Kerrotut puistolumikello 'Flore Plenot' eivät ainakaan risteydy, harmi kyllä, sillä nämä ovat steriilejä. Olisipa kivaa löytää uusia kerrannaisia siementaimiristeymiä!
Näiden kukkaset kokivat kovan kohtalon, kun lähes kaikki syötiin ja tämä viimeinenkin roikkuu puoliksi katkenneen säikeen varassa. Ihmeen monta päivää se on silti jaksanut jatkaa kukintaa!
Istutin viime keväänä pihalleni myös tavallista yksinkertaista puistolumikelloa, ja ne ovat tehneet runsaasti lehtiä, mutta kukinta näyttää tapahtuvan vasta jonakin tulevana vuonna.
Nämä ovat oman tunnistukseni mukaan tähtilumikelloa, pussissa piti olla turkinlumikelloa, mutta sitä nämä eivät ainakaan ole.
Olen tullut siihen tulokseen, että tämä on kaunein lumikello. Pidän erityisesti lehtien raikkaanvihreästä väristä ja kiiltävyydestä, noilla kahdella aiemmin mainitulla lajilla on harmahtavat, mattapintaiset lehdet. Turkinlumikellon lehdet myös kaartuvat ulospäin varsin sulokkaasti kehystäen harvinaisen siroa kukkavartta somasti, jättäen sille tilaa. Turkinlumikellon kukat ovat pienet mutta (tai ehkä juuri siksi) erinomaisen viehkot!
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Turkinlumikello – G. woronowii
Tähtilumikello – G. elwesii
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
.JPEG)
.jpg)
Lumikellot ovat niin viehättäviä! Minulle olisi yksi ja sama, mitä sorttia ne olisivat, kunhan myyrät minulle jotain edes sallisivat...No, jouluruusu on kaunis ja minulla se saa korvata kaikki turhaan istutetut lumikellot.
ReplyDeleteRansu on puutarhan komistus!
<3
Toivottavasti niitä vielä joskus puutarhassasi nousee. Joskus menee vuosi tai parikin, että tulee vain lehtiä.
DeleteJouluruusu on kyllä paljon komeampi kuin lumikello, silloin kun se on suuri ja rehevä! Mutta lumikellojen siroudessa on jotain vastustamatonta.
Lumikellot ova ihania! Ihana seurata kevään etenemistä täällä blogissasi :) Toki sitä tulee muutenkin seurattua, mutta kauniiden kuvien ja sanojen äärellä on aina kiva piipahtaa :)
ReplyDeleteKiva kun piipahdit :-)
DeleteLumikellot on niin söpösiä, mutta jostain syystä eivät kovin paljoa tykkää meidän tontista. Vuosikymmenet ovat pysyneet samanlaisina. Eivät ole levinneet. Teidän kevät on kyllä edellä meidän kevättä :)
ReplyDeleteVoi kauheaa, jos niin käy minullekin. Eivät ole vielä muutamassa vuodessa ennättäneet tehdä runsaita kukkamattoja ainakaan :-D
DeleteOlin tänä vuonna tosi hämmästynyt, kun osa lumikelloista nousi heti kukkivina, vaikka olivatkin viime vuonna istutettuja. Yritin toki olla aikainen kaikkien pienien sipuleiden kanssa ja se kannatti. Taisin lumikelloja istutella pariin otteeseen syyskuussa, ihan alussa ja sitten lopussa, kun sain niitä lahjaksi. Nyt taas pilkistää kukkia turkinlumikelloista. Viime vuonna oli eka kukka, edellisenä vain lehtiä ja nyt taitaa ekan kerran tulla useampi kukkiva turkinlumikello. Kärsivällisyys palkitsee.
ReplyDeleteSait varmaan palkinnon aikaisesta istuttamisesta!
DeleteTosi hyvin sanoit tuon. Ensin oli lehtiä, sitten kukka ja nyt vasta useampi. Noin se juuri useimmiten menee, puutarha opettaa kärsivällisyyttä jos sitä ei ole ennestään.
No nyt muistan, miksi minun piti eilen käydä Taimiassa ohi ajaessani. Tarkoitus oli käydä katsomassa, josko siellä olisi lumikelloja ruukkuistutuksena. Ovat kuulemma helpommin kasvuun lähteviä, kuin sipuleina ostetut. Tiedä häntä, unohtui kaupassa käynti ja ehkä koko kokeilu. Ihania ovat nuo sinun lumikellosi. Sama, vaikka olisivat Turkista tai jostain muualta. Sääli kukkiasi, kun tulevat syödyiksi. Ehkä menevät tarpeeseen.
ReplyDeleteRansu on se hienoin kukka, taivaskin sen todistaa. Onnellinen on se mamma, joka Ransun omistaa. Mukaillen vanhaa kiltsikkakirjalorua.
No voi että, että unohdit! En tosin tiedä, myydäänkö niitä kovin monessa taimiliikkeessä... paras keino lienee joku hyötykasviyhdistyksen tms. taimimyyntitapahtuma, johon ihmiset tuovat omia taimiaan.
DeleteHyvä loru :-)
Voi miten söpösiä! Minustakin tuo mainitsemasi turkkilainen vie kirkkaasti voiton, niin herkkä. Kävitkö Taimiassa? Siellä on niitä siemenpottuja jos tarvitset. Ransukkaisen ilme on taas niin hauska :)
ReplyDeleteKerkesin jo hamstrata siemenpotut :-) Täytyy vain miettiä, mihin ne istutan, jotta saan satoa, kun ne aina syödään, tai siis naatit, mutta ei niitä pottujakaan oikein tule ilman lehtiä.
DeletePieni hyötyläinen herää sisälläsi;) Perunoiden viljely on ihanaa, kumpa nyt jättäisivät kauriit kauniit naatit vain rauhaan:(
DeleteRakastan perunoita ja on ihanaa, jos niitä saa nostettua omasta pihasta, mutta tuo peuraongelma on kyllä lannistanut tehokkaasti perunanviljelyäni. Täytynee verkottaa alue täksi kesäksi, mutta se tarkoittaa sitä, että en jaksa kitkeä sitä, kun se on niin hankalaa.
DeleteLumikellot ovat suloisia, herkkiä kukkia.
ReplyDeletePus pus, päivän Ransu ♥
Ransukin on herkkä! ;-)
DeleteLaita nyt ihmeessä vaikka niitä papaatteja, niiden bambien varalle!
ReplyDeletePapaatteja? Ai niin kuin hauleja pyssyn piippuun? :-D
DeleteMeillä oli lumen alla mönkinyt myyrä tehnyt tuhojasn kukkapenkissä, silpunnut kokonausen jouluruusun, #~^ ....le. Lumikelloni kasvavavat väärässä paikassa, niiden päällä on vieläkin paksu lumikerros. Täytyy istuttaa lisää ensimmäisenä sulaviin paikkoihin. Noin erikoisia lajeja en ole edes nähnyt myynnissä, kerrottu olisi upea joukon jatkona.
ReplyDeleteNo voihan pershiutale!!!
DeleteLumikellot eivät toisaalta kovin hyvin viihdy paikassa, jossa on kuivaa kesällä, usein ensin sulavat paikat tuppaavat olemaan juuri niitä kesäkuivia... mutta kyllä nuo selvästi jonnin verran kuivuutta sietävät, eivät muuten olisi enää hengissäkään ;-)
Nämä kerrottu, turkkilainen ja tähti ovat kyllä ihan tavallisista puutarhamyymälöistä, syksyllä myynnissä olevia sipulipusseja. Mitään lumikelloja en ole (vielä!) tilannut ulkomailta.
Kyllä ne onkin pikkuisia, paitsi Ransu ♥
ReplyDeleteMitä, sehän on ihan pikkuruinen mamman pörrömussukka!
DeleteLumikellot ovat ihania - lajikkeesta riippumatta! Mutta kyllä tuo turkinlumikello taitaa olla sulokkain :)
ReplyDeleteHarmillista sinänsä, että pusseissa ei aina ole sitä mitä luvataan, mutta toisaalta joskus sitten tulee mukaviakin yllätyksiä. Minä hankin joka syksy ainakin muutaman pussillisen uusia lumikellon ja monen muunkin pikkusipulikukan sipuleita. Olen joskus lukenut, että ne lisääntyvät paremmin, jos eri kantaa olevia sipuleita kasvaa lähekkäin. No, ainakin ne lisääntyvät uusien istutusten johdosta ;)
Niin, sekin voi olla totta, että eri kannat risteävät reippaammin. Samassa pussissa voi tosin jo olla eri kantoja, kun voi kerta olla ihan eri lajejakin!
DeleteJoka vuosi uusien istuttaminen on kyllä hyvä ajatus joka tapauksessa. Sama pätee kaikkiin muihinkin näihin kaikkein aikaisimpiin kukkiin, niitä vain ei voi olla liikaa.
Lumikelloissa on paljon ajateltavaa ja kauneutta, aamulla pakkasen jälkeen upea niiaus ja ylväs pään nosto ilman lämmettyä...ja lajitkin vielä. Meilläkin on noita kirkkaanvihreälehtisiä ja mattapintaisia siniharmaalehtisiä ja kerrotuja, tuollaisia minkä se nelijalkainen kävi melkein syömässä ja vielä ne isomummun vanhukset...voi voi tämä on vakava asia!
ReplyDeleteUpea Ransu!
Lumikellot on jännittäviä, kun ne ovat niin vaatimattomia ja värittömiä, kaikki lajit näyttävät melkein samalta... ja sitten kun niitä alkaa tarkastella lähemmin, ne vievät sydämen täysin ja niihin hullaantuu, ja alkaa nähdä eroja ja persoonia.
DeleteNäiden postausten jälkeen on pakko saada lumikelloja omaankin pihaan, on ne kauniita :)
ReplyDeleteNo on ne! Ja niitä on niin kiva odotella heti talven jälkeen.
DeleteJag har aldrig tänkt på att svänga på snödropparna och titta på dem så...de ser vackra ut inuti.
ReplyDeleteDet lönar sig, man är alldeles för stor för att kunna krypa under blommorna och titta upp - tyvärr.
DeleteMeillä ennen kävivät kauriit myös syömässä kukkiamme sitten suloseni teki aidan koko pihan ympärille niin nyt eivät ainakaan kauriit ole käyneet. Kiertävät aidan ympärillä.
ReplyDeleteKunnollinen aita olisi tosiaan hyvä juttu, minulla ei vielä ulotu aita koko pihan ympäri.
DeleteKevät on juuri siitä syystä ihanin vuodenaika, kun luonto alkaa arasti heräillä. Pakkasöitä on tosiaan ollut, vaikka päivällä aurinko lämmittääkin ihanasti.
ReplyDeleteNiin on, ja muuttolintujen saapuminen on niin ihanaa, vihdoin on talvi ohi ja elämä alkaa taas.
DeleteOn tuo lumikellon kukka sitten kaunis.
ReplyDeleteNiin on, tuollaista suloista siroutta ei ole loppujen lopuksi niin monessa kukassa.
DeleteMinäkin tajusin tänään, että pihallani kasvaa nyt kolmatta lumikelloa<3 Olisikohan sekin tuota tähtilumikelloa, vaikka terälehdet ovat aika pulleat?! Tuo turkkilainen on tosiaankin ylväs ja nöyrä yhtäaikaa. Ja niin sirokin vielä<3
ReplyDeleteLajilla Galanthus plicatus on aika pulleat lehdet, mutta ne ovat tyveltään vastakkain, reunat kaartuvat ulospäin. Lajien lisäksi pusseista voi hyvinkin tulla jotakin risteymiä ja niistä ei sitten ota Erkkikään selvää, niitä on satoja ellei tuhat!
Delete