Sunday, 19 April 2015

Salainen ase

Tässä on peuroille kyytiä! Puutarhaystävä Linda lähetti linkin pohjoisamerikkalaiselle sivustolle, jossa oli kiinnostavan kuuloinen litkuresepti peurojen karkottamiseksi, tai ainakin harhauttamiseksi pois kukkanuppuja syömästä. Amerikastahan nämä pirulaiset ovat kotoisin, joten siellä luulisi oikeaa tietoa olevan, sillä valkohäntäpeuraongelma on siellä(kin) valtava.
Resepti kuulosti hyvältä, sillä jotkut kuulemani ohjeet ovat olleet vähän epärealistisia suureen pihaan. Hajuvesi... sitä tarvittaisiin kymmenen litraa, entä hiuksia sitten? Voisin tietysti olla yhteydessä johonkin kampaamoon ja hakea sieltä mustan säkillisen hiuksia silloin tällöin. Mutta tässä sekoitettiin gallonaan vettä yksi kananmuna, vähän maitoa, tiskiainetta ja öljyä, niitä löytyy! Ja neljästä litrasta riittää! (Ainakin muutamalle kasville).

I found an interesting recipe for a deer repellent, thanks to a friend. We shall see how it works...

Kävin tänään suihkuttamassa karkotetta kaikkialle, etenkin sipulikukille ja kaikille niille perennoille, joita peurat yleensä aina syövät, kuten ritarinkannuksille, päivänliljoille ja kurjenmiekoille. Tässä marskinliljan tuho, keltainen paksu tappi maan tasalla olisi ollut se paksu verso, josta nousee kukkavarsi. Vasemmalla on pienempi verso, joka ei vielä ole kukkimiskokoa, siihen jäi yksi lehti. Toivottavasti lehdet kumminkin kasvavat, jotta kasvi saa yhteytettyä ravintoa ensi vuoden kukintaan.

Liljoja syödään aina hyvällä ruokahalulla. Tässä oli paksu marhanliljan verso (keppien haarassa oikealla). Sen suojana oli rautahäkkyrä, mutta sekään ei aina riitä. Risukasan alta pilkistää myös pienempiä sivusipuleiden lehtiversoja. Turha odottaa kukkia tästäkään ensi kesänä.

Suurin osa tulppaaneista näyttää perinteisesti tältä.

Bokharankurjenmiekkojen päällä oli verkkosuoja, mutta se oli lentänyt pois paikoiltaan tuulessa tällaisin seurauksin. On siinä ja siinä, pystyvätkö kasvit vielä tämän jälkeen kukkimaan.
En mielellään kuvaa näitä peuratuhoja, sillä pelkkien kuvien löytäminen kuva-arkistoistani saa veren kohisemaan päässä. Mutta tässä nyt joitakin selitykseksi siitä, miksi vihaan peuroja. Ne pitäisi kaikki ampua, piste. Äskenkin, kun tuli naapurin luota vaalivalvojaisista, oli pihallani vastassa kaksi peuraa.

Sitten täytyy keskittyä niihin, jotka kukkivat ja joita ei ole syöty! Tarhakääpiöesikko.

Vaaleanpunainen lajitoveri on ujompi tyyppi.

Hassu palloesikko 'Ruby' tuottaa kukkatertun ihan maan tasalla.

Tämä ei ole esikko, mutta tämä on muuten vain lempparini keväisistä näyistä: herttamerikaali. Muhkea ja kohtalokkaan tumma verso on ihanan ryppyinen ja karvainen, ja siinä on sitä hidasta voimaa, josta voi jo nähdä tulevan jättiläisen (kukkien kanssa noin kaksimetrinen). Kasvi ei enää myöhemmin ole tämän värinen, vaan tämä uhkea tummanpuhuvuus on kevään erikoisväri.

Loppukevennykseksi poikien vaalipaini.
Iloista vaali-iltaa ja alkavaa viikkoa!


Tässä vielä resepti peurankarkotuslitkun valmistamiseen:
1 muna
1 dl maitoa
ruokalusikallinen (ruoka)öljyä
ruokalusikallinen nestemäistä saippuaa, esim. astianpesuainetta
vajaat 4 litraa vettä
Vispaa muna ja maito, lisää öljy ja pesuaine. Sekoita seos veden joukkoon ja kaada spraypulloon. Ruiskuta kasvit parin viikon välein ja uudestaan aina sateen jälkeen.
Raportoin, miten tämän kanssa käy! Suunnitelman heikkous on se, että jos olen poissa ja sataa, niin karkotteen vaikutus menee sen siliän tien. Peurat saavat aikaan suurta tuhoa hirmu lyhyessä ajassa.


Bokharankurjenmiekka – Iris bucharica
Herttamerikaali – Crambe cordifolia
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Marskinlilja – Eremurus
Palloesikko – Primula denticulata
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä

49 comments :

  1. Toivotaan, että litku tepsii! :)

    ReplyDelete
  2. Minullakin verenpaine nousee kun katson tuota tuhoa. Aikoinaan kokeilin kaikenlaisia karkotteita, monet tepsivät jonkin aikaa. Luulen että olen itse paras karkotin :) Siksi ei kannata lähteä kotoa minnekään.
    Toivottavasti peurat alkavat karttaa puutarhaasi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, ei saisi olla poissa... mutta joskus sitä on nukuttava :-D

      Delete
  3. Toivottavasti litku toimii, on nuo kuvasi niin surullisia. Onneksi vastapainoksi esittelet ihanaiset esikot, sulla kun ne on jo noin kukassakin :) Hyvät vaalipainit!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi on aina joku kukka säästynyt. Eniten harmittaa nuo yksittäiset harvinaiset liljat, joiden kukinta menee kokonaan sivu suun - toivottavasti kasvit kuitenkin pysyvät hengissä.

      Delete
  4. Jos tuo tökötti ei auta, ni sitten on enää se haulikko tai sähköpaimen aita tontin ympärille. kamalaa tuhoa mokomat saavat aikaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, söisin mielelläni peurapataa vaikka joka päivä :-D

      Delete
  5. Jos ei tuokaan auta niin ei jää muuta konstia kuin aidat koko tontti kaks metrisellä aidalla. kamalaa on niiden tekemä jälki.
    Ja kun muistelen, miten lapsena Aamulehdestä seurattiin niiden kotiutumista Suomeen, niitä silloin sanottiinkin Laukon peuroiksi kun ne sinne Laukon kartanoon tuotiin. Kukapa olisi silloin aavistanut mikä kiusa niistä tulee.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, jonkin neropatin ideasta ne on tänne tuotu, en tajua! Jossain maissa niitä on tuotu isoille AIDATUILLE metsästysmaille, mutta meillä ne päätettiin päästää suoraan metsään - mikä neronleimaus.

      Delete
  6. En kyllä ihmettele, että inhoot peuroja. Mä varmaan istuisen pyssyn kanssa pihalla kaiken aikaa. Toivotaan, että toi auttaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei mulla koskaan aiemmin ole ollut mitään mielihaluja vahingoittaa yhtäkään eläintä, mutta näin voi ihminen muuttua! Toivon kovasti, että tämä säästäisi edes jonkun kukan.

      Delete
  7. Toivotaan, että aineesta on hyötyä..:)

    ReplyDelete
  8. Niin on Suomi suuri maa, että eri puolilla on erilaiset ongelmat. Meillä täällä Pohjois-Karjalassa ei peuraongelmia ole. Jos haluat kurkistaa Pohjois-Karjalan maisemaan, voit pistäytyä blogissani:
    http://pihakuiskaajanpuutarha.blogspot.fi/
    Mukavaa viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä kaikissa pihoissa on vitsaukset, esimerkiksi lehtokotilot, nehän myös syövät lähes kaiken.
      Kiitos, samaa sinulle!

      Delete
  9. Hianoo! Toivottavasti toimii, eikä sada usein. Mitäköhän tiskiaine ja öljy tekee pitemmän päälle kukkapenkeille? Ainakin vähemmän tuhoo kuin peurat. Hurjat vaalikatit. :-D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin ja piti sanoo, että tossa sun sumutinpullossas on tunnelmaa, ei taida olla ihan uusi.

      Delete
    2. Arvasin, että tykkäät pullosta :-) Se on jostain varmaan 80-luvulta. Äiti oli ilmeisesti lopettanut ikkunoiden pesun niihin aikoihin, sillä pullo löytyi puolitäynnä siivouskaapista, kun lapsuudenkotiani tyhjennettiin :-D

      Delete
  10. Olisikohan puutarhanhoito liian helppoa jos peuroja ei olisi?.. Miten ne voi kuvitella että olet istuttanut kaikki ihanuudet niiden ruuaksi?! Puutarha näyttäisi niin erilaiselta kun kasveja ei tarvitsisi joka puolelta suojella risuilla yms. Toivotaan että tökötti tepsii ja peuravapaa vyöhyke laskeutuu tontillesi :) Täälläkin on jo kinokset sulaneet ja sinivuokot ja krookukset kukkii :)
    T. Raija

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin, puutarhanhoito olisi muuten ihan liian helppoa. Ainahan sitä jotakin haastetta on, milloin sää, milloin mikäkin otus. Se on lajin henki. Häkit, verkot ja risut eivät totisesti kaunista puutarhaa.

      Delete
  11. Mitenkäs lampaanvilla hiusten sijaan? Eikös teilläpäin ole joku lampola? Minunkin kukkapenkissäni oli käyty syömässä. Oli varmaan rusakko...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lampola ei ole ihan tällä samalla saarella, mutta minulla on kyllä vielä jotain huonoa villaa, jota olen tarkoittanut eristeeksi, sitä voisi kokeilla. Olen vähän skeptineen noiden hiusten ja villojen suhteen, sillä täällä tuulee aina, ja useimmiten varsin navakasti - en tiedä, millä ne saisi pysymään paikoillaan!
      Rusakotkin osaavat olla aikamoisia tihutyön tekijöitä. Meillä ei niitä ole, mutta jäniksiä kyllä... ei voi peurojakaan syyttää ihan kaikesta.

      Delete
  12. Miten ois sähköpaimenen hommaaminen ja pihan aitaaminen hevoslaitumien tapaan niillä valkoisilla liinoilla?? Taitaa silti vaatia ainakin kolmemetriä korkean kyhäelmän...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sähköpaimen voisi olla ihan hyvä. Tosin peurat ryömivät aidan ali, jos siinä on 20 cm rako. Joten sen pitäisi olla jotenkin tiivis kyhäelmä 180 cm:iin asti. Osassa pihaa on jo aitaa, homma jatkuu...

      Delete
  13. Toivottavasti salainen ase toimii! Minä löysin ekat kotilot viime viikolla. Ai että harmittaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Äh, voi tätä vihollisten määrää!

      Delete
  14. Kiitos karkotereseptistä!
    Taidan kokeilla sitä rusakoihin, jotka ovat myös tehokkaita tuholaisia. Peurat ovat vasta lähestymässä meitä.
    Hajuvesiä olen käyttänyt "arimmissa kohteissa", ehkä ne hieman auttavat. Ja ainakin pääsee kätevästi eroon virheostoksista ja tuoksuista joihin on jo kyllästynyt. :)
    Ihania esikkoja!

    ReplyDelete
  15. Järkyttävää tuhoa! Meillä ei ole kuin osa puutarhaa alttiina. Ihan joka paikkaan ne eivät tule. Toivon todella, että aseesi toimii. Itse olen ripustanut nassut pois -palloja erityisesti tammipellolle, kun aitaa sinne ei ole rakennettu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti pallot toimivat!

      Delete
  16. On varmaan harmittavaa, että syövät kalliit kasvit, mutta pikkusen huvittavaa, kun ei ole oma ongelma :) Miksei nuo isot kissanpötkylät aja peuroja pois? Luulis pelottavan, kun joku kuleksii Villapussihousut liehuen pihalla.. :P

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vai huvittavaa! hrmh... Kissani eivät kai ole tarpeeksi isoja. Ja ne viettävät yönsä mamman kylkeen nojaten sillä aikaa, kun peurat rellestävät pihalla..

      Delete
  17. Herkkänä ihmisenä en nyt ollenkaan katsonut tuhokuvia, mutta on aika muikea retropullo, ihana! Toivottavasti liemi auttaa. Söpöt esikot joka tapauksessa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, kuvat saattavat järkyttää herkkiä katsojia... Onneksi on esikot! Kevään pelastus.

      Delete
  18. Alkaa veri kuohua täälläkin, vaikkei näy peuran peuraa.
    Noista konsteista; tänään kuulin, että tilkka maitoa laakeaan astiaan kasvin juurelle karkottaisi kotilot käpälämäkeen. Kuulostaa ihan sadulta..., mutta kuulema tepsii. Sehän on testattava.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olisipa hyvä, jos tepsisi kotiloihin! Nekin osaavat olla varsinainen riesa. Onneksi täällä ei niitä puolestaan ole.

      Delete
  19. Meillä mäyrä/kettu/supi mikälie alkoi käyttää siirtolapuutarhapalstan yhtä kolkkaa vessana, pistävän hajuisia harmaita kökkökasoja aina samassa paikassa.Laitoin kökköjen päälle multaa ja raparperin lehtiä,niiden päälle ihmisen virtsaa. Lisäksi pitkä ihmisen hiusta oleva letti roikkumaan puolen metrin korkeudelle. Tepsi viime kesänä. Mutta mahtaako peurat lampaan hajua inhota? Ei hassumpi idea hakea kampaamosta hiuksia...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voihan kökkö! Hyvä, että karkotuskeino löytyi.
      Villaa voisi tosiaan kokeilla, mutta kuten ylempänäkin totesin, jollain verkolla se pitäisi varmaan kiinnittää, ei täällä merellä mikään pysy paikoillaan, tuolit ja ruukutkin kaatuvat säännöllisesti tuulessa.

      Delete
  20. Mä niin jaan sun peuratuskastumisesi! Meillä mökillä niitä on myös niin paljon, että ovat ihan ongelmaksi asti. Kaikki mahdolliset syötävät ne mussuttavat mahoihinsa, jos kasveja ei ole yltympäri kananverkolla vuorattu. Ja sehän nyt ei ole kovin kaunis lopputulos, kun ympäri pihaa on kananverkkohäkkyröitä, välillä ihan vieri vieressä. Ja ne sipulikukat, jotka on sattuneet jäämään verkkojen ulkopuolelle, ovat tasan tarkkaan samannäköisiä kuin kuvissasi. Ilman muuta täytyy kokeilla tuota saamaasi reseptiä, tuomen oksat, Nessut pois -pallot, Revira-rakeet...ne on jo kaikki testattu ja niiden teho huonoksi todettu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olisi niin kiva nähdä pihansa ilman hökötyksiä... ehkä joku päivä, kun peurat ovat poissa, he he. Todennäköisemmin sitten, kun olen saanut pihan aidattua, tai rakennettua kaksimetrisen tiilimuurin tontin ympärille :-D
      Näin minäkin olen kokenut ja myös kuullut, että noista karkotteista ja muista kikoista ei juuri ole apua. Jospa tästä litkusta nyt olisi.

      Delete
  21. Jaahas, nyt on otettu järeät aseet käyttöön ! Luulisi muuten peurojen välttelevän tollaista pihaa, missä kaksi leijonaa painii noin hurjana ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. No kun ei peurat pelkää aina edes ihmistä, joka ryntää pihalle käsiään paukuttaen...

      Delete
  22. Kiitos torjuntavinkistä. Toivottavasti se tehoaa sekä teillä että meillä. Peura on kaunis eläin, mutta niitä on aivan liikaa. Btw peurapaisti ja makkara ovat herkullista ;)

    Valokuvissa kissapaini näyttää söpöltä ja Ransun housun puntit hulmuaa tuulessa ♥.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Peurapaisti, makkara ja savustettu peuranliha on ihanaa, ja tässä taannoin tein elämäni parasta burgundinpataa metsäkauriista :-) Jos voisin, söisin kaikki saaren peurat ja kauriit.
      Ransu on sellainen hulmupoika merituulessa.

      Delete
  23. Ihan järkyttäviä kuvia, oletko ajatellut tiikerin hankintaa? Isommat kissat tosin vievät sängystäkin isomman tilan. Siis kuinka kestät tuon tuhon, kova homma aarteiden löytämisessä, maan hoito ja kaikki ja sitten nuo tulevat muina peuroina ja syö...ruma temppu! Ihana vaalipaini pojilla, kumpi voitti vai reilu tasapeli?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tiikerin kyljessä nukkuminen voisi olla tukalaa :-D
      En minä kestäkään, olen raivoissani joka-aamuisella puutarhakierroksella. Tänä aamuna ei uusia tuhoja ollut, johtuiko sitten litkusta tai jostain muusta seikasta.
      Kumpikin pojista varmasti voitti omasta mielestään.

      Delete
  24. Kyllä oli surullista katsella syötyjä kukkia. Väkisinkin tuossa alkaa monelaiset vihareaktiot nousta pintaan. Toivotaan, että tuo uusi litku auttaa. Muutenhan sinä kohta revit hiukset päästäsi pitkin pihaa. Ja sillä ei varmaankaan ole kovin varmoja vaikutuksia peurojen karkoituksessa.
    Ihania esikoita on sentään lohduttamassa. Ja kaksi karvaista painijaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämäkin varmaan vaikuttaa siihen, miksi pidän esikoista niin paljon! Toisaalta, pidin niistä jo pikkutyttönä, jolloin varmaan olin myös sitä mieltä, että peurat ovat söpöjä ;-D

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!