Tuesday 29 September 2020

Värejä ja värittömyyttä

Nyt alkaa olla värejä! Tillien kukinnot edelleen upeita, tässä orjanruusua vasten.

Toinen kasvimaan kaunotar on parsa.

Yksi kehäkukka on jäänyt peuroilta huomaamatta. Tämä taitaa olla lajiketta 'Neon', jota kylvin viime vuonnakin, keräsin siemeniä talteen. Tämän vuoden lajike 'Calexis Orange' on vähän eri näköinen.

Ihanaa oranssia, josta ei voi saada kyllikseen, jatkaa kääpiösamettikukka 'Ursula'. Tämä on ihan huippu, sillä ensiksi en edes kylvänyt tätä, en muistanut hankkia siemeniä, vaikka viime vuonna vannoin, että tästä lähin tätä löytyy joka syksy kasvimaaltani. Se on itse huolehtinut kylväytymisestään.
Toiseksi tämä on huippu siksi, että tätä ei ole syöty, vaikka vierestä ovat menneet kehäkukat, pavut, salaatit, endiivit, retiisit, hajuherneet, perunanvarret ja daaliat. Ja vaikka naapurin pihasta ne söivät samettiruusut jo aikaa sitten.

Siirrytään kasvimaalta viereiseen ruusu-heinätarhaan. Viime vuonna kylvetty isokaunosilmä on tehnyt yhden kukan, otin sen suojaverkon kuvauksen ajaksi pois. Nämä eivät kyllä koskaan ole kukinnan jälkeen enää nousseet, vaikka ovat ehkä monivuotisia. Saa nähdä, kuinka käy ensi vuonna.

Samassa penkissä kasvaa muutama alkukesällä istutettu asteri, mutta ne ovat melkoisen syötyjä. Tämä vanha "Ahlaisten punainen" -nimellä kulkeva syysasteri kasvaa niin ovelassa paikassa kahden ruusun suojahäkkyröiden välissä ja lisäksi sen päällä retkottaa fenkoli, jota ei herkullisuudestaan huolimatta näköjään syödä (aivan kuten tilliäkään, mikä onni!), joten kukat ovat saaneet olla toistaiseksi rauhassa.

Nurmikäytävän toisella puolella Rohanissa kukkii muutama meksikonhanhikki. Tuoksukurjenpolven ruskaväriset lehdet tuovat mukavaa taustaa punaisille kukille.

Tummalehtinen pyökki 'Rohan Weeping' ja tumma metsätyräkki 'Chameleon' ovat hyvä pari.

Varsinaiset syysmyrkkyliljat ovat aloittaneet kukinnan herkkujen nurkassa, tähänastiset ovat olleet muita risteymiä eli tarhamyrkkyliljoja sekä loistomyrkkylilja. Tämä rypäs on ihanaa valkoista kerrottua 'Alboplenum' -lajiketta. 
Mietin tässä, että jos näitä uskaltaisi jo jakaa, laittaisin Rohaniinkin, jonka väriteema on tumma-valkoinen. Sinnehän nämä sopisivat mainiosti. Näistä ei niinkään tule väriä puutarhaan, mutta ovathan nämä tavattoman kauniita kaikessa kalvakkuudessaan.

Muotopuutarhassakin kukkii näitä hattivatteja, mutta nämä ovat yksinkertaiskukkaisia. Eli lajike on 'Album', luultavasti.


Siellä on myös aloittanut kukinnan ihana 'Waterlily'; tästä kuuluu kiitos Samettihortensialle. Kukkia on jo kaksi! Lehdet kuuluvat varjohiipalle.

Endless Summer -jalohortensiastakin tulee mukavaa väriä, sen verran kuin peuralta on jäänyt syömättä.

Muotopuutarhassa riittää hempeilijöitä vielä tähänkin aikaan. Harmaaminttu vain jatkaa ja jatkaa kukintaa.

Unkarinikiviuhko kukkii samassa sävyssä loistomyrkkyliljan kanssa.

Omenapuut ovat vielä vihreinä. Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' tuottaa vaaleanpunaista syyskukintaa.

Samoin tekee muutama yksittäinen harjaneilikka.

Purppurakannusruoho 'Canon Went' kukkii yhä vain, häkellyttävän pitkä kukinta-aika! Vaikka onhan se samalla römpsähtäneen näköinen ruskeine siemenkotineen, silti sitä on pakko rakastaa.
Ja taustalla näkyy...

... että 'Little Carlow' -asteri on jäänyt peuroilta huomaamatta! Ihanaa, ihanaa.

Eikä siinä vielä kaikki. Muotopuutarhan ensimmäinen ruusunätkelmä parin vuoden takaisesta kylvöksestä on tulossa kukkaan, eikä peura ole tätäkään vielä huomannut. Taustalla 'Canon Went' -purppurakannusruohon hempeyttä.

Tänään oli tihkuinen päivä, seitit tulivat hienosti esiin. Tuli mieleen Rikkaruohoelämää-blogin hauska kirjoitus Piuhat sekaisin.

Muotopuutarhan puksipuuaidat kaipaavat leikkaamista, mutta tänään ne olivat liian hienosti koristellut siihen.

Marjaomenapensas 'Marleena' alkaa näyttää kaunista syysväriään.

Keltalehtinen pensaskanukka 'Aurea' muuttuu syksyn tullessa hitusen heleämmän keltaiseksi.

Sirotuomipihlajan väri on syksyisin upea. 

Tässä suhteessa olen yllättynyt siro- ja rusotuomipihlajan erilaisuudesta, sillä muuten ne ovat niin samankaltaiset. Rusotuomipihlajan, etualalla, syysväri on melko surkea, vaikka kuvassa näkyy myös, että peura on riipinyt sen lehtiä. Mutta kun vertaa sirotuomipihlajan leiskuntaan taustalla! Sama on havaittavissa joka syksy, joten tämä ei ole vain tämän vuoden tai erilaisen ruska-ajoituksen aiheuttamaa.
Melkoinen tuuri, sillä ostin tuon sirotuomipihlajan sattumalta. Hain rusotuomipihlajaa, ja vastaan tulikin tuo siro, niin ajattelin laittaa sitten sen tuohon. Onneksi laitoin; mistä olisinkaan jäänyt paitsi!

Maisemaa alkavat jo värittää kellanoranssit vaahterat.

Lehmät ovat vielä laitumilla saarissa. Kohta ne viedään proomulla kotinavettaan. On sekin kyllä saaressa. Nämä lehmät ovat tottuneita risteilijöitä.

Syksyisessäkin kylämaisemassa silmä lepää.


Fenkoli – Foeniculum vulgare
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Harmaaminttu – Mentha longifolia
Isokaunosilmä – Coreopsis grandiflora
Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Kehäkukka – Calendula officinalis
Kääpiösamettikukka – Tagetes tenuifolia
Loistomyrkkylilja – Colchicum speciosum
Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Orjanruusu – Rosa dumalis
Parsa – Asparagus officinalis
Pensaskanukka – Cornus alba
Puksipuu – Buxus
Purppurakannusruoho – Linaria purpurea
Pyökki – Fagus sylvatica
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis
Syysasteri – Symphyotrichum novi-belgii 
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Tilli – Anethum graveolens
Tuoksukurjenpolvi – Geranium macrorrhizum
Unkarinikiviuhko – Limonium gmelinii
Varjohiippa – Epimedium

14 comments :

  1. Ihania syysvärejä siellä ja myös kaunista värittömyyttä! Tuo kääpiösamettikukka on kyllä ihana voimakkaine tuoksuineen. Pitäisikin muistaa kylvää sitä ensi keväänä.

    Risteilevät lehmät on hauska ajatus : )

    ReplyDelete
    Replies
    1. On hauska nähdä proomullisen lehmiä lipuvan ohi merellä :-)
      Kääpiösametti on ylittänyt kaikki odotukseni, se on aivan ihana.

      Delete
  2. Ehdottomasti silmä lepää syksyisessä ruskamaisemassa. Myös nuo kalvakka kaunottaresi olivat ihania. Jatkuvasti huomaan selkeitä puutteita oman puutarhani lajivalikoimassa, no, ehkä aikanaan....

    ReplyDelete
    Replies
    1. Katsoin sinunkin blogistasi niin ihania syysvärikuvia! Tavattoman kaunista.
      Kaikkea puutetta aina on, puutarha on vähän sellainen, että jotakin voisi vielä hankkia :-D

      Delete
  3. Siälon viälä palio färiä näkyvis. Onneksi hampahilta o säästyny vaikka mitä. Ja ruskapuskat täyrentää näkymiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi on jotain sentään! Vaikka joka yö käyvät, yritän korottaa aitaa ja tukkia alimenokohtia.

      Delete
  4. Kyllä noissa maisemissa silmä lepääkin! Ihanan paljon siellä vielä kukkivaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kyllä, mutta enemmänkin olisi - tiedän, kuinka monta ihanaa syysasteria ja ruusua olisi kukassa ilman peuroja, ja kehäkukat, punahatut, syysleimut sun muut. Jonakin päivänä! Sinun blogissasi oli niin ihanat ruostekukkakuvat. Täällä oli niin hurjan kuiva elokuu, että nuput näivettyivät, vain muutama kukka lopulta avautui.

      Delete
  5. Ihana tämä vaihtuvien vuodeanaikojen hetki; vielä nousee ja kukkii monta kesäistä ihanuutta ja samalla syksyn värikäs ruska levittäytyy maisemaan. Kaunista kerrassaan! Kääpiösamettikukka on parina viime kesänä viihtynyt omassa puutarhassani ja saa varmasti jatkopaikan, todella sievä ja runsas kukkija!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin on, ja syyssahrameista ei näy vielä mitään, luultavasti moneen viikkoon! On ihanaa odotella vieläkin uusia maasta nousijoita, vaikka on jo syksy.
      Kääpiösammari on huippuihana, en tajua, miksi en ollut aiemmin käsittänyt sen välttämättömyyttä.

      Delete
  6. Veneilevät lehmät olisi kyllä hauska nähdä! Kaunis ruska siellä ja paljon vielä kukassakin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ehkä joskus saan napattua veneilevistä lehmistä kuvankin :-)

      Delete
  7. Voi miten kivaa, että puutarhastasi löytyy myös kukkijoita, jotka ovat onnistuneet säästymään peurojen ahnailta kidoilta. Sirotuomipihlajan ruskaväritys on varmasti yksi upeimpia sen perusteella, mitä olen blogeista niitä ihastellut. Meksikonhanhikki on myös upean värinen. Ihan uusi laji minulle. Pitääpä laittaa nimi mieleen ja tutustua kasviin, jos sekin vielä joskus tulisi täällä päin vastaan. Blogeista löydetty nepalinhanhikki tuolla jo onkin kasvamassa. Värikästä lokakuuta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi minttuja ne eivät syö, ja tänään juuri katsoin, että voisin istuttaa tuota kääpiösamettikukkaa koko pihan täyteen! Sitä ei vieläkään ole syöty, ja kun lähes kaikki muu on, täytyy tosiaan todeta, että sitä ei syödäkään. Ihana kukka ja vielä tällaisena aurinkoisen lämpimänä syyspäivänä se oikein hehkuu.
      Meksikonhanhikki on tosi ihana loppukesän kukkija! Verihanhikkihan kukkii jo alkukesällä, mutta sen puna on räikeämpi, tässä on ihana pehmeänpunainen sävy.
      Kiitos ja aurinkoista ruska-aikaa sinnekin!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!