Sunday, 20 December 2015

Käsityökissa

Hei vaan! Kissapostaus taas. Elämässä ei tällä hetkellä muuta raportoitavaa ole kuin Ransun asioita näköjään.
Sain otettua ompelukoneen pitkästä aikaa esille, kun yhtä mekkoa piti hieman säätää. Samalla korjasin kasan vaatteita. On mukavaa, kun korjattavien pino hieman pienenee.
Ransu on aina yhtä reipas auttamaan, tällä kertaa kankaan leikkuussa. Nuppineulat järjestykseen!

Help at hand
Ransu is forever helpful in my sewing projects!

Tehokasta sunnuntaita!

39 comments :

  1. Muru auttoi tänään joulukuusen valinnassa, kyllä kissoista on monenlaista hyötyä;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eihän kuusen valinnasta olisi muuten tullut mitään!

      Delete
  2. Ransu, aina tapahtumien keskipisteessä :D

    ReplyDelete
  3. Mutta, tämähän on tärkein mahdollinen raportoitava uutinen ! Onhan se sentään siis Ransu ♥

    ReplyDelete
  4. Ei Ransua tärkeämpää uutista voi ollakaan.
    Meikäläiselläkin se korjattavien pino aina kasvaa ja kasvaa. Sitten tulee päivä, jolloin siellä pinon alimpana on juuri se vaate, jota tarvitsisi. Yleensä se saa vihdoin ryhtymään korjaushommiin. Sama pätee silittämiseen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin, ompelukoneen ja silitysraudan esille ottaminen on yllättävän haastava osa - se kaikkein haastavin oikeastaan.

      Delete
  5. Ompelu ja kaikenlaiset käsityöt on juhlaa vaan kissa-apurin kanssa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kissan kanssa ei ole koskaan tylsää ;-)

      Delete
  6. Neljä vikkelää tassua ja varmasti onnistuu kaikki kässähommat. :)

    ReplyDelete
  7. Kissat ne tykkää osallistua :D

    ReplyDelete
  8. Kaunis kissa on tuo Ransu. Hyvää joulun odotusta teille molemmille!

    ReplyDelete
  9. Joskus sitä ihmettelee, mistä kissat aina löytyvät salamana tiensä paikalle, kun jotain vähänkin erikoisempaa on tekeillä...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Todella, salamana! Niillä on joku aisti siihenkin.

      Delete
  10. Hyvät apurit ovat kortilla! Ransu on siis kultaakin kalliimpi!

    ReplyDelete
  11. Ransu, nypitkö nuppineuloja emännälle valmiiksi ? Niin minä tekisin, jos ei aina kiellettäisi - harmistunut Max

    ReplyDelete
    Replies
    1. Järjestin ne tosin hyvin ja sitten mamma keräsi ne pois. Outoa.
      RANSU

      Delete
  12. Ransu ❤️ Ransun asioista kyllä kelpaa kuulla ihan kovasti. Musti ei ilmeisesti tunne paloa räätälintyöhön?

    Meillä ei oikein voisi ommella. Friede sekä rrrrrrrakastaa saksia että ryöstelisi nuppineulat. Ei ole kissaturvallista se. Ei mulla kyllä enää ole ompelukonettakaan, vaikka ajoittain olisi kyllä tarvettakin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti ei ole sellainen, jonka tarvitsisi olla ihan kaikessa mukana, mutta on Mustillakin hetkensä...
      Voi ei, Frieden kanssa ei todellakaan voi ommella sitten mitään.

      Delete
  13. Oj, här skulle också finnas en hög att reparera. Synd att Ransu inte är här :)

    ReplyDelete
  14. Oi ihana Ransu! Ihanat villahousut (ed. postaus) ja upea apuri melkeinpä kaikessa! Ihana poika!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ääh... en mene lupaamaan mitään joulusatuja! En ole edes alkanut ajatella mitään jouluisia ajatuksia!
      Ransu on ihana, kaikessa apuna - omasta mielestään.

      Delete
  15. Hei Ransu; nyt tänne meille heti ojentelemaan nuppineuloja.
    Mulla on edelleen keittiön uudet punatulkkuverhot ompelematta, eikä yhtään kiinnostunutta assaria täällä.
    Meidän kissat ei halua auttaa käsitöissä. Onni auttaa ainoastaan kaikenlaisessa paketoinnissa erityisesti niiden lahjanarujen kanssa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, lähetän Ransun sinne ojentelemaan nuppineuloja :-D Punatulkkuverhot - njam!
      Voi teidän kissoja, heillä on toiset kiinnostuksen kohteet.

      Delete
  16. Ihana käsityökissa siellä mamman apuna tai ainakin ilona.
    Tuntuu varmasti hyvältä, kun joku pino vähän ohenee.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olo kevenee sitä mukaa kuin paperi- tai käsityöpinot ohenevat!

      Delete
  17. Hyvää joulun aikaa sinulle ja Ransulle!

    ReplyDelete
  18. Oletpa ahkera. Itse en edes omista ompelukonetta...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ompelu on mukavaa! Omistan isoäitini vanhan koneen, se on niin hieno metallinen kunnon värkki, että jo pelkästään sen katselemisen ilosta tekee mieli ommella.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!