Kuvasin muutama viikko sitten verkkokauppani Elsan lempituolin tilausten postitusreissun. En tiedä, onko maailmassa montaakaan verkkokauppaa, joissa tilaukset viedään maitokärryillä ja laivalla postiin. Ajattelin, että tämä ehkä saattaa kiinnostaa jotakuta.
Tämän vuoksi aikanaan blogin perustinkin: jotta asiakkaat voivat tietää, kuka ja missä verkkokauppaa oikein pitää. Että se on oikea kauppa oikeassa paikassa ja sitä pitää joku oikea ihminen. Verkkokaupat voivat olla niin kovin persoonattomia. Toivon, että omani ei ole.
Tällä kertaa maitokärry oli lastattuna harvinaisen pienellä lastilla, joskus kärry on kukkuroillaan.
To the post office
This is how my web shop orders are taken to the post office. The ferry ride is 1.5 to 2 hours each way, but the walks are so short that I can't bring myself to start a car – hence the so-called milk cart.
Matka laivarantaan on vain muutama sata metriä, siksi en halua mennä autolla. Se tuntuu turhalta, ja jos sääkin on hieno, kuten tuolloin sattui olemaan, tulee samalla tehtyä pieni kävelylenkki.
Saapuminen kotisaaren laivarantaan.
Laiva saapuu.
Laiva pysähtyy muutamalla saarella matkalla Nauvoon. Tässä on Maskinnamon laituri.
Järvsorista ajettiin pysähtymättä ohi, tämä taitaakin olla lähes suora lento.
Innamo kylpee iltapäiväauringossa.
Merikotka ei enää ole harvinainen näky, niin kuin se oli lapsuudessani. Nykyään niitä näkee usein, ja jopa viisi kerralla. Merikotkan tunnistaa ja kuulee sitä hätyyttävistä lokeista. Kotkat syövät lokkien munia ja poikasia, siksi lokit yrittävät hätyyttää kotkat tiehensä.
Saapuminen Nauvon kirkonkylän satamaan.
Täällä on katuvalot ja asfalttitiet, tuntuu kovin urbaanilta! Juttelimme juuri Utöstä peräisin olevan ystäväni kanssa, että esimerkiksi tämä Nauvon pääsaari ei oikein tunnu saaristolta, vaikka se sitä onkin. Tämä on jo ihan kuin mantereelle saapuisi, kun losseilla pääsee Paraisille lähes koska vain. Ja fyysisesti vielä Parainenkin on saaressa, se vasta onkin vaikeaa käsittää!
Määränpääni eli Nauvon posti. Riippuen siitä, millä aikataululla laiva lähtee takaisin, aikaa asioida postissa ja ruokakaupassa saattaa olla alle puoli tuntia tai yli kolme tuntia. Laivamatkoihin menee vähintään 1,5 tuntia suuntaansa, joskus lähemmäs kolmekin tuntia, jos kierretään Seilin kautta ja jos laiva kulkee jäissä, mikä hidastaa kulkua. Täällä ei oikein voi elää minuuttiaikataululla.
Sitten sama toiseen suuntaan ja vihdoin kotiin! Pojat ovat yleensä sisällä postireissuni ajan, sillä niillä on tapana seurata minua rantaan enkä halua jättää niitä sinne puoleksi päiväksi, vaikka osaavat toki tiensä takaisin kotiin. Mutta he voivat ottaa postituspäiväni vapaapäivän kannalta.
Rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Saturday, 9 April 2016
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Merikotkanta on siis alkanut elpyä. Ihastuttavat maisemat. Levollisen näköistä. Hyvä palvelu muutenkin Elsan Lempikaupalla :)
ReplyDelete.....kotkanta...nii, kielihä muuttu ja lyhene!
ReplyDeleteIha täyrest men kotkanta!
DeleteMerikotkia on todellakin paljon nykyään - vähän huolestuttaa Mustin ja Ransun puolesta, mutta täytyy toivoa, ettei kotka tule ja vie. Kyllä niillä varmaan syötävää riittää, kun on muita lintuja, kaloja, myyriä ja jäniksiäkin vaikka hurumykky. Alkaisivat viedä peuroja ja kauriita...
Hui joo.....
DeleteNiinpä. Jos rakentaisin katollisen verkon koko tontin kokoiseksi, niin ei pääsisi peuratkaan syömään mun kasveja! Ai niin, eikä pikkulinnut pesimään. Hmm.
DeleteMielenkiintoista, kiitos postauksesta! Ei ihan joka päivä taida viitsiä tehdä postikeikkaa?
ReplyDeleteIhan joka päivä ei ole 5-7 tuntia ylimääräistä aikaa ;-)
DeleteVarmasti maailman ihanin ja kiireettömin postimatka. On hauskaa ajatella, että Elsan lempituolista tilaamani tavarat kulkevat maitokärryillä. Tekniikka mahdollistaa puodin pitämisen syrjäseudullakin ja logistiikka on parasta A-luokkaa :)
ReplyDeleteNoo, vastaan näin, että asuisin myös ihan mielelläni saarella, jossa olisi posti ja kauppa! Mutta täytyy yrittää ottaa matka hyödyn kannalta, siinä aa neulottua tai kirjoitettua, tai sitten vaan lörpöteltyä muiden kanssa.
DeleteHienot maisemat posti reissun varrella:)
ReplyDeleteOnhan ne, tosin aina samat!
DeleteIhastuin koko postitusprosessiin :)
ReplyDeleteTervetuloa postittamaan anytime!
DeleteSiellä kauppias näkee todellakin vaivaa asiakkaidensa eteen. Kauniissa maisemissa paketit matkaavat!
ReplyDeleteNo mutta samalla tuossa saa käytyä ruokakaupassa sekä itselle että ystäville. Voi ehkä totuudenmukaisemmin sanoa, että kauppiaan päässä viiraa, kun on perustanut nettikaupan tuollaiseen paikkaan ;-)
DeleteNe sun samat maisemat näyttää mulle ihan uusilta, kun vain Nauvon pääsaari on tuttu ;) Hauska postaus, tosi konkretiaa nettikaupan toiminnasta. Mistä sä olet löytänyt noin hienot kärryt?
ReplyDeleteInnostuin tänään 'hiukan' leikkaamaan aitoja ja pensaita. Nyt oon ihan kanveesissa, aina menee överiksi :) Meillä on huomenna haravointi yms. talkoot ja aattelin, että nyt kun leikkaa, saa kaiken kompostiin/hashtagiin/haketukseen samalla vaivalla. Mukava tulevaisuus, ensin rehkitään, sitten syödään. Aurinkoa on luvattu.
Leppoisaa lauantai-iltaa! Ransu ja Musti ottaa leppoisasti jo, ainakin kuvasta päätellen.
Kärryt tuli talokaupan mukana!
DeleteHeh, vai et osaa lopettaa ajoissa ja vedit överit :-D Tsemppiä lihassärkyihin!
No ei ihan vaan piipahdeta postireissua :)
ReplyDeleteNo ei piipahdeta yhtään missään :-D
DeleteIhana postaus ja hauska yhteensattuma, sillä juuri tätä postaustasi lukiessani telkun uutisissa puhutaan kotimaisen verkkokaupan kehityssuunnitelmista ja haastateltavana mm. Stockan uuden logistiikkakeskuksen johtaja. Uutisessa paketit kulkevat automatisoiduilla radoilla ja ihmisiä näkyy vain kourallinen valtavassa hallissa. Hienoista puitteista huolimatta minulla on surkeita kokemuksia Stockan verkkokaupasta ja Akateemisen omistajanvaihdoksen myötä ei enää kirjojakaan voi sitä kautta hankkia (surkea valikoima). Sinun verkkokauppasi on kuin eri planeetalta - kirjaimellisesti. Kuka vielä väittää, että verkkokauppa olisi persoonatonta ostamista? Tai että yrittämiseen tarvitaan viimeisimmät pelit ja vehkeet.
ReplyDeleteMaitokärrysi ovat ihanat. Niitä on taas myynnissä uusvalmisteina. Sellaisia olen himoinnut, mutta aina on muita rahareikiä jonossa.
En minäkään raaskisi jättää kissoja tuntikausiksi omin nokkineen ulos, vaikka kuinka tietäisin niiden osaavan kotiin. On paljon levollisempaa hoitaa omia asioita, kun tietää kissojen olevan kotona. Luultavasti kissat käyttävät aikansa nukkumiseen.
Näin saman uutisen ja mietin samaa, tuo on sitten toisenlainen lähestymistapa. Varmasti asiakkaat arvostavat sitäkin, että tilaus tulee seuraavana päivänä. Asiakkaan kannalta on silloin kurjaa, jos pitää ottaa yhteyttä ja tuntuu, ettei saa ketään "oikeaa ihmistä" kiinni, eikä ihminen ikinä seuraavalla kerralla ole sama.
DeleteHaa, hyvä talokauppa! Voiskohan vielä valittaa, kun meille ei tullu kärryjä mukana. Valitusaika taitaa kyllä olla jo umpeutunut ;) Kiitti tsempistä, sitä kyllä tarvitaan nyt!
ReplyDeleteValita ihmeessä, aina kannattaa valittaa :-D
DeleteAika harvalla verkkokaupan postineidillä on yhtä hulppeat postitusmaisemat kuin sinulla! Kelpaa tehdä töitä. Ja miten ekologinen reitti, jalat ja maitokärry. No toki se lauttakin.
ReplyDeletePojilla taisi olla ihan mukava hetki sisällä, myyränmakuisia unia ilmeisesti.
Lautassa on onneksi se puoli, että se kulkee muutenkin, minun tulemiset ja menemiset harvoin vaikuttavat sen polttoainepäästöihin (paitsi tilausvuoroina). Se on julkisen liikenteen ihana puoli.
DeleteVau! Mie oon ihan sanaton ja se on harvinaista se!
ReplyDelete:-DDD Näinkö pääsi käymään.
DeleteKiinnostava postireitti! Mun sukulaisia on asunut kauan Nauvossa, mutta en ole koskaan käynyt siellä. Enkä muillakaan saarilla. Aukko sivistyksessä!
ReplyDeleteMinullakin on tuollaiset kärryt, naapurin navettaa kun purettiin, hain sieltä vaikka ja mitä kierrätettävää. Heinähuoneen seinistä tein kompostkehikkoa, ikkunoita,perunalaatikoita ja ruukkuja on käytössäni. Ja kärryt, mutta pitäisi korjata renkaat.
Serkkuni kärräsi pikkutyttöään ympäri kylää tuollaisilla rattailla. Näin täällä maalla!
Saaristossa kannattaa ehdottomasti käydä, mutta minun ja monen muun mielestä saariston rengastien päivässä ajamalla on kuin viilettäisit vain liukuhihnaa mitään näkemättä.
DeleteKärryt ovat loistavat, en tiedä mitä tekisin ilman niitä. Olen kuullut, että eräällä saarella on myös eräs vanhempi rouva viety juhlista kotiin maitorattailla ;-)
Olipas mielenkiintoinen postimatka...ihania maisemia kyllä matkalla :) Ja pojat ottaneet lokoisasti sillä aikaa, niinkuin meidänkin karvapojat..sängyssä loikoen.
ReplyDeleteTuntuu, että kissat vain nukkuvat aina kun ollaan poissa kotoa.
DeleteIhana postaus, tuollainen postimatka nyrjäyttää sydämen. Saaristolaiselämä on unelmani <3
ReplyDeleteEnsimmäinen blogijuttu, minkä luetutin aikuisella pojallani, kun hän oli juuri sopivasti saaristosta kotona käymässä. Kommentti oli hymyssä suin: "Sellaista se on."
ReplyDeleteSellaista se justiin on :-) Saaristo ei ole ihmisille, joiden täytyy saada kontrolloida aikataulujaan. Se on ihmisille, jotka ymmärtävät, että luonnonvoimat ovat aina ihmistä suurempia - tai niin se opettaa, jos sitä ei valmiiksi tiedä! Kyllä minullakin on mennyt hermo ties kuinka monta kertaa, kun ei olisi aikaa tai etenkin, jos näyttää että myöhästyn laivasta ja täytyy etsiä yöpaikka, mutta ei sekään ole elämän ja kuoleman kysymys.
DeleteOn sulla melkoinen postimatka!
ReplyDeleteVaan onneks posti kulkee kuitenkin, varmaan persoonallsimmasta päästä näin 😉
Maitokärryt on kova sana, tänään kuskattiin iso matto ja pikkutuoli yhteen suuntaan ja iso, vanha nojatuoli toiseen -ja keväämmällä sitten kukka-amppelit torilta.
Onhan tuo sikäli kivaakin, että pääsee samalla ruokakauppaan, joten kynnys lähteä puolen päivän postireissulle ei ole yleensä kovin korkea. Mutta mieluiten vien tietysti monta tilausta kerralla, jos mahdollista!
DeleteKärryihin saa jopa enemmän tavaraa kuin pieneen autoon.
ja, man planerar nog sina resor till närmaste tätort noggrant. Det är otaliga listor man skriver för att säkert komma ihåg allt när man en gång reser. Men sen kan man ju klara sig utan det mesta om man glömmer också, kanske ändå inte kaffemjölk ;) Det är stort besvär du gör för dina kunder, hoppas de uppskattar ditt arbete!
ReplyDeleteUtan kaffemjölk kan man inte vara, det är kris! Ofta tänker jag att jag borde ha en husko :-)
DeleteJag har världens bästa kunder, aldrig har någon klagat om man inte får sina paketer genast. Alla har förstott, det är underbart.
Sinä olet sinnikäs nainen!
ReplyDeleteSitä olen kyllä, totisesti. Ehkä kuvaavin adjektiivi!
DeleteSinulla on kyllä niin fantastinen puoti ettei tosikaan. Kaikki käsityönä :) Ainoastaan tulee hieman sääli tilatessa tuota vaivaa minkä joudut tekemään asiakkaiden eteen. Mutta maisemat ovat niin upeat, että ehkä reissun tekee mieluusti.
ReplyDeleteSe ei ole vaivaa, kun samalla postittaa useita tilauksia ja pääsee ruokakauppaan sekä itselle että ystäville :-)
DeleteTotuus on, että omalta pihalta en mieluusti poistuisi, mutta onhan se myös ihanaa saada esim. leivänpäällistä, jos kaikki on jääkaapista loppu.
Hyvin on persoonallinen verkkokauppa! Ja toimitustavat myös!
ReplyDeleteMusti ja Ransu ♥
Merikotkakannan vahvistuminen lämmittää myös mieltä! Lokeilla ilmeisesti on riittävän suuret egot, kun käyvät isompiaan hätistelemässä :-D
Toimitustapojen lisäksi pakkaamistavat ovat myös persoonallisia, Ransu on pakkausmestarina mukana häärimässä. Tässä postauksessa ei ollut siitä kuvaa.
DeleteMikäs kiire tässä, ei kaikkea tarvitse saada heti. Hyvä opetus.
ReplyDeleteNöyryyden ja kärsivällisyyden opettelu on aina paikallaan, ihan aina. Meille kaikille. Ja vähän väliä!
DeleteKiitos, kun kerroit postimatkastasi. Nauvo on lapsuudesta tuttu paikka...kesäpaikka..:)
ReplyDeleteMoni tuntee saariston kesän, ja se onkin ihana. Saaristo täyttyy kesäviikoiksi aina niin, että ihmettelen, ettei se uppoa ;-)
DeleteIhana postimatka ja konkretisoi kyllä Elsan Lempituolin toimintaa hienolla tavalla ♥
ReplyDeleteÖöh, niin... mahdollisimman epäjärkevää, aikaavievää ja epätehokasta? No itse asiassa, kyllä juu :-D Mutta hauskaa se on.
DeleteOnpa Sinulla niin hieno postimatka, jotain josta ennen niin haaveilin kun joskus saaristosta ajattelimme talon paikkaa, ajatukset muuttuivat valitettavasti. Ja nuo maitokärryt, niin upeat! Maisemat ovat tosi kauniita!
ReplyDeleteSaaristossa on hienot maisemat, mutta paikasta toiseen pääseminen usein hidasta ja hankalaa. Nämä on näitä asioita, joita joutuu punnitsemaan, kun miettii asumista.
DeleteKiitos kun sain olla mukana postimatkalla. Mukava matka ♥ ♥
ReplyDeleteKiva kun olit mukana!
DeleteOlipas kiva postireissu, kiitos kun päästiin mukaan!
ReplyDeleteKivat on kyllä maisemat!
DeleteIhana postireissu, ihana tarina! Kiitos että pääsimme mukaan <3
ReplyDeleteKiitos kun tulit mukaan!
DeleteOlisi ihana asua saaristossa. Siellä elämä on oikeassa rytmissä ja luonto vaikuttaa arkeen niin vahvasti.
ReplyDeleteNiinpä, se tuntuu mukavalta. On siinä joskus huonotkin puolensa, mutta hyvät jyräävät ne mennen tullen.
DeleteOlisi kiva olla kärpäsenä katossa seuraamassa kisuleiden toimia niinä tunteina, kun sinä olet postireissulla. Kumpi palvelee, kumpi on palveltavana?
ReplyDeleteKiitos valaisevasta kirjoituksesta! Vesi erottaa, mutta myös yhdistää. Sinut ja putiikissasi poikkeavat.
Me asumme yhdessä pääkaupunkiseudun kaupungissa. Lähipostimme on kymmenen kilometrin päässä. Jos bussilla lähtee asioille, niin kyllä siinä yli pari tuntia menee, vaikka ihan pikaisesti pistäytyisi postissa ja ruokaostoksilla. Piri
Sitä minäkin mietin, että mitä kissat tekevät. Toisaalta tuntuu, etteivät tee mitään poissa ollessani - ruokiin ei kosketa eikä vessassa ole jälkiä siellä käymisestä. Ilmeisesti vain nukkuvat.
DeleteEi se liikkuminen pääkaupunkiseudullakaan välttämättä nopeaa ole :-D
Kiitos postauksesta! Kummasti se aika vaan häviää käsistä kun asioilla "pistäytyy". Minäkin haaveilen omista maitokärryistä, vielä ei ole tullut vastaan.
ReplyDeleteIhme juttu, mutta aika kuluu, vaikka sitä ei kuluttaisikaan.
DeleteToivottavasti kohtaat kärrysi!
On siulla kyllä upea postireissu.
ReplyDeleteOn kauniit maisemat!
DeleteHieno kuvaus postireissusta!
ReplyDeleteKiitos! Arkipäivää ei usein tajua edes kuvailla.
Delete