Thursday 20 April 2017

Käsityöjuttuja

Tilasin Zeldalta rannekorun ihastuttani niihin hänen Taigalla-blogissaan. Ystävällisesti hän sitten tekikin ihan toiveideni mukaisen, laittoi siihen kelttisolmun ja elämän puu -koristeen. Ihana! Musta ja ruskea ovat niin kauniit yhdessä ja korua on helppo käyttää, kun se on hieman joustava. Tämä on lempikoru, jossa on tärkeitä elementtejä. Pian tämän saatuani alkoikin yksi pitkäaikainen haave konkretisoitua, oikeastaan aika kumma juttu! Taisi Zelda punoa tähän vähän taikajyväsiä mukaan?

Ornaments and Symbolism
A friend blogger made this lovely custom-made bracelet according to my wishes. The symbols have something to do with a lifelong dream. Soon after receiving this the dream started to materialize. I really don't believe in this kind of stuff, but... one wonders... could it be...

Below are some of my latest ceramics experiments. A flower vase that was supposed to be very tall (it just became very heavy) and a whale bowl that finally got the blow spray for which I had left a little hole.


Hieman samaa hillittyä värimaailmaa edustaa maljakko, josta oli tarkoitus tulla oikein suuri, sillä minulta puuttuu korkea maljakko pitkille kukille. En itse harrasta leikkokukkia lainkaan, mutta kun vieraat tuovat pitkiä kukkia, olen pulassa.

Musti esittelee. Maljakosta ei kovin suurta tullutkaan, sillä siitä tuli hurjan paksu ja painava. Tein tämän makkaratekniikalla aika löysästä savesta, se tuntui valuvan koko ajan alaspäin. Kaavin ruukun sisäosasta savea ulos ja sitten höyläsin ulkopinnasta paksuutta pois. Ja lopulta tein toisella tekniikalla sen varsinaisen korkean maljakon. Tämän sisäpuoli on lasitettu, jotta se pitää vettä. Sisältä tämä on vihertävänmusta.


Jo aiemmin esittelemäni valaskippo sai viimein vesisuihkun, sitä varten olin tehnyt pienen reiän valaan niskaan.

Tällaista tällä kertaa, kukkajuttuja varmaan taas ensi kerralla. Iloista lämpenevää pihakautta!

34 comments :

  1. Hyvä keksintö tua valaan vesisuihku :) Kivat kotiteolliset färit, sekä korus että maliakos.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Niin on, maanläheiset värit on hyviä moneen asuun tai kukkakimppuun.

      Delete
  2. Taikapunoksia... jännää tosiaan. Taitaa muhkea maljakkosi olla niin tanakka ettei Pantterikaan sitä kaada.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Maljakko painaa kuin olisi lyijyä :-D

      Delete
  3. Kaunis rannekoru ja tuo elämänpuu viehättää muo aina. Joskus Egyptissä käydessä hairahduimme jopa sitä esittävään papyrukseen. Kotiin tultuamme emme kuitenkaan löytäneet sille paikkaa. Korussa se sopii joka kulttuuriin.
    Ja noi sun savityöt on todella ihastuttavia. Mä alan kohta haaveilemaan savityökurssista. Lapsena kävin keramiikkakerhossa. Se oli ihanaa, mutta ei tosiaankaan helppoa. Siksikin katselen niin ihaillen näitä sun töitäsi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Elämänpuussa on jotain niin viehättävää ja tyydyttävää, se on täydellinen itsessään, jotain syvästi vetoavaa siinä on.
      Voi että, sun niin pitäisi kans tehdä savijuttuja! Etenkin, kun osaat jo. Sun esteettisellä silmällä syntyisi vaikka mitä. Kunpa löytäisit jostain aikaa ja paikan, missä käydä. Sehän tuossa kiehtookin, kun on yllätyksiä ja haastetta.

      Delete
  4. Musti esittelee myös raukeaa, makuuhuone-katsettaan ;)

    ReplyDelete
  5. Replies
    1. On aivan ihana! Zeldalla oli kuva lähes samanlaisesta blogissaan, ihastuin heti.

      Delete
  6. Hieno tuo koru, heräsi kyllä kysymyksiä! Keramiikkaa jee, teet ihanan luonnonläheisiä teoksia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Me ollaa niin erilaisia tekijöitä, multa taas ei näköjään irtoa mitään abstraktia, luonto tai maisema pitää olla joka teoksessa. Vaikka muut eivät siitä mitään hirveästi hahmottaisikaan :-D

      Delete
  7. Kaunis koru! Näin fb:ssä kaulakorun, jossa samanlainen puu, mutta sydämen muotoisissa kehyksissä. Alkoi heti tehdä mieli.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No sellaisenhan tarvitset! Tuo puuaihe on todella kaunis.

      Delete
  8. Kaunis rannekoru!
    Ihania ovat nuo sinun keramiikkasikin. Vaskippo on niin kauniin turkoosinsininen:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin on! Ja kiitos. Lasitteista tulee niin ihania syviä väripintoja, kun laittaa monia eri sävyjä yhteen. Tuollainen turkoosi on minunkin lemppari.

      Delete
  9. Kelttikoruissa on taikaa<3 Itseasiassa haluan niitä itsekin. Etäinen sukulaiseni on avioliitossa Irlannissa ja hän miehineen käy myyymässä kelttikoruja Suomenkin monilla messuilla, mm. keskiaikamessuilla etc.

    Nyt kun tuli käsityökirja, jota vain ihailen ja laitan muutaman sanasen, mietin taas sun käsitöitäsi. Tee niistä juttua, laita kuvia ja kerro värjäätkö langat itse. Kiinnostaisi! Mun sisällä taitaa asua hyvin salassa pysynyt neuloja/kutoja.

    Tänään 5 tunnin haravontisessio ja olöen niin endorfiinikyllästetty että...Ihanaa!!!

    <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ahaa! Olenkin törmännyt kelttikorujen myyjiin monillakin messuilla. Ne ovat kauniita. Irlannista ostin joskus kirjan kelttiläisestä solmuornamentiikasta ja tein sen tyyppisiä lasitöitä nuorempana, viime vuosina(-kymmeninä) en ole ehtinyt.
      Osan langoista värjään, mutta myös ostan paljon lankoja. Suurimmassa osassa neulomuksiani on sekä että, omia ja ostettuja lankoja. Käsitöissä on vain se vika, että ne vaativat tarvikkeiden säilytystilaa! Jos harrastaa paljon erilaisia käsitöitä, alkaa tarvita lisähuoneita :-D
      Ihanaa, ja nyt pitäisi sään alkaa hieman lämmetäkin!

      Delete
  10. Kaikenlaista ihanaa! Koru on älyttömän kaunis, maljakko on viehättävä ja pantterin ulkomuoto ja katse saa tätien polvet notkahtamaan ❤️

    Onko nuo lehdenkuvat maljakkoon tehty sillä tavalla, että lehdet on olleet saven pinnalla polttoon mennessä?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kommenttisi oli mennyt roskakommentteihin! Törkeää toimintaa bloggerilta. Onneksi se sieltä löytyi.

      Panterit ovat sellaisia ;-)
      Lehdet ja kukat kaiversin terävällä piikillä vapaalla kädellä (ilman oikeita lehtiä pinnalla siis) sitten, kun maljakko oli kuivunut viikon, silloin pystyi höyläämään ja työstämään pintaa. Savi kuivuu hitaasti, ja jos laittaa savityön muovipussiin, sitä on helppo jatkaa. Sitten hankasin niihin mustaa alilasitetta, joka korostaa kaiverruksia.

      Delete
    2. Vai että roskapostia. No ei se blogger ehkä ihan kokonaan väärässäkään ollut, harvoinpa mulla mitään järkevää sanottavaa onkaan :-D

      Sulla on tarkka ja taitava vapaa käsi!

      Delete
    3. Kiitos! Hehe, mulla käsi tärisee kun yrittää tehdä jotain tarkkaa, harvoin tulee sellainen viiva kuin kuvitteli. Tuohon saveen on oikeastaan aika helppo piirtää kumminkin. Kaarista vain usein tulee kulmia, he.
      Onneksi bloggeri tunnisti sinut nyt tiukkaa asiaa suoltavaksi kommentoijaksi eikä heittänyt roskikseen ;-)

      Delete
  11. Upeat keramiikat olet tehnyt! Kauniit värit.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Tuo vedenvärinen on ihan lempivärejä.

      Delete
  12. Kauniita keramiikkoja, omanlaista, se on hyvä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vähän pakostakin tulee omanlaista :-D Tai tietty, jos tekisi jonkun ohjeen mukaan, niin voisi tulla ohjeenlaista...

      Delete
  13. Kauniita. Kiitokset komealle esittelijälle ♥

    ReplyDelete
  14. Kaunis rannekoru minustakin. Olen haaveillut isoista persoonallisista (säänkestävistä) keramiikkaruukuista, joissa voisi kesällä kasvattaa kukkia pihassa. Taitaisi kuitenkin olla liian työlästä meikäläiselle,

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei se kaiketi ole työlästä. Minäkin olen alkanut ajatella ruukkujen tekemistä, kun niitä koko ajan tarvitsee kumminkin. Kaapit alkavat olla täynnä kaikenlaisia laattoja ja kippoja :-D

      Delete
  15. Vettä puuskuttava valas on söpö.
    Ja ihana tuo koru solmuineen ja elämänpuineen.
    Voiko kippoja ja kuppeja olla liikaa ? 😊

    ReplyDelete
    Replies
    1. No eihän niitä tietenkään voi! Täytyy vain hankkia lisää kaapitilaa :-D

      Delete
  16. Onpa tosiaan hieno vaasi, vau! Mitenkähän korkea mahtaa olla?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on vain noin 20 cm. Ei oikein käy korkeille kukille. Mutta eipähän kaadu, kun on niin paikava :-D

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!