en minäkään leväyttäisi takkia auki.

Myös turkintalventähdet ovat pidelleet säitä, ne ovat tuskin liikahtaneet eilisestä.

On jotekin liikuttavaa, miten tähän aikaan vuodesta näiden pikkuruisten sissien jokaista millimetrin muutosta tulee tarkkailtua henkeä pidätellen. Kunpa vielä kesälläkin olisi vallalla tämä äärimmäinen ihmetys kukkien edessä. Sillä onhan kukan kehittyminen ja avautuminen ihme, johon ei soisi ikinä kyllästyvän.

Näsiä kukkii täällä saarella aina myöhemmin kuin Etelä-Suomessa mantereella, meriviimat pitävät sen nuput supussa vielä joitakin viikkoja.

Yksi uusi lumikellon nuppu on ilmestynyt, tosin löysin tämän jo joitakin päiviä sitten, mutta tänään se on noussut ehkä puoli senttimetriä... tämä on lumikelloristeymä 'Dionysus' (ns. kerrottuja Greatorex-risteymiä), joka on istutettu toissa syksynä, mutta nyt tehnyt ensimmäisen kukkanuppunsa. Jännittävää!

Sisällä tapahtuu nopeammin. Vanha kookas verenpisara, josta syksyllä suunnittelin hankkiutuvani eroon, on taas aloittanut kukinnan. Tämän talven se on viettänyt keittiön hämärässä päässä, minne kuitenkin hajavalo pääsee. Kukkia näyttäisi olevan tavallista talvea enemmän, paikka on ehkä mieluisa. Kohta täytyy katsoa, ettei tämä saa suoraa aurinkoa ja kuivu.

Syksyllä jätin tämän kylmään eteiseen miettien, että kuolkoot sinne, en enää mahdu tämän kanssa samaan asuntoon. Mutta kun vielä pakkasjaksonkin jälkeen siinä pihisi henki, kävi minun puskaa sääliksi ja kannoin sen keittiöön.
Tämä on selvästi huolettomampi talvetettava kuin kovasti jalostetut suurikukkaiset lajikkeet. Tässä on luonnonlajien siroutta, mutta silti tämä ei ihan siroverenpisaraltakaan vaikuta, ehkä jokin sen ja toisen lajin risteymä.


Jääkurjenmiekka – Iris danfordiae
Näsiä – Daphne mezereum
Siroverenpisara – Fuchsia magellanica
Turkintalventähti – Eranthis cilicica
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia
Tähtilumikello – Galanthus elwesii
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

38 comments :

  1. Aika hienoja löytöjä. Meillä lunta on kukkapenkkien päällä aika lailla, silti näiden kuvien myötä kevät tuntuu olevan taas hivenen lähempänä. Kiitos!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin sen noistakin kurjenmiekkakuvista huomaa, että heti kun lumen reunasta kurkistaa, niin siellä ovat piipot jo valmiina! Ihan ihmeellistä. Eli ehkä pian siis sielläkin, kun vain hankeen joku reikä tulee!

      Delete
  2. Meillä on käytössä käsite 'kuolemanleiri', mihin jätetään ne kasviyksilöt, joista 'joku' haluaisi päästä eroon. No, yleensä käy juuri näin että sinne sijoitetut eikun sinnittelee ja alkaa kukkimaan. Kuka niitä sitten raskii...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh! :-D No eihän niitä todella mitenkään raaski!

      Delete
  3. Minullakin alkaa kalliolta paljastua kevätkurjenmiekkojen alue. Täytyykin huomenna käydä kierroksella, josko sieltäkin oltaisiin jo noustu. Minä laitan niitä joka vuosi uudelleen, kun eivät kovin hyvin ole uudelleen kukkineen. Tai ehkä viime kesä oli niille vihdoin riittävän kuiva.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kannattaa tutkailla jo silloin, kun luta on enää ohuelti - terävät kärjet tulevat ihanasti lumen läpi ♥
      Voi harmi, jos eivät lisäänny. Katharine on kyllä helppo, se ei edes vaadi kesäistä kuivuutta, talvella ei varmaan kumminkaan saa olla likomärkää. Olen nähnyt hienon esiintymän eteläsuomalaisessa pihassa ihan isojen pensaiden alla, niin että ei se sitten vaadi edes kovin paljon aurinkoa. Kaikki muut pienet kurjenmiekat taitavat olla ronkelimpia.

      Delete
  4. Replies
    1. Niin on, ihanaa! Ja tänään paistaa taas aurinko ja on lämmintä! Aurinkoisella seinällä mittarissa yli 10 astetta, se näyttää mukavalta :-)

      Delete
  5. Jahas, tualta pitääs näyttää elävien laventelienki. Kohta sen näköö, kuinka mun on käyty. Mun Katariinojen päällä o melekee pualimetriä lunta, toises paikkas 20cm. Oliski torella kiva, jos ne lisääntyys. Sinnikäs verenpisara. Monesti kaikkista parahite kasvaa se, mistä haluaas päästä eroho.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Laventelissa vaikuttaa aina olevan noita pikkuisia lehdenalkuja, kun kevät alkaa, ellen väärin muista.
      Heh, niin se taitaa, olla, että se, mistä ei niin välitä, kasvaa oikein riesana :-D Ei tuossa hirveästi vikaa ole, tuossa verenpisarassa, mutta kukat eivät ole mieleisen värisiä... haluaisin keskittyä oikeisiin siroverenpisaroihin, ja mieluiten ihan vaaleakukkaisiin, tai ei ainakaan aniliininpunaisiin (inhokkiväri), tai noihin kaksivärisiin, ne on liian sekavia :-D

      Delete
  6. Ihania löytöjä teillä 💚🍃⚘❤

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin on, tänään ehkä tulee uusia löytöjä, lupaavan lämpimältä näyttää!

      Delete
  7. Jännee on seurata noita pikkusia. Meillä vielä uinuut lumen alla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On todella hauskaa, vaikka ne tässä vaiheessa kasvavat millimetrin päivässä, jos sitäkään :-D Mutta täytyyhän niiden olla tarkkana säiden suhteen, pakkanen voi iskeä minä hetkenä hyvänsä. Lumikellot kyllä nousevat yllättävänkin nopsaan lämpimänä päivänä.

      Delete
  8. Olet aivan oikeassa siinä, että kevään ensimmäisten kukkien vaiheita tulee seurattua silmät tarkkana. Ja silti on myöhässä, kun ne yhtäkkiä pienen aurinkoisen, lämpimän hetken tullen läväyttävätkin kukkansa salamana auki. Verenpisaralla on selvästi elämänhalua :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanos muuta, sitä hetkeä ei tule ikinä todistettua! Pitäisi asentaa valvontakamera kukan viereen.

      Delete
  9. Ihanan keväisiä päiviä ollut, kova kesän odotus päällä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin on, ihanaa. Tämä on vuoden parasta aikaa.

      Delete
  10. Pakko oli kesken työpäivänkin tulla katsomaan näitä kuvia. Äsken oli ihan vähällä mennä silmät rikki, kun luin sähköpostin, jonka lähettäjä toivoi _pientä_ _takatalvea_! Teki mieli vastata, että kuule pidä takatalvesi, täällä Kehä III:n ulkopuolella on ihan tarpeeksi talvi vielä muutenkin.

    Siispä tulkoon pitkä ja lempeä kevät! Teillä toden totta jo kukkii ja vihertää! ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mikä ihmisiä vaivaa???!!! Kyllä niitä pessimistejä ja surkuttelijoita riittääkin. Ja talven rakastajia! Ääh. Talvi tulee, toisin kuin pitkä ihana kevät, joka ikinen vuosi ja aina se on pitkä.
      PS. Täälläkin ollaan Kehä III:n ulkopuolella :-D

      Delete
    2. Niin olettekin Kehä III:n ulkopuolella aivan turvallisesti, onneksi. Tosin olette myös erikoispaikassa siellä meren keskellä. Vaihdetaanpa kuitenkin sanavalintaa: Kehä III:n pohjoispuolella. Te kun ette ole hirmupaljon pohjoisempana :D

      Talvi saa olla vähän aikaa pimeimmässä marras-joulukuussa, mutta heti kun päivä alkaa pidentyä ja aurinko näkyy taas, pitää tulla kevät. Ja se taas saa kestää vaikka syyskuulle (sitten syys-lokakuu supervärikästä syksyä, ja sitten taas lyhyt talvi ja pitkä kevät, kiitos)!

      Delete
    3. Ääh, on kehän sisäpuolellakin vaikka mitä ihania paikkoja ;-)
      Tuo sinun ehdotuksesi vuodenajoista sopisi täydellisesti Ransulle! Enkä minäkään pistäisi pahitteeksi, mutta haluan kyllä kesänkin, jotta ruusut kukkivat.

      Delete
  11. Nyt en ehkä kestä! Piippokateus iski ihan kympillä. Meillä on yli metri lunta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Piippokateus :-D Mutta voi ei, miten paljon lunta. Pikaista kevättä!

      Delete
  12. Joka vuosi henkäilen näiden sinun ensimmäisten kukkapäivitysten äärellä, voi miten suloisia ja kauniita💚 Täällä vielä paljon lunta, vain kasvihuoneen kahvinporotettu vieruspenkki vapaana ja sieltä nousussa myös pieniä ihmeitä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täältä jotenkin hävisi sen toissaviikkoisen sadekauden aikana ihan hirmu vauhdilla lunta, mutta vielä sitä joissakin kohdissa riittää. Onneksi on ihana lämpöaalto taas, niin sielläkin se sula vieruspenkki sulattaa äkkiä lisää!

      Delete
  13. Minäkin sain tänään lumikellojen piippoja näkyviin, mutta täytyy tunnustaa, että autoin haravalla lunta pois niiden päältä:) Ne olivat siellä jo lumen sekaan nousseina ja nuput valmiina laskeutumaan. Ovat ne ihmeellisiä kukkia. Suurin osan on kyllä niin tukevasti vielä lumen alla, että kunnon kukintaan menee vielä viikkoja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kyllä aivan ihmeellinen kukka, kun on nuput ihan laskeutumisvalmiina lumen sisällä! Kaipa sinne pääsee jonkin verran valoakin, mutta silti. Lumen haravointi on täysin normaalia tähän aikaan vuodesta :-D

      Delete
  14. Siellähän on jo ihan kevät! Keväisiä tunnelmia elättelen täälläkin, vaikka pihalla on vielä yli 40 cm lunta. Piippokateus on tähän tosiaan hyvä sana :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan varhaiskevät tuli varhain! On ihan mahtavaa, kun pihassa pääsee jo liikkumaan lähes kaikkialla, lunta on enää niin vähän. Jos tämä lämpöaalto jatkuu, niin lumi hupenee kyllä teiltäkin varmaan pian. Meillä sitä auttoi monen päivän ja yön vesisade kaksi viikkoa sitten, siitä se lähti.

      Delete
  15. On kuin säätiedotusta seuraisi, sieltä suunnalta tulee aina kevät! Ihanuus, kun pieniä kukkasten alkuja näkyy jo noinkin monenlaisia. Täällä joutuu odottelemaan vielä pitkän tovin. Turkintalventähti, kaunis nimi ja suloinen nuppu!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siltä se tuntuu, että täällä alkaa aina hyvin aikaisin, mutta sinivuokkojen kukinta-aikaan mm. Lohja porhaltaa aina ohi :-D Turussakin on silloin lämpimämpää kuin täällä meren viileässä syleilyssä, vaikka välimatka ei pitkä ole.
      On niin ihanaa, kun piippoja ja jopa nuppuja pääsee tarkkailemaan! Tähtilumikellon kukat raottuivat jo auki pari päivää sitten lämmössä, mutta sitten tuli viileämpää ja ne ovat taas supussa.

      Delete
  16. vanha verenpisarasi ansaitsee mahdollisuuden elää kanssasi;)
    kevät on ihmeellistä aikaa, aivan pienetkin kasvunmerkit saavat ilon ylimmilleen, siinä on todella taikaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Keväässä on niin paljon toiveikkuutta ja elämäniloa, että se suorastaan ratkeilee liitoksistaan :-D
      Verenpisara ei ole mikään perintökasvi sentään, mutta kun se on elänyt kanssani jo viitisen vuotta, voi sen ajatella olevan vanha verrattuna yleensä vain kesäkukkina pidettäviin lajitovereihinsa ;-)

      Delete
  17. Ai että, siellä ollaan jo ihan kevätfiiliksissä!
    Meillä satoi tänään lisää lunta...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei! Ehkä tämän jälkeen sitten tulee kevät.

      Delete
  18. Oih, siellä tapahtuu jo noin paljon. :) Ei sen puoleen, mulla tulppaanit alkoivat lasitetulla parvekkeella jo itää. Piti peitellä, etteivät ihan vielä liikaa innostu, kun pakkasiakin varmasti vielä piisaa. Katotaan sitten kuukauden päästä uudestaan...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa! Oli sitten iiriksenkärkiä avomaalla tai tulppaaninkärkiä parvekkeella. Toivottavasti niille järjestyy mahdollisimman suotuisa kevät.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!