Monday 24 April 2017

Ystäväkirja

Luin ystäväkirjajutut kahdesta lemppariblogista (Elämää ja elämyksiä sekä Ilo elää). Onpa kiva juttu, osallistun haasteeseen!
Tässä kysymykset:

Nimeni on
Saila

Jotkut kutsuvat minua...
Hmm...? En tiedä! Pienenä olin Saila-kala.

Olen syntynyt
Helsingissä

Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee
En tiedä, olinko ihan varma tästä, mutta unelma-ammattini olivat salapoliisi ja pienoismallinrakentaja.

Mutta minusta tulikin
Sekatyöläinen, jokapaikanhöylä, mångsysslare. Suomeksi monisähläri.
Toimittajan työssäni saan oikeastaan harjoittaa etsiväntyötä ja olen maisema-arkkitehdin työni puitteissa päässyt rakentamaan monia pienoismalleja, nykyään nukketalo on rakas harrastukseni.

Kolme parasta piirrettä minussa
Voi apua. Ei tämä ollutkaan niin helppo. Emmää tiiä. Kaikki. ;-)

Kaupunki
Olen enempi pikkukaupunki- kuin suurkaupunki-ihminen. Mutta vastaan silti synnyinkaupunkini Helsinki ja entinen kotikaupunkini Lontoo. Niiden välillekin mahtuu monta kivaa kaupunkia.

Biisi
Juuri nyt cd:ltä soi Luz Casalin Un año de amor.

Juoma
Hyvä tee; tällä hetkellä hörpin aromikasta ystävän Englannista tuomaa English Breakfast -teetä. Maidon kanssa, tietysti. Myös maitokahvi, gin & tonic, mallasviski, tuoremehut (paitsi omena). Seljankukkamehu. Mansikkamehu. Kesähelteellä piimä.

Sarja
Matkin Pirkkoa ja sanon Rimakauhua ja rakkautta, se oli niin loistava. Uusi kausi olisi saanut kestää vuoden... Brittisarjat muutenkin. Olen 30 vuotta odottanut, että Kaikenkarvaiset ystäväni näytettäisiin uusintana, se oli lapsuuden lempisarja, joka varmaan on vaikuttanut minuuteni muovautumiseenkin jotenkin. Ne eläimet, nummet ja Yorkshiren harmaat kylät. Tapitimme siitä siskon kanssa joka ikisen jakson, minuuttiakaan ei saanut jäädä väliin.

Kosmetiikkatuote
Tässäkin matkin Pirkkoa ja vastaan käsivoide (omatekoisessa keramiikkakipossa, heh). Äitini antoi lahjaksi L'Occitanen Crème mains Karité -tuubin joskus kymmenen vuotta sitten huomattuaan, miten kuivat käteni ovat. Siitä pitäen hän on pitänyt minut käsivoiteissa. Kahdesta en luovu, äidistä ja tästä voiteesta!

Sovellus
En omista älypuhelinta, joten ei yksikään niiden sovellus; vastaan vaikkapa Bloggeri.

Instagrammaaja
En, yllämainitusta seikasta johtuen.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen
Niinpä. Kunpa saisikin!

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä
En kuuntele Spotifyta, joten kaadan ehkä lasillisen lisää... ja kuuntelen vaikkapa Deep Purplea, jos kaipaan vaihtelua Luz Casaliin.

Pakkaan mukaan matkalle
Kotiavaimet on ihan hyvä ottaa, ellei jätä niitä jollekin avainten haltijalle. Passi on kans ihan kätevä. Muut jutut riippuu matkasta. Patikointikengät tai pyjama, mitä milloinkin. Kamera on varmaan raahattava joka kohteeseen. Ilman villasukkia on vaikeaa, kun olen viluvarvas.

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe
En kerro, tietenkään.

Viimeisin sisustusostokseni
Viikinkivene-aiheinen laatta SPR:n Kontti-kirppikseltä. Se on viikinkipoika Ransun, mutta hakee vielä paikkaansa.


Ei kun hei! Juuri tuon kirjoitettuani ja kuvan laitettuani tajusin, että ostin viime viikolla pöllömukin taitavalta keraamikolta Marjukka Rasalta. Vaikka astioista ei ole puutetta, kuten kuvasta näkyy.

Paras tapa tuhlata 50 euroa
Ehkä liput itselle ja ystävälle johonkin konserttiin. Jos raha riittää. Tai sitten pari pulloa proseccoa ja yrttinippuja jalkakylpyä varten, tyttöjen viikonloppu. Tietysti voisin myös vastata 10 kg savea ja joku herkullinen lasite. Lankojen ja kasvien ostaminen on myös kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Ohjenuora elämässäni
Olen oppinut kaikenlaista, muun muassa sanomaan ei ja muutenkin kertomaan, jos joku asia tuntuu epämukavalta. Tämän opettelu jatkuu edelleen. Se on kuitenkin jo oleellisesti lisännyt hyvinvointiani. Samoin on tehnyt energiaa imevien ihmisten karsiminen. Tämä kaikki vaikuttaa itsekkäältä, mutta jos ei itse voi hyvin, ei sitten voi kukaan ympärilläkään. Mieliala nimittäin tarttuu. Siksi yritän ympäröidä itseni optimismilla ja hyvällä mielellä.

Päivän ilopilleri: siemensekoituksesta itänyt pikkuruinen Pelargonium barklyin taimi. Mukavaa viikonjatkoa ja olisi kiva kuulla muidenkin vastauksia näihin kysymyksiin!

43 comments :

  1. Kiva oli lukea sinunkin ystäväkirjaa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kun itsekin vastasit, sain kimmokkeen :-)

      Delete
  2. Kiitos. Oli kiva lukea ystäväkirjaasi.

    ReplyDelete
  3. Olipas mukava lukea ystäväkirjaasi. - Mukavaa maanantai-iltaa!

    ReplyDelete
  4. Olipas ihana lukea sun ystävänkirja ❤ Hih joo ja samikset. Unohdin seljakukkamehun listalta, slurps.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ehkä samiksetkin, mutta ainakin tuli mieleen, että olet idolini koska yritän matkia sua koko ajan :-D

      Delete
  5. Upea väri tekemässäsi keramiikkakipossa. Ja tuo pöllömuki, hellyyttävä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minipöllö on söpö ja mukavan tuntuinen peukalon pielessä.

      Delete
  6. Kiva postaus! Viikinki-Ransu... ;O)

    ReplyDelete
  7. Ihana kuulla ihmisestä, joka uskaltaa tunnustaa, ettei ole mukana jokaisessa tämän päivän sovellushässäkässä. Muutenkin aikaa menee ihan hirveästi näiden ruutujen kanssa sählätessä, ettei vaan jaksa alituiseen seurata ja päivittää omia ja muiden tekemisiä monilla kanavilla.

    Huvitti tuo kösivoidejuttu jo Pirkon postauksessa ja nyt sinä olet samoilla linjoilla. Ilman kösivoidetta ei pärjää. Nytkin kädet taas huutavat rasvaa, joten se on seuraava toimenpide, kunhan saan sormeni irti tabletista.

    Pitäisiköhän osallistua? Mietin jo Pirkon postausta lukiessani...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pitää!!
      En tiedä uskaltamisesta, minusta on hyvä asia, ettei ole joka ikisessä välineessä jatkuvasti tavoitettavissa, suorastaan ylpeyden aihe... vaatii oikeasti viitseliäisyyttä irrottautua niistä ja olla esimerkiksi sataprosenttisesti livenä läsnä ystäviä tavattaessa, puhelin kokonaan kiinni. Harva viitsii uhrautua, kun pitää olla jotenkin koko ajan "linjoilla". Se on sääli. Huomaan, että virkistyn ja ilahdun hurjasti, kun vietän aikaa sellaisen ihmisen kanssa, joka ei räplää puhelintaan tai pidä sitä koko ajan lähettyvillä siltä varalta, jos joku viesti siihen piippaisi.

      Delete
    2. Näin se on. Minua ainakin häiritsee, kun ystäviä ihan suunnitellusti tavatessa yksi tai useampi viettää osan tapaamisajasta puhelimessa puhuen tai tekstaten jonkun toisen ihmisen kanssa. Se on jotenkin loukkaavaa ja pari kertaa sellaisessa tilanteessa on tullut tunne, että nyt kerään kamani ja vaihdan maisemaa. Tykkään tekniikasta ja paljon siitä on hyötyä. Siihen pätee sama vanha sanonta, kuin tuleen eli tekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.

      Delete
    3. Niinpä. Olen joskus asiasta huomauttanutkin, tiukkapipon maineen uhalla. Kun ei se läsnäolo ole mistään kotoisin, jos ei jaksa keskittyä siihen ihmiseen, kenen kanssa on. Ainakin minä keksin tuhat parempaa tekemistä kotona sen sijaan.
      Hirmu monen olen nähnyt joutuvan jotenkin sen vangiksi, että koko ajan on bussiaikataulut sun muut käden ulottuvilla. Bussi katsotaan valmiiksi ja sitten on tähtäin, joka täytyy saavuttaa, suoritus, sen sijaan että voisi rauhassa maleksia bussipysäkille ja vasta sitten katsoa, koska tästä joku bussi lähteekään. Näissä metodeissa on huima ero. Kerran lähes vedin turpaan yhtä miestä, joka yritti väen vängällä katsoa minulle bussiaikataulua. Yritin selittää, että ei, ja lopulta täytyi turvautua kirosanoihin: jmlta, et katso mulle mitään bussia! Taustalla oli kylläkin se, että hän oli jo onnistunut vetämään pinnani viulunkieleksi esittelemällä, millaisen uuden (äly)puhelimen tarvitsisin.

      Delete
  8. Komppaan Betweeniä noissa teknisissä vempaimissa. Tiedän, että älypuhelin lähestyy, se on pakko, vaikka en haluaisi, mutta kun meidän pankkikin meni nyt siihen. Suomessa halutaan, että kaikki teknologia olisi viimeistä huutoa ja kaikki tapahtuu liian nopeasti.

    Minäkin olen ehdottomasti pikkukaupunki- että saari-ihminen ja nyt saan olla niitä molempia!

    Sinulla taitaa olla ihan aito kiltti...

    Tee, gin&tonic, mallasviski, viini, lähdevesi.

    Ihana pöllömuki<3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että, aion olla vastarannan kiiski ja ottaa pankilta sen tunnistautumislaitteen. Ei ole pakko hankkia älypuhelinta, eivät ne voi siihen pakottaa. Etenkään, kun kävin juuri Clas Ohlsonilta tilaamassa uuden akun 9 vuotta vanhaan puhelimeeni. Eläköön Clasu!

      Delete
  9. Hyvä!
    Aina oppii jotain uutta. Piimää helteellä, hyvä idea. Silloin ei ainakaan kannata viskiä juua.
    Joo...Tää jatkuva räplääminwn vekottimen kanssa ahdistaa jo itseäkin
    ...Siis älypuhelimen.
    Viikinkilaatta, minne Ransu sen haluaisi asentaa ? Ransu ?
    Hyvää vappuviikkoa!

    ReplyDelete
  10. Replies
    1. Viski helteellä :-D Juuei. Takan lämmössä kyllä!
      Ransu ei ole ottanut kantaa laatta-asiaan. Olisiko Ransun elämän tärkein paikka eli ruokakupin ympäristö kumminkin sopivin?

      Delete
  11. Mukava oli lukea ystävänkirjasi. iso työ sen tekemisessä. naputtelua pitköksi aikaa. Mukavaa kevään jatkoa ja vappua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, samoin! Ai niin, vappu tulee! Ei uskoisi, kun säätä katsoo.

      Delete
  12. Mukava postaus! Kiitos siitä! Tämä blogiystäväkirjaidea on niin kiva, että melkein voisi naputella (varmaankin koko meidän porukan, koska on kissablogi).

    I-ha-na tuo pikkuruinen pöllö kupinkorvalla!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minipöllö on huippusöpö.
      Naputtele ihmeessä jos vain jaksat! Olisi niin kiva lukea.

      Delete
  13. Jos osaisin tällä koneella peukuttaa, peukuttaisin tuota biisivalintaa...soi nyt taustalla..:)

    ReplyDelete
  14. Ihania pieniä persoonallisia tavaroita ja tarinoita.. tulipas kotoisa ja hyvä mieli, meni paremmin kuin Strömsössä :D

    ReplyDelete
  15. Kaikenkarvaiset ystäväni, jes! Lempparia!

    Mäkin tein tämän https://penniajatuksistani.wordpress.com/2017/04/09/kosmetiikasta-tuli-mieleen-tuo-bleemi/

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei, kiva! Luen vastauksesi kohta oppuun, aloitin jo... Kaunis nainen, toi on loistava tulevaisuudennäkymä.
      Ja jotenkin ei yhtään yllätä, että Kaikenkarvaiset oli sunkin lemppari :-)

      Delete
  16. Kiva lukea! Ja ihana tuo pikkuruinen Pelargonin poikanen :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on niin söpö, vähän karvainen ;-)

      Delete
  17. Kotiavaimet on varmaan paras mukaan otettava tavara;) Ja rahapussi, passikin jo menee kauemmas;)

    ReplyDelete
  18. Kiva oli lukea. Joihinkin kysymyksiin olisi yhtä vaikea vastata, kuin oli lapsena niihin ystäväkirjoihin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin olikin! Mikä on lempiaineesi? Entä lempivärisi? Onkohan se vaaleanvihreä ;-)

      Delete
  19. Kaikenkarvaisia tuli katsottua aikoinaan myös, ihan joka jakso. Samoin Herriotin kirjat on luettu useaan kertaan.
    Kiva kun kirjoitit tämän, uskaltaisikohan itse... Ei sentään, mulla on (ainakin melkein) pelkkä kissablogi :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että, sinunkin lemppari - en ihmettele :-) Kirjat ovat loistavasti kirjoitettu. Ihan kiva oli myös muutama vuosi sitten tullut tv-sarja Herriotin opiskeluvuosista.
      Uskalla vain! Olisi kiva lukea vastauksesi.

      Delete
  20. Olipa tätä kiva lukea! Hyvää viikonloppua ja iloista vappua!

    ReplyDelete
  21. Voi että...ihanat vastaukset ja piste iiiin päällä, Deep Purple! Maailman parasta musiikkia...aah! Tuo käsirasva on tosi ihanaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Deep Purple on :-D Ollaanpas me samikset! Tuo rasva on ihan parasta, kosteuttaa oikeasti.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!