Kukkia, kortteja ja kissailoa

Pääsimme hirmuisen pitkän tauon jälkeen kotiin! Tänä talvena ovat olosuhteet keikahtaneet niin, että suurin osa ajasta on kulunut kaupungissa. Välillä on tällaista. Mutta tuli mieleen, että voiko kodiksi kutsua sellaista paikkaa, jossa elää vähäisemmän osan ajastaan?

Pojat ovat saaneet hurjasti postia.

Minäkin olen saanut pari korttia. Kaunis kiitos kaikille korttien lähettäjille! Oma korttien lähettämiseni jäi puolitiehen, suuri osa jäi tekemättä. Anteeksi!

Lisäksi pojat saivat lelun, Ransu esittelee. Ja nameja!

Ne ja nämä ihanat villasukat tulivat Lindalta, Mimmalta ja Lindan äidiltä. Voi, superkiitos teille ihanat, lisäkiitos vielä dvd:stä!
Hyasintti ei ehtinyt vielä tänään maahan, kun saavuin vasta iltapäivän päätteeksi.
Harvoin esittelen kirjoja, mutta tässä yksi, jota olen lukenut viime kuukaudet (kyllä, olen hidas lukija): Selma Lagerlöfin Gösta Berlings saga. Kirja on tätini vanha vuodelta 1959 ja siinä on sanojen käännöksiä suomeksi pitkin sivujen reunoja. Hyvää ruotsin opiskelua minullekin. Saan kirjan varmaan tänä iltana loppuun ja lainaan sen huomenna ystävälle, jos hän haluaa lukea sen. Kirja on mukaansatempaava: vauhtia, yllätyskäännöksiä ja romantiikkaa 1800-luvun Ruotsissa. On ylellistä pukea uudet pehmeät villasukat jalkaan, ottaa pojat kainaloon ja painua sänkyyn lukemaan kirja loppuun.

Ehdin ottaa muutaman kuvan pihalla ennen kuin pimeä laskeutui. Lumi kun ei edelleenkään ole sitä itsevalaisevaa ainetta...

Aika paljon versoja näkyi, näiden kuuluukin näkyä, sillä nämä ovat maustesahramin lehtiä. Hyvä vain, että ne ovat ehtineet yhteyttää pitkään, jospa ensi syksynä sitten kukkisivat!
Harmillisesti lunta on tullut juuri liikaa jotta voisin nähdä, ovatko esikot ja leskenlehdet kukkineet, ne kun ovat niin matalia.

Vanhan talon seinustan lumettomassa paikassa on pihaesikko hyvin reippaana. Mutta nämä tuskin kukkisivatkaan nyt.

Ne esikot, jotka saattavat kukkia nyt, ovat loistokevät- ja tarhakääpiöesikoita. Tässä jälkimmäinen, joka on ainoa jonka havaitsin kukassa. Huomenna ehkä konttaan koko pihan läpi, harmi vain, että lumi ja pakkanen ehtivät tulla juuri nyt!

Edellisen lähellä kasvava käärmeenlaukka on kasvattanut näin komeat versot. Nämä korjasin jo ja söinkin suurimman osan leivän päällä, kasvissa on hieno mieto valkosipulin aromi.

Helmililjat ainakin ovat tehneet pitkiä lehtiä, mutta niin ne tekevät joka syksy. Olisi kiva nähdä tarkemmin, mitä kaikkea pihalla kasvaa. Huomenna ehkä.

Mustilla on hommaa, kun joka ikinen puska pitää tarkastaa ja merkata. On niin kiire, että takajalat ovat jo lähdössä seuraavaan kohteeseen.

Ransu sen sijaan miettii, miten voisi ottaa askelia astumatta lumeen. Yök! Jaan Ransun tuntemukset, vaikka onneksi en joudu kulkemaan pihalla paljain jaloin.

Lasikuvun suojissa elellyt jouluruusu on tallella ja kukassa! Kupu oli hyvä ajatus, sillä muuten joku olisi varmasti syönyt tämän. Jätin kasville vielä kuvun päälle, mutta lienee viisasta ottaa se pois sitten, kun (jos) lunta tulee enemmän. Lumesta tulee luonnollista talvisuojaa, ja kuvun alla voi sienitauti iskeä, kun ilma ei vaihdu.

Many weeks have passed and in my absence the Christmas rose has started fo flower. What a joy! It was a good idea to leave it under cloche, otherwise it would have been eaten.

Helmililja – Muscari
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Käärmeenlaukka – Allium scorodoprasum
Loistokevätesikko – Primula Polyantha-Ryhmä
Maustesahrami – Crocus sativus
Pihaesikko – Primula × pubescens
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä
Vaaleajouluruusu – Christmas rose – Helleborus niger