Saturday, 13 August 2016

Syötävää


Mustin nimikkolilja 'Black Beauty' avasi kaksi ensimmäistä kukkaansa... ja sitten ne sekä loput nuput syötiin. Onneksi ehdin ottaa pari kuvaa...

'Black Beauty' on kivan värinen keltakaunokin kyljessä.

Tässä tilanne peuran ruokailun jälkeen, liljan vartta näkyy oikealla.

Onneksi keltakaunokkia ei syödä! Mettä ja siitepölyä vain kerätään. Kimalainen hassulla hapsukukalla.


Onneksi myös tämä lemppariyhdistelmä jätetään rauhaan: siniheinä ja täpläpunalatva 'Atropurpureum'.

Musti ei niin liljastaan välitä. Sille tärkeämpiä ovat muun muassa rastaanpoikaset. Katsoin keittiön ikkunasta, kun yksi poikanen kylpi Mustin juomalammessa.

Mmmmm, makuvettä!


Juomista puheen ollen, nettikaupassani Elsan lempituolissa on nyt uutuuksia! Maahan työnnettävä viinipullo- & lasiteline, esimerkiksi. Tervetuloa ostoksille! Elsan lempituoli löytyy täältä: KLIK.


'Black Beauty' on risteymälilja ja kuuluu kaiketi idänliljoihin, Lilium Orient-Ryhmä 
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Siniheinä – Molinia caerulea
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum

32 comments :

  1. Mustinlilja on tosi kaunis ja onneksi ehdit kuvaamaan sen ennekuin se syötiin! Liljaostoksia aion myös tehdä tänä syksynä...pellavaliljaa tulossa ja marhanliljoja (sävyvivahteesta huolimatta) aion tilata! Mukavaa lauantain jatkoa täältä kaatosateesta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi jonakin vuotena Mustinlilja on saanut kukoistaa täysin syömättä. Oi, pellavaliljassa on mahtavan kirkas oranssinpunainen väri! Mulla oli sitä joskus, mutta paikka oli aika huono ja se menehtyi. Marhanliljoissa on upeita sävyjä!

      Delete
  2. Liljoja aion lisätä minäkin. Ovat niin kauniita. Tuollainen keltakaunokki olisi kyllä mukava.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Liljoista tulee ihania suuria väriläiskiä, lisäksi niitä on monia eri aikoihin kukkivia! Keltakaunokki on kiva, kasvaa lähes pensaaksi, se tuo ryhtiä puutarhaa jo alkukesästä, kun sen selkeä kasvusto nousee.

      Delete
  3. Ei hitsi tuota lasitelinettä, en tiennyt tarvitsevani sellaista pikaisesti, siis heti! Ihana tuo Black beauty -lilja, mulla on ekaa kertaa elämässäni liljakuumetta nousemassa. Tuleepa sekin koettua. Kauhee tuo rastasvesi, hih, varmaan herkullista kyllä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo lasiteline on mainio! Teemukia siihen vain ei oikein saa...
      Liljat on kyl kivoja siellä sun täällä. Luulen, että rastasvesi oli Mustista oikein maukasta.

      Delete
  4. Tuo lasiteline on niiiin makea ja ehkä juuri maailman tarpeellisin esine ;) aivan uskomattoman hauska! Kaunis Black Beauty, oli. Onneksi Musti on tallella ja vesi kielellä :) Ihanan aurinkoista ja kesäistä noissa kuvissa. Tämä päivä on ollut karmea, harmaa, kylmä ja tuulinen, vettä tullut lähes tauotta vaakasuoraan

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nimenomaan tarpeellinen, kuten vaikkapa ovenkahva ;-) Ilman ei vaan pärjää.
      Kuvat on joo muutaman päivän takaa. Toivotaan, että kesä saapuu takaisin.

      Delete
  5. Voi pihteinen vie noiden peurojen ja kauriiden kanssa. Mietin tässä päivänä eräänä (kun mokomat eivät kiusaa meitä kesäisin), että jos viljapelto suojelee meitä. Sain villin idean. Mitäpä jos puutarhan rajalle kokeilisi jotain viljaa, jotta niiden ei tarvitsi tulla puutarhaan asti herkuttelemaan, vaan ruokaa olisi jo aiemmin tarjolla =)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ääh, luulen, että ne tulisivat vaan peremmälle katsomaan, mitä muuta herkkua on tarjolla...

      Delete
  6. Makuvettä :D Voi että!
    Olen haikaillut liljoja tännekin, mutta kannattaakohan niitä peuran ruuaksi kasvattaa? Täytyypä kurkata puotiin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ainakin minun pihassani menevät lähes kaikki liljat peuroille, elleivät kasva verkon sisällä.
      Nerokin varmaan tykkää tipuvesistä.

      Delete
  7. Mää luulin että tää on kasvimaapostaus, olis pitänyt kyllä arvata ketkä teillä herkuttelee taas.
    Makuvedet on herkkua kissoille;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tää olikin Mustin kasvimaapostaus ;-)

      Delete
  8. Torkan har tagit de flesta växter och hjortarna äter ju resten. Jag är litet tveksam till liljorna. De doftar underbart men det är svårt att hitta trätt plats då de ofta ändrar i färgen från det de slår ut tills de har blommat färdigt.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jo, och höstfloxen blev äten också...
      Jag satt nät runt några buskar som jag hoppar ska växa till hjort-skydd-häck och hämnden var att äta mina blommor.
      Liljor är fina med blommor, fula med bara stjälkar.

      Delete
  9. Aattelin kans, että onko lilijat syätäviäki......onhan ne joillekki.
    Oon kattellu tuala pihalla haahuulles, paikkoja lilijoolle. Löytyy yllättävän monta :D
    Koko päivän satoo. Pukiakki on saanu ihan kunnolla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyä ny liljoille paikka löytyy aina, kun ovat niin kaposia.
      Ilmat kummasti viileni, paitsi tänään iltapäivällä oli vähän aikaa ihan lämmin.

      Delete
  10. Makuvesi taitaa olla Mustista parempaa kuin tavallinen. Ajatus vähän ehti lentää erilaisten makuvissyjen puolelle. Onhan sitä ihmisilläkin vaihtoehtoja.

    Onneksi on kasveja, joita peurat eivät syö. Mutta saisivat etsiä ruokansa vain metsästäjien pihoilta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihmisillekin on vaikka mitä makuja! Tosin harvemmin mitään viherpeippo-aromista vissyä...

      Delete
  11. Kyllä mulla menisi hermot noiden peurojen kanssa...
    Edellisen postauksen Shakespear-ruusu on niin täydellinen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinhän mulla meneekin, kuulisit sadattelun. Kun taas työkiireiltä myöhemmin syksyllä ennätän, jatkuu peura-aita. Olen taas tarkkaillut, mistä niitä tulee ja uudet kulkukohdat täytyy tukkia.

      Delete
  12. Voi peura mokomat!!!
    Meilläkin käy pihalla linnut kylpemässä...valamassani rapanperilehdessä ja Niilon juomakupissa. Niitä on mukava seurata..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tipujen seuraaminen on meillä koko perheen yhteinen harrastus ;-)

      Delete
  13. Vietävän peurat. Onneksi sentään ehdit nähdä ja kuvatakin liljat.
    Mustilla on selvästikin salainen sopimus tinttien kanssa veden maustamisesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, peurat saisivat kyllä häipyä Atlantin taa, mistä tulivatkin. Ne voisi vaikka pakata yhteen isoon paattiin.

      Delete
  14. Voi hitsi noita peuroja.
    Onneksi sentään jotain säästyy ja tuo keltakaunokki on todella kaunis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi jotain aina on, mitä ne ei syö. Nyt hankin uuden ukonhatun, niihin kun ei kosketa. Keltakaunokki on kiva perhos- ja ötökkäkasvi.

      Delete
  15. Me ihmiset juodaa mitä makua milloinikin, niin onhan se ihan oikein, että kissoilla on linnun makuista vettä :D
    Kiitos siemenistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvä että tulivat perille!
      Juu, kissat tuntuvat tykkäävän makuvesistä siinä missä ihmisetkin.

      Delete
  16. Toivottavasti kissalla jäi vain veden juontiin ja linnut saivat olla rauhassa. Ei silti, en pidä räkättirastaista mutta muista linnuista kyllä kovastikin. Pidän myös kissoista. Silti kissojen linnunpoikasten syönti tuntuu tosi pahalta. Itsellä oli mökin reunastalla harmaasiepon pesä. Sain niitä lintuja varjella vapaana kulkevilta kissoilta. Onneksi selvisivät- ainakin meillä ollessaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä pari rastaanpoikasta on mennyt tänäkin kesänä kissojen suihin, mutta se heille suotakoon. Naapurikin pyysi, että jos kissani voisivat harventaa räksäkantaa, nehän tekevät vain työtä käskettyä :-D
      Muutama lintu menee joka kesä, mutta tuskin se luonnon tasapainoa keikauttaa. Pääasia, että ne metsästävät myyriä ja hiiriä lähes joka päivä. Sillä niitä riittää, eivät tunnu vähenevän sitten millään. Tänä kesänä on pari kertaa myyrä vilistänyt jopa ihan jalkani editse.
      Linnuilla on paljon uhkia, oravat ja petolinnut myös. Varpushaukka kiertelee kyläniittymme päällä joka päivä, nappaa sieltä myyriä, mutta kyllä se linnunpoikasiakin vie.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!