Tilasin Zeldalta rannekorun ihastuttani niihin hänen Taigalla-blogissaan. Ystävällisesti hän sitten tekikin ihan toiveideni mukaisen, laittoi siihen kelttisolmun ja elämän puu -koristeen. Ihana! Musta ja ruskea ovat niin kauniit yhdessä ja korua on helppo käyttää, kun se on hieman joustava. Tämä on lempikoru, jossa on tärkeitä elementtejä. Pian tämän saatuani alkoikin yksi pitkäaikainen haave konkretisoitua, oikeastaan aika kumma juttu! Taisi Zelda punoa tähän vähän taikajyväsiä mukaan?
Ornaments and Symbolism
A friend blogger made this lovely custom-made bracelet according to my wishes. The symbols have something to do with a lifelong dream. Soon after receiving this the dream started to materialize. I really don't believe in this kind of stuff, but... one wonders... could it be...
Below are some of my latest ceramics experiments. A flower vase that was supposed to be very tall (it just became very heavy) and a whale bowl that finally got the blow spray for which I had left a little hole.
Hieman samaa hillittyä värimaailmaa edustaa maljakko, josta oli tarkoitus tulla oikein suuri, sillä minulta puuttuu korkea maljakko pitkille kukille. En itse harrasta leikkokukkia lainkaan, mutta kun vieraat tuovat pitkiä kukkia, olen pulassa.
Musti esittelee. Maljakosta ei kovin suurta tullutkaan, sillä siitä tuli hurjan paksu ja painava. Tein tämän makkaratekniikalla aika löysästä savesta, se tuntui valuvan koko ajan alaspäin. Kaavin ruukun sisäosasta savea ulos ja sitten höyläsin ulkopinnasta paksuutta pois. Ja lopulta tein toisella tekniikalla sen varsinaisen korkean maljakon. Tämän sisäpuoli on lasitettu, jotta se pitää vettä. Sisältä tämä on vihertävänmusta.
Jo aiemmin esittelemäni valaskippo sai viimein vesisuihkun, sitä varten olin tehnyt pienen reiän valaan niskaan.
Tällaista tällä kertaa, kukkajuttuja varmaan taas ensi kerralla. Iloista lämpenevää pihakautta!
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Hyvä keksintö tua valaan vesisuihku :) Kivat kotiteolliset färit, sekä korus että maliakos.
ReplyDeleteKiitos! Niin on, maanläheiset värit on hyviä moneen asuun tai kukkakimppuun.
DeleteTaikapunoksia... jännää tosiaan. Taitaa muhkea maljakkosi olla niin tanakka ettei Pantterikaan sitä kaada.
ReplyDeleteMaljakko painaa kuin olisi lyijyä :-D
DeleteKaunis rannekoru ja tuo elämänpuu viehättää muo aina. Joskus Egyptissä käydessä hairahduimme jopa sitä esittävään papyrukseen. Kotiin tultuamme emme kuitenkaan löytäneet sille paikkaa. Korussa se sopii joka kulttuuriin.
ReplyDeleteJa noi sun savityöt on todella ihastuttavia. Mä alan kohta haaveilemaan savityökurssista. Lapsena kävin keramiikkakerhossa. Se oli ihanaa, mutta ei tosiaankaan helppoa. Siksikin katselen niin ihaillen näitä sun töitäsi.
Elämänpuussa on jotain niin viehättävää ja tyydyttävää, se on täydellinen itsessään, jotain syvästi vetoavaa siinä on.
DeleteVoi että, sun niin pitäisi kans tehdä savijuttuja! Etenkin, kun osaat jo. Sun esteettisellä silmällä syntyisi vaikka mitä. Kunpa löytäisit jostain aikaa ja paikan, missä käydä. Sehän tuossa kiehtookin, kun on yllätyksiä ja haastetta.
Musti esittelee myös raukeaa, makuuhuone-katsettaan ;)
ReplyDeleteMusti on siinä aika hyvä :-)
DeleteVoi miten kaunis koru!
ReplyDeleteOn aivan ihana! Zeldalla oli kuva lähes samanlaisesta blogissaan, ihastuin heti.
DeleteHieno tuo koru, heräsi kyllä kysymyksiä! Keramiikkaa jee, teet ihanan luonnonläheisiä teoksia.
ReplyDeleteMe ollaa niin erilaisia tekijöitä, multa taas ei näköjään irtoa mitään abstraktia, luonto tai maisema pitää olla joka teoksessa. Vaikka muut eivät siitä mitään hirveästi hahmottaisikaan :-D
DeleteKaunis koru! Näin fb:ssä kaulakorun, jossa samanlainen puu, mutta sydämen muotoisissa kehyksissä. Alkoi heti tehdä mieli.
ReplyDeleteNo sellaisenhan tarvitset! Tuo puuaihe on todella kaunis.
DeleteKaunis rannekoru!
ReplyDeleteIhania ovat nuo sinun keramiikkasikin. Vaskippo on niin kauniin turkoosinsininen:)
Niin on! Ja kiitos. Lasitteista tulee niin ihania syviä väripintoja, kun laittaa monia eri sävyjä yhteen. Tuollainen turkoosi on minunkin lemppari.
DeleteKelttikoruissa on taikaa<3 Itseasiassa haluan niitä itsekin. Etäinen sukulaiseni on avioliitossa Irlannissa ja hän miehineen käy myyymässä kelttikoruja Suomenkin monilla messuilla, mm. keskiaikamessuilla etc.
ReplyDeleteNyt kun tuli käsityökirja, jota vain ihailen ja laitan muutaman sanasen, mietin taas sun käsitöitäsi. Tee niistä juttua, laita kuvia ja kerro värjäätkö langat itse. Kiinnostaisi! Mun sisällä taitaa asua hyvin salassa pysynyt neuloja/kutoja.
Tänään 5 tunnin haravontisessio ja olöen niin endorfiinikyllästetty että...Ihanaa!!!
<3
Ahaa! Olenkin törmännyt kelttikorujen myyjiin monillakin messuilla. Ne ovat kauniita. Irlannista ostin joskus kirjan kelttiläisestä solmuornamentiikasta ja tein sen tyyppisiä lasitöitä nuorempana, viime vuosina(-kymmeninä) en ole ehtinyt.
DeleteOsan langoista värjään, mutta myös ostan paljon lankoja. Suurimmassa osassa neulomuksiani on sekä että, omia ja ostettuja lankoja. Käsitöissä on vain se vika, että ne vaativat tarvikkeiden säilytystilaa! Jos harrastaa paljon erilaisia käsitöitä, alkaa tarvita lisähuoneita :-D
Ihanaa, ja nyt pitäisi sään alkaa hieman lämmetäkin!
Kaikenlaista ihanaa! Koru on älyttömän kaunis, maljakko on viehättävä ja pantterin ulkomuoto ja katse saa tätien polvet notkahtamaan ❤️
ReplyDeleteOnko nuo lehdenkuvat maljakkoon tehty sillä tavalla, että lehdet on olleet saven pinnalla polttoon mennessä?
Kommenttisi oli mennyt roskakommentteihin! Törkeää toimintaa bloggerilta. Onneksi se sieltä löytyi.
DeletePanterit ovat sellaisia ;-)
Lehdet ja kukat kaiversin terävällä piikillä vapaalla kädellä (ilman oikeita lehtiä pinnalla siis) sitten, kun maljakko oli kuivunut viikon, silloin pystyi höyläämään ja työstämään pintaa. Savi kuivuu hitaasti, ja jos laittaa savityön muovipussiin, sitä on helppo jatkaa. Sitten hankasin niihin mustaa alilasitetta, joka korostaa kaiverruksia.
Vai että roskapostia. No ei se blogger ehkä ihan kokonaan väärässäkään ollut, harvoinpa mulla mitään järkevää sanottavaa onkaan :-D
DeleteSulla on tarkka ja taitava vapaa käsi!
Kiitos! Hehe, mulla käsi tärisee kun yrittää tehdä jotain tarkkaa, harvoin tulee sellainen viiva kuin kuvitteli. Tuohon saveen on oikeastaan aika helppo piirtää kumminkin. Kaarista vain usein tulee kulmia, he.
DeleteOnneksi bloggeri tunnisti sinut nyt tiukkaa asiaa suoltavaksi kommentoijaksi eikä heittänyt roskikseen ;-)
Upeat keramiikat olet tehnyt! Kauniit värit.
ReplyDeleteKiitos! Tuo vedenvärinen on ihan lempivärejä.
DeleteKauniita keramiikkoja, omanlaista, se on hyvä.
ReplyDeleteVähän pakostakin tulee omanlaista :-D Tai tietty, jos tekisi jonkun ohjeen mukaan, niin voisi tulla ohjeenlaista...
DeleteKauniita. Kiitokset komealle esittelijälle ♥
ReplyDeleteEsittelijä kiittää huomiosta!
DeleteKaunis rannekoru minustakin. Olen haaveillut isoista persoonallisista (säänkestävistä) keramiikkaruukuista, joissa voisi kesällä kasvattaa kukkia pihassa. Taitaisi kuitenkin olla liian työlästä meikäläiselle,
ReplyDeleteEi se kaiketi ole työlästä. Minäkin olen alkanut ajatella ruukkujen tekemistä, kun niitä koko ajan tarvitsee kumminkin. Kaapit alkavat olla täynnä kaikenlaisia laattoja ja kippoja :-D
DeleteVettä puuskuttava valas on söpö.
ReplyDeleteJa ihana tuo koru solmuineen ja elämänpuineen.
Voiko kippoja ja kuppeja olla liikaa ? 😊
No eihän niitä tietenkään voi! Täytyy vain hankkia lisää kaapitilaa :-D
DeleteOnpa tosiaan hieno vaasi, vau! Mitenkähän korkea mahtaa olla?
ReplyDeleteSe on vain noin 20 cm. Ei oikein käy korkeille kukille. Mutta eipähän kaadu, kun on niin paikava :-D
Delete