Monday 10 April 2017

Totaalisen turhauttavaa


Onneksi kuvasin nämä syksyllä yhteen multakuoppaan kipatut persiansinililjat muutama päivä sitten täydessä loistossaan, sillä tämän jälkeen alkoi tuho. Kukkavarret on syöty ja joka aamu huomaan yhä uusia yön aikana maasta nyhdettyjä sipuleita, joiden naatit on purtu poikki.

Extremely Ephemeral
Deer have done their stuff in my garden during the last few nights. These flowers are but a memory, every morning I find new bulbs that have been lifted up and their stems eaten. Every single 'Katharine Hogdkin' flower has been munched and just now I found a promising clump of some bulb – only all the flower stems are eaten and some bulbs have been lifted there too.


Ensimmäiset maasta kaivetut sipulit laitoin viikko sitten ruukkuun, osassa niistä oli vielä nuppuja tallella, niinpä niitä on sentään kukassa. Tässä kukassa on mielettömän hieno hempeä siniväri!


Toissa iltana laitoin suojaverkkoa koko muotopuutarhan ympärille, jotta olisi edes jotakin toivoa nähdä esimerkiksi tulppaaneita. Löysin kaksi kukkivaa 'Katharine Hodgkinia' ojan pielestä muotopuutarhan ulkopuolelta! Mietin, ovatko myyrät niitä kuljettaneet.
Yöllä sitten selvisi syyllinen. Peura tai kauris oli pompannut liian matalan verkkoni yli ja jättänyt sorkanjäljet todisteeksi. Kaikki Katharinen kukat ja nuput oli syöty, samoin virvaliljat ja osa krookuksista, sekä tietysti tulppaanien versot. Sama toisaalla, missä olin myös laittanut matalaa verkkoa ja risuja miettien, ettei peura yritä näin pienelle alueelle hypätä risukon keskelle. Niin vain hyppäsi ja söi tulppaanien alut. Sorkanjäljet sielläkin. Osa sipuleista on vedetty ylös maasta ja sipuli sylkäisty jonkin matkan päähän, mikä selittää kurjenmiekkojenkin kulkeutumista muotopuutarhan ulkopuolelle.
Juuri äsken löysin lupaavan tuppaan jotakin sipulikukkaa, pari sipulia oli noussut ylös maasta, kun naatteja oli kiskottu. Joka ikinen kukkavarsi on syöty poikki, mikä lie olisi sitten ollutkaan. Se olisi ollut joku ihana aikaisin kukkiva laji.

Nyt alkaa olla mitta täysi. Olen ennenkin miettinyt luovuttamista, mutta nyt en tosiaan enää jaksaisi laittaa tikkua ristiin, hankkia uusia kasveja enkä oikeastaan edes mennä pihalle, kun tämä on tällaista. Hanskat naulaan.


Ihmeellistä, että vaaleajouluruusu vielä kukkii, tällä kun ei ole ollut suojaverkkoa enää viikkoon, olen siirtänyt niitä toisaalle. Ehkäpä tämäkin ensi yönä syödään. Tai sitten tämä on jo vanha, peurat tuntuvat syövän eniten kaikkea uutta ja juuri kukkaan tulevaa.


Persiansilililja – Scilla mischtschenkoana
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
TallennaTallenna

72 comments :

  1. Kan konstatera samma sak, tålamodet tryter med dom här fyrbenta holmborna...

    ReplyDelete
  2. Onpa inhottavia tuhoja. Ymmärrän fiiliksesi. Peurat ärsyttävät nykyään jo minuakin, vaikka niitä ei täällä olekaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei :-D Toivottavasti ei sullakin verenpaine nouse. Muakin niin potuttaa teidän kotilot, perhana.

      Delete
  3. Mää niin komppaan sua. Tiedän tunteen, valitettavasti. Itsekin mökillä viikonloppuna asettelin kananverkkohäkkyröitä pitkin ja poikin tiittien päälle, mutta ihan kaikkiin verkkohäkkyröihin en vaan kertakaikkiaan jaksanut askarrella päällekin verkosta kantta. Olisi varmaan pitänyt, sillä sipulien nyhtämistä ovat peurat meilläkin harrastaneet. Koitetaan vielä jaksaa tsempata! Monen monta konstia olen vuosien varrella kokeillut, seuraavaksi testaan huminanauhaa. Köydet eivät auttaneet. Eivätkä tuomen oksat, tikut, kepit, rakeet, hajupallot ja mitä kaikkia niitä nyt onkaan. Joskus vain tekisi mieli pamauttaa kaikki tienoon peurat jollain hokkuspokkus-konstilla ties minne nevernever-maahan!

    ReplyDelete
  4. On se kumma, että niitä peurojen kaatolupia ei saada tarpeeksi sinne saaristoon. Himskatti soikoon!
    Ei kait ihmisten kuuluisi verkottaa kokonaan omaa puutarhaansa.
    Hei, onko olemassa mitään persiansinilija -kukkaisrahastoa, josta voisi anoa saatavia peuratuhoista?! Hmm, se pitäisi jotenkin kytkeä yhteen sen tahon kanssa, joka päättää noista kaatoluvista.
    Että niin harmittaa kaikkien ihanien sipulikukkien puolesta.
    Hmmm, kotilot pitää ihan itse kerätä pois. Vai pitäisikö perustaa myös kotilontuhojoukot. Meillä niitä riittää. Ihanat kuunliljat on pitsimallia. Oikeasti en pysty edes kotiloa tappamaan. Kerään ne vaan astiaan ja kuljetan tontin toiseen päähän maantien laitaan. Se siitä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaikki puutarhoja tuhoavat tahot pitäisi julistaa hävitettäviksi! Kotiloista läskeihin ristiturpiin (nauratti niin Riitta Jylhän kommentti tuolla alempana).
      Teiltä kaikilta on tullut niin ihania kommentteja, että päivä päättyy ihanasti hymähdyksiin, vaikka alkoi, kuten eilinen, erittäin harmittavasti.
      Kaatolupia myönnetään ihan kohtuullisesti, mutta noita on niin hirmuisen paljon, ja lisääntyvät kuin puput. Lupia saisi myöntää kolminkertaisesti. Mieluiten koko kanta pois, haitallinen tulokaslajihan tuo valkohäntäpeura on.

      Delete
  5. Nyt on ihkaoikeiden kirosanojen paikka. Eihän toisen pihasta saa tuolla määrällä syödä! Ymmärrän luovuttamisen fiiliksen, minulla oli sama olo viime keväänä kun kaikki omenapuut oli syöty. Ihan itkin ääneen puutarhassa ja huusin koska harmitti niin vietävästi.

    Toimisiko keräys vanhoista metallisista lankakoreista vaikka facebookissa ja ne kasvien suojaksi. Vaikka eivät kauniita ole niin toimivat suojina.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Itkua ja huutoa ja kun sekään ei mitään auta. Koreja saisi vain laittaa kaikkialle, en ole halunnut keskittää sipulikukkia vain yhteen osaan puutarhaa. Verkkoja laitan, mutta pian tulppaaninvarret kasvavat niistä läpi, peurat ovat oppineet tallomaan verkot.

      Delete
  6. No voe hitto. Olisipa joku taika joka tepsisi. Älä laita hanskoja naulaan, kyllä tästä selvitään. Se aitahomma on järjestettävä, vaikka keräysvaroin, olen valmis osallistumaan ja varmasti moni muukin. Pakko uskoa, että se auttaa! Ihania unelmansinisiä kukkasia. Jotain on pakko keksiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kunpa joku keksisi noille paskiaisille sellaisen massataudin, mihin ne menehtyisivät.
      Persiansinililja on tosiaan unelmansininen! Posliinihyasintissa on vähän enemmän turkoosia. Tämä on just sellainen fasaani-astiaston värinen.

      Delete
  7. Älä lyö hanskoja tiskiin, tullaan vaikka porukalla verkottamaan koko sun puutarha!

    ReplyDelete
  8. Harmitus tuntuu varmasti joka solussa varpaita ja pikkurillejä myöden. Peliä nyrkin puiminen noita otuksia vastaan ei tehoa. Oisko tonttiaita yhtään mahdollinen vai hyppiikö ne kaikesta yli? 2m ei taida riittää?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä tuntuu luissa ja ytimissä. 180 cm taitaa ihan riittää. Täytyy nyt tutkia riista-aitojen hintoja ja kuljetuskustannuksia, kaikki eivät saariston kuljeta. Kun sain valtiolta alv-huojennusta, ihan oikeaa rahaa tilille, sen voisi käyttää ennen kuin karhu ehtii napsia verot ;-D Karhu olisi kyllä tervetullut syömään ne peurat...

      Delete
  9. Voi pehva! Paljon sellainen peuranpitävä aita maksais sun tontille? Mä tiedän, että varmaan paljon...mutta jos järjestäis jonkun keräyskampanjan. Onhan tuosta tultava loppu! Täälläkin tulee noista peuratuhojen lukemisista jo yhtä murhanhimoiset tunnelmat kuin konsanaan Midsomerissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Peffa tosiaan! Kyllä se satoja maksaa. Täytyy nyt ottaa selvää, kaikki on niin turhaa ellei saa puutarhaa suojaan, ihan koko puutarhaa.
      Voihan Midsomer :-D

      Delete
  10. Voi sinua! Minä täällä kiroan läskiä ristiturpaa, vaikka sen aiheuttama tuho ei ole mitään verrattuna kuvaamaasi. Jos niin pieni ja söpö saa harkitsemaan murhaa, niin mitä sitten sorkkaeläin!
    Älä luovuta. Pidetäänkö heinäkuussa talkoot ja tehdään sellainen este, ettei yli tulla?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Läski ristiturpa! :-D Söpöys on niistä kaukana, kun syövät kauan odotetut kukkaset ja nuput. Parimetrinen tiilimuuri olisi ihan kiva. Tulisitko talkoisiin? ;-D

      Delete
    2. Mä voisin houkutella mukaan myös Donaldin, kun se on oikein erikoistunut noihin muureihin ja sillä olisi kyllä rahaa pariinkin aitaan!!! Perustelisin vain, että nuo peurat ovat oikeastaan laittomia maahanmuuttajia ;)

      Delete
    3. :-D Usko tai älä, hän on käynyt minullakin tänään mielessä. Nuo valkohäntäpirulaiset voisi meinaan lähettää sinne takaisin mistä ovat tulleetkin, eli Donaldilaan...

      Delete
  11. Täälläkin melkein harmin kyyneleet tulee silmiin tuollaisesta tuhosta... Tsemppiä sinne, älä vielä luovuta!

    ReplyDelete
  12. Voi sentään! Älä luovuta, kyllä se vielä iloksi muuttuu.

    Läskistä ristiturvasta tuli mieleen. Tuossa mun työmatkan varrella on omenatarha, josta ihmiset saavat käydä hakemassa omenia syksyllä. Lisäksi tässä on älyttömästi isoja rusakoita. Viime kesänä aitasivat omenatarhan hyvinkin 2m korkealla verkkoaidalla ympäriinsä. Olettaisin, että samanlaista, mitä on vaikka jossain riista-aidoissa jne. Kaunis aita se ei ole, mutta eipä näyttäisi uusia omenapuuntaimiakaan syödyn.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, riista-aita se on oltava. Hitsi. Ei se tätä perinnemaisemaa tule mitenkään kaunistamaan...

      Delete
  13. Voi kurjimus:(( Mikään ei ole niin inhottavaa ja turhauttavaa, kun laittaa jotain ja sitten tulee eläin joka syö ne. Minä yritän nyt varjella koiranhampaiden nuppuja, kun kahtena edellisenä vuonna heti niiden tultua esille on joku myyrä tai hiiri käynyt napsimassa ne. Joku sanoi, että laita kahvinporoja niiden ympärille, se auttaisi ja olen nyt tehnyt niin (miehen aamukahviporoille on oma kuppi jääkaapin päällä, ei saa laittaa kompostiämpäriin), toivottavasti se auttaisi. Saa nähdä, välillä hiukan epäilen. Peurat ja kauriit ovat niin isoja tuholaisia, että niille en tiedä konstia. Paitsi lisää susia ja ilveksiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mäkin just pystytin risuja rusojen ympärille, kun havaitsin nuput. Meillä niitä ei ole vielä syöty, mutta hyvä tietää, osaan varautua... Inhottavaa, kun tuollaisia aarteita käy joku popsimassa!

      Delete
  14. Hei! Mehän voitaisiin pitää luonasi blogitapaaminen, tädit laittamaan tolppia pystyyn ja toiset verkottamaan ja päälle sähkölanka...paljonkohan nuo aineet maksaisivat! Olisin valmis talkoisiin ja pidettäisiin vaikka nyyttärit samalla...

    Kyllä harmittaa tosiaan, uskomatonta kuinka sorkkasakki noin ahneita ovat!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvä idea! Kyllä ne on ahneita, inhottavia.

      Delete
  15. Saila, minulla on yhdessä vaikeassa rinteessä lintujen syöttöpaikka ja kauriit käyvät siinä syömässä. Laitan siis näihin aikoihin sinne satsit niitä varten. Lisäksi ostan puolalaisia omenoita, jotka maksavat jotain 60-70 senttiä kilo ja ne syövät myös niitä. Vieroitus aloitetaan samoihin aikoihin, kun poistamme lintujen syöttoautomaatit. Ja vasta kun huomaamme, että ne eivät palaa, uskallamme poistaa jänisverkot, siis meillä sellaisetn korkeat. Niitä myydään vihreitäkin, tiedät kyllä, ei sinne ainakaan metsäkauris pääse. Laitoimme osan verkoista liian myöhään ja puolet atsleoiden nupuista on menetetty.

    Hirveän kaunis tuo kuva ja onneksi ehdit sen ottaa <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tällä saarella on siksikin ylitiheä peurakanta, kun niitä ruokitaan, jotta on metsästettävää... hieman ristiriitaista tuo touhu, vaikka niiden posauttelun kannalla ehdottomasti olenkin. Mutta ampuisivat sitten kaikki. Ruoka houkuttelee niitä tulemaan ja pysymään. Lähes kaikki nuput ja tuoreet versonkärjet ne syövät.

      Delete
    2. Minulta on mennyt maku täysin metsästäjien suhteen. Vain sen takia että jotkut haluavat tappaa, pitää sitten muiden kärsiä, jopa antaa henkensä (viittaan peurakolareihin joiden määrä on kasvanut hurjasti).

      Delete
    3. Niin... noh, ei se ihan mustavalkoista (heh!) ole. Kannatan ehdottomasti metsästystä, mutta ei se saa tapahtua toisten omaisuuden tuhon kustannuksella. Peurat lisääntyisivät vielä nopeammin, jos niitä ei metsästettäisi...

      Delete
    4. Täälläpäin ei ole ennen ollut peuroja, ei ainakaan sellaista määrää mitä nykyään. Ensin niitä ruokitaan jotta niiden määrä lisääntyisi (ja aiheuttaa samalla vakavan liikennevahinkovaaran)jotta voidaan sitten ampua niitä. Jos niiden metsästys keskeytettäisiin, määrä tosiaan "räjähtäisi" koska niiden luonnollista vihollista ilvestä metsästetään myös.

      Delete
    5. Niinpä. Haaveilen siitä, että peuroja kohtaa joku massakulkutauti, mutta se lienee toivotonta. Lisääntyvät vain. Se on harmi. Taas yksi leviävä, luontoon karannut tuontilaji lisää.

      Delete
  16. Me lukijasi pystymme hyvin aistimaan sinun harmituksesi, emmekä yhtään ihmettele sitä. Mutta älä ihmeessä luovuta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On tämä tosiaan turhauttavaa. Kiitos!

      Delete
  17. Voih tunnen tuskasi. Meillä kesäpaikassa saaristossa valkohäntäpeurat tuhoavat puutarhassa kaiken. Istutan aina uutta, virittelen verkkoja ja hetkittäin uskon, että nyt ovat kasvit turvassa kunnes peurat taas repivät, tallovat ja popsivat kaiken. Sitten pyörin raivon ja itsesäälin välimaastossa ja toivon kaikkea maailman pahaa peuroille. Nyt on kuitenkin mitta niin täysi, että tänä kesänä aloitan aitaprojektin. Täytyy vain keksiä, miten aidan saa pysymään kalliolla pystyssä..Jos aita on joskus valmis, ostan veneen täyteen kasveja ja skoolaan aamunkoittoon 😁

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi pers! On tää niin turhaa, ilman sitä parimetristä riista-aitaa on ihan turha mitään istuttaa. Koristetta tai hyötykasvia. Tosi harvassa on kasvit joita ei syödä, ja kaikkea sopivan korkuista napsitaan myös ihan kokeilun vuoksi.
      Niin, kallioon porataan yleensä reikiä aidantolpille, mutta aikamoinen homma... toivottavasti joku keino löytyy.
      Tuo skoolaus ja taimisaalis on todellakin iiihana ajatus! Sille! Jo etukäteen :-D

      Delete
    2. Meillä taitaa lähestulkoon ainoa kasvi, jota ei ole syöty tai maisteltu, olla pioni. Ja jos nyt tämän sanon, niin tietysti käy kesällä huonosti, mutta ainakin toistaiseksi myös akileijat ovat saaneet olla rauhassa. Ilman verkkojakin. Meilläkin mökillä aitaus tulisi olemaan haastavaa, kun on kalliota, metsää, tienvierustaa, merenrantaa (uivat myös yli eli tulevat myös veden kautta). Huoh. Ja vielä toinen huoh.

      Delete
    3. Voi että... meillä on pionienkin nuppuja pistetty poikki (mutta sitten kukka sylkäisty kasvin viereen). Kun kaikkea täytyy napsia. Akileijoja syödään pihassani jonkin verran. Huoh kyllä!

      Delete
  18. Aiemmin toki surkuttelin peuratuhojasi, mutta nyt, kun peurat ovat meilläkin löytäneet reitin pihan läpi, puhisen kiukkua niin sinun kuin omien kasvieni puolesta. Sen verran autiota meillä vielä talven jäljiltä on, ettei paljon syötävää löydy. Tuossa metsikössä peurat iltaisin pörräävät ikäänkuin odottaen, että kasvu lähtee käyntiin. Jos homma muuttuu sellaiseksi kuin sinulla, muutan kerrostaloon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei. Toivottavasti teillä päin ne eivät ihan näin tiheässä ole, vaikka kyllähän tuo pahalta kuulostaa.
      Kerrostaloparvekepuutarha on minustakin päivä päivältä parempi ajatus!

      Delete
    2. Hei, Saila ja Between, ei ole kerrostaloparvekkeellakaan kasvit turvassa. Orava on käynyt syömässä orvokkien ja lemmikkien kukat. Erityistä herkkua ovat olleet pelargonien nuput. Ei auttanut, vaikka ripottelin pelakuiden päälle chiliä ja cayannepippuria. Eikä auttanut se, että hätistelin oravaa pois parvekkeelta aina, kun sen näin. Pakko oli sitten parvekkeellakin kananverkot laittaa pelakuiden päälle kolmeen parvekelaatikkoon. Ai niin, kokeilin myös kumikäärmeen karkotustehoa parvekkeen kaiteeseen sidottuna. Päivän sen teho kesti, seuraavana päivänä kurre hyppeli käärmettä pitkin parvekelaatikolle.

      Delete
  19. Voi ei !!! :-( Mutta periks et kyllä anna!! Miten joku ilkeääkin jatkuvasti ruokkia "karjaansa" toisten puutarhoissa?! Eikös peurat olisi helpompi aidata jonnekin..esim. metsästäjien pihoihin.. Oi voi miten lipsahti rumia lauseita anteeks. Tajusin tässä juuri että meillä kukkiville puutarhakasveille vaarallisin (myyrien ja pupujen lisäksi) lienee mies. Joudun siis myös virittelemään tikkuja, kiviä ym.panssariesteitä mutta pienemmissä määrin. Ja kun joku tuho on taas käynyt, voi miehelle sentään antaa palautetta :-D t. Raija

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi hitsi kun naurattaa tämä kommenttisi, ihana!

      Delete
  20. Voi kauhistus mitä tuhua taas! Nyt kuule laitat avustusKÄSKYN aitaa varte mettästysseuralle ja sanot, että niiren HARRASTUS tuhoaa sun AMMATINhariootuksen. Sähän oot puutarha-ammattilaane ja peurat tuhoaa sun kiriootus -ja kuva-aineeston.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh! Tuo on ihan totta, kuvia pitäisi saada, mutta ei onnistu, kun kukkavarret syödään. Olisi niitä täällä ilmankin metsästystä, valkohäntäpeuroja ja myös metsäkauriita vain on täällä sisäsaaristossa aivan riesana. Nehän uivat ja menevät jäitä pitkin, liikkuvat itsekseen. Mutta tässä on eturistiriita: yhdet haluavat, että kantaa ylläpidetään ja toiset, että se hävitetään. Edellämainitut eivät harrasta puutarhanhoitoa...

      Delete
  21. Onpa tosiaan ärsyttäviä eläimiä, syödä nyt toisen kauniit kukat! Söisivät metsissä ja pelloilla, jonne kuuluvatkin, mokomat röhiläät!

    ReplyDelete
  22. Hei, älä vielä luovuta! Ymmärrän kyllä turhautumisen. Jospa lähtisit pirkkaniksi-asenteella testailemaan peuran karkoittimia! Toki semmoisia, jotka eivät eläintä kuitenkaan vahingoita... Voisi oikein julistaa kilpailun parhaimmasta niksistä :) Tässä joitakin: http://www.wikihow.com/Keep-Deer-Out-of-Your-Yard

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos linkistä! Tässä on vain kymmenen vuoden aikana kokeiltu sitä ja tätä ja mikään ei toimi, paitsi keskitysleiriaita. Alkaa olla motivaatio hieman vähissä, täytyy miettiä muunlaisia vaihtoehtoja. Yksi olisi tietysti se, ettei kasvattaisi mitää hyöty- eikä koristekasveja, mutta kun se ei ole vaihtoehto.

      Delete
  23. Argh! Ymmärrän turhautumisesi! Kuinka raivostuttavaa! Sen lisäksi että peurat ja kauriit tuhoavat puutarhoja, ne ovat myös vaaraksi liikenteelle. Etenkin kun laiskat metsästäjät ruokkivat niitä liian lähellä teitä. Meillä ne eivät ole vielä pihapiiriin uskaltautuneet, onneksi. Riittää myyrien kanssa taisteleminen ja nyt piha-alueelle majoittautuneet supikoirat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minusta niiden ruokkiminen pitäisi ehdottomasti lopettaa. Jos joku eläin ei täällä luonnossa pärjää ilman paapomista, ei sen täällä luonnossa sitten kuulu ollakaan. Hitsi. Metsästystä varten pitäisi laittaa peurapuistoja, joissa voi sitten ruokkia ja ammuskella sydämensä kyllyydestä...
      Kaikki puutarhaa tuhoavat tahot ovat raivostuttavia, siinä menevät rahat ja mielenrauha.

      Delete
  24. miten olisi sellainen mekaaninen laite, joka aina tietyin väliajoin pamahtaa kuin pyssy? meniskö siinä omat ja kissojen yöunet ja koko kylän samalla? vai tottuvatko peurat ja kauriit ääneen - ovat kai aika ovelia? ymmärtävät näköjään hyvän päälle, eivätkä tietenkään tiedä tekevänsä pahojaan - vaan kyllähän se harmittaa...

    hannah

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh! En ehkä itse eikä naapuritkaan sellaisesta niin välittäisi. Eikä peuratkaan kohta korvaansa lotkauttaisi. Yhtenä iltana katsoin, kun peura norkoili kylätiellä, naapurin pihalla oli radio päällä, siinä 7 metrin päässä peurasta, eikä sillä ollut mitään vaikutusta eläimeen. Kyllähän peuroja saa mennä juosten, huutaen ja käsiään paukuttaen ajamaan pois pihalta ja silti ne vain lampsivat hitaasti pois. Ei niitä hirveesti mikään säikäytä.

      Delete
  25. tässä yksi linkki: http://www.topostop.fi/web/index.php?option=com_content&view=article&id=16%3Apeurat&catid=4&lang=fi

    hannah

    ReplyDelete
  26. Kamalia elukoita. Ymmärrän tunteesi ja ajatuksesi. Tosi harmittavaa. Tuohon verrattuna ihan pientä se, että rotat ovat Eskon mukaan syöneet minun kellariin syksyllä viemiäni daalioita. Ja rotat saa vaikka myrkyttää, peuroja ja kauriita ei.

    ReplyDelete
  27. Voihan peura! Todella harmillista ja sitten ne tuo vielä punkkejakin. Tsemppiä! <3

    ReplyDelete
  28. Voi, miten kurja juttu! Mukavaa pääsiäistä siitä huolimatta! P.s. blogissani on puutarhakirja-arvonta:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos ja hyvää pääsiäistä sinullekin! Kiitos vinkistä, tulen katsomaan :-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!