Thursday 2 April 2020

Jouluruusujen pakkasenkesto ja ajatuksia eristäytymisestä

Hommasin edelliseltä, ja toistaiseksi johonkin aikaan viimeiseltä, kaupunkireissulta erittäin viehkoja kerrottuja tarhajouluruusuja. Pistin nämä portaille odottelemaan istuttamista sopiville paikoille.

Siihen ne sitten jäivät, kun tuli ensimmäisenä yönä lunta niskaan ja seuraavana -10,5 asteen pakkanen.
Tulipahan testattua näiden pakkasensieto. Osa nupuista kärsi, mutta varret ovat yhä pystyssä ja kukistakin osa ihan kunnossa. Erikoista, sillä nämä on kasvatettu kasvihuoneessa enkä suonut näille minkäänlaista karaistumisvaihetta; suoraan vain pää edellä syvään päähän, se on mottoni kasviraukkojenkin kanssa.

Avomaan jouluruusuista en ollut huolissani, ne ovat vuosien saatossa tottuneet mihin vain. Niiden varret vain taipuivat lumikuorman alle, mutta ovat jo nousseet.

Ihmeen kaltaisen ylösnousemuksen teki Fritillaria raddeana, josta ei lehdenkärkikään paleltunut. Nyt se on taas kokonaan pystyssä nuppuineen päivineen kuin mitään jääkautta ei olisi ollutkaan. Lumikurjenmiekat ovat kaikkien keväisten pikkuisten kurjenmiekkojen tapaan erittäin pakkasenkestäviä kukkimisvaiheessa, niissä ei ole mitään jälkeä talvivaurioista.

Juuri ennen jääkautta ennätin rakentaa viimeisen puuttuvan pätkän peura-aitaa. Tähän muotopuutarhan eteen en halunnut samanlaista risuaitaa kuin muualle, sillä se olisi niin risuisen näköinen säännöllisen muotopuutarhan vieressä.
Sieluni silmissä näin ihanan rautaisen keveän vanhanajan laidunaidan, jollaisia on Englannissa, mutta mistäpä sellaisen saisi ja vielä kohtuuhintaan?

Kun vuosi sitten katto vaihdettiin, tuli siitä hyvä pino vanhoja kattorimoja. Ne ovat olleet käteviä jo projektiin jos toiseenkin, ja nyt käytin vielä muutamia pitkiä tähän aitaan. Tolpat ovat ihan rautakaupan aidantolppia, metallisiin tolpankenkiin lyötynä.

Siinä se aidan viimeinen pätkä on. Eihän se silmiä hivele, mutta ihmisen on pakko yrittää suojata puutarhansa.
Aitamateriaalit ovat nyt hieman kirjavia, tässäkin kuvassa on ensin vanhaa syreeniaidannetta, sitten uusin aita, sitten risuaitaa. Joissakin kohdissa on pelkkää verkkoa. Toivon, että saan näitä verhoiltua kasvillisuudella vähitellen nätimmiksi. Tontin reunoilla on jo paljon pensaita ja köynnöksiä, kun vain kasvaisivat!

Yleensä peura-aidan jatkaminen on ollut positiivinen asia. Tässä maailmantilassa se on kuitenkin poikinut negatiivisia ajatuksia. Tuntuu kuin rakentaisin aitaa minun ja maailman välille, eikä se tunnu hyvältä. Tunnen itseni lähestulkoon nimeltämainitsemattomaksi Yhdysvaltain presidentiksi.
Ihmismieli on kiehtova ja omituinen.

Positiiviset vaikutukset toivottavasti tulevat, kun kukkia ei enää syödä (niin paljon). Totuus on, että peurat edelleen pääsevät tontilleni monestakin kohdasta, yhdessä nurkassa juuri tukin kohdan, josta ne ovat ryömineet riistaverkon ali, ja muutamasta paikasta ne pääsevät pomppimaan yli. Nyt hommani kuitenkin helpottuu, kun pystyn keskittymään niiden paikkojen tukkimiseen. Jänikset tietysti mahtuvat monestakin kolosta tulemaan, mutta toivon, että niitä laiskottaa eivätkä ne jaksa nähdä vaivaa.
Risut nousevien sipulikukkien päällä pysyvät varmuuden vuoksi vielä paikoillaan.
Paistaa se aurinko risukasaankin. Tilanne huolettaa ja poikii monenlaisia ahdistavia ajatuksia, mutta yritetään muistaa vaikkapa tämä vanha viisaus.


Lumikurjenmiekka – Iris histrioides
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

38 comments :

  1. Kauniit jouluruusut! Kyllä minullakin se kasvien karaiseminen on aika olematonta. Alkukesällä sitten harsoilla sentään suojaan noita omia kasvatuksia auringonpaahteelta. Aika tehokkaasti kärähtäisivät lehdet ja sitten esikasvatusaika olisi niinkuin hukkaan heitetty :D
    Aitasi on kiva! Meillä koiran vuoksi tonttia kiertää verkkoaita. Ei se kovin kaunis ole, paikka paikoin onneksi jo pensaat sitä maisemoi. Yhdelle kulmalle laitoin köynnöksiä viime vuonna, mutta kovin ovat vielä pieniä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, mennään mentaliteetilla, että kasvit kestää kyllä, paitsi ne, jotka eivät kestä ;-) Esikasvatetut onkin kitkerää menettää. Mulla vähän huonossa hapessa nyt malopit, ovat liian tiheästi ja pitäisi varmaan koulia. Toisaalta sitä mukaa kuin osa niistä kuivuu pois, jää jäljelle jääville enemmän kasvutilaa ;-)
      Etenkin aitaa maisemoivat kasvit saisivat kasvaa nopeasti.

      Delete
  2. Voi miten nuo jouluruusut on kauniita ja ihanat kuvat! Hyvä että selvisivät vaikka vielä lunta/pakkasta tulikin! On kyllä harmi että nuo metsänelävät tulevat sinne tuhojaan tekemään..toivottavasti aita pitää ne nyt poissa. Aurinkoisia päiviä ja leppoisaa alkanutta huhtikuuta♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jouluruusut, etenkin nämä tarhajouluruusut, ovat todella kauniita. Ja kestäviäkin ovat, näköjään!
      Meillä on todella paljon valkohäntiä näin pieneksi saareksi, ja metsäkauriitakin on alkanut olla. Rusakoita ei sentään ole, mutta metsäjäniksiä ihan riittämiin :-D
      Kiitos, aurinkoista huhtikuuta sinullekin!

      Delete
  3. Toimivat aidat tehdä mutasit!

    ReplyDelete
  4. Todella viehkot jouluruusut. En saa niistä kyllikseni. Yleensä metsästän niitä lisää messuilta, vaan nytpä ei ole messuja.
    Aitausprojektisi etenee hienosti. Kunpa olisi jokin helpompi ja halvempi keino peurojen estämiseksi, vaan eipä taida olla. Mieluummin rumia risuja kuin syötyjä kasveja.

    Paistaa se aurinko risukasaankin - ehdottomasti näin. Kaikista hankaluuksista ja ajoittaisesta pelosta ja ahdistuksesta huolimatta tämäkin aika on joskus mennyttä. Katse kohti nousevia kukkia ja pian alkavaa viikonloppua. Iloisia hetkiä sinulle ja kahdelle ihanalle karvakaverille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nämä jouluruusut ovat Puutarhanikkareilta, vink vink ;-)
      Aita on ihan kiva nyt, kun olen viimein saanut projektin loppuun. Aloittaessa tuntui toki aivan mahdottomalta, mutta vähän kerrallaan se tuli lopulta tehtyä.
      Sait tismalleen ajatuksestani kiinni. Kyllä tästä selvitään, ja ilon hetkiä löytyy. Iloa sinullekin Between!

      Delete
    2. Sitä vähän epäilinkin. Lommilan PT-nikkarit on vielä kiinni, mutta äkkiähän täältä huristaa Espoonlahteen.

      Delete
    3. Sinne on varmaan tunnut paljon muutakin ihanaa keväistä sen jälkeen, kun siellä kävin :-)

      Delete
    4. Jäin juuri miettimään, että mistä noita ihanuuksia saisi! Netistä googlaamalla en löytänyt kuin valkoisia jouluruusuja myynnissä. Tai ei nekään tainneet olla tällä hetkellä myynnissä, mutta kuuluivat kuitenkin valikoimaan. Puutarhanikkarit eivät näytä toimittavat kukkia postimyynnin kautta harmillisesti. Nyt on siis niin, että ellei löydy nettikauppaa tai jouluruusukauppaa lähempää kotia koronan jälkeen, niin se on matkustettava 400 kilometriä jouluruusuja ostamaan. =D Minä olen aivan rakastunut jouluruusuihin ja niitä ei näyttäisi meidän nykyisellä pihamaalla vielä kasvavan.

      Delete
    5. 400 kilometriä jouluruusujen tähden :-D Luulisi, että jostain näitä saa... no, ainakin ulkomailta, Barnhavenilla on ihana valikoima jouluruusujakin, vaikka ovatkin erikoistuneet esikoihin: https://www.barnhaven.com/hellebores/
      Olemme tilanneet tuolta esikoita ystävien kanssa ja hyvin on toiminut.

      Tarhajouluruusuja näkee usein keväisillä puutarhamessuilla (niitä valkokukkaisia vaaleajouluruusuja myydään useimmiten joulumyynnissä), jospa teillä päin olisi joku keväinen puutarhatapahtuma (ensi vuonna)? Kukkakaupoistakin kannattaa katsella.

      Delete
    6. Kiitos tuosta linkistä! Miten ihania jouluruusuja iso valikoima! <3

      Kunhan tämä koronakriisi menee ohi, niin pitänee muutenkin jossain vaiheessa pyörähtää Etelä-Suomessa katsomassa jälkikasvua ja vanhoja kavereita.

      Messuihminen en ole ja nythän niitä messujakaan ei ole. Mutta saattaa olla, että jostain lähempääkin löytyy ihana puutarhaliike, jossa noita kaunokaisia olisi myynnissä. Kunhan kartoitan tilannetta. =)

      Kivaa sunnuntaita, Saila!

      Delete
    7. Jouluruusuja ei usein enää kesällä löydy. Toivottavasti saat niitä jostakin metsästettyä! Olisiko siellä joku paikallinen puutarharyhmä, josta voisi kysyä.
      Kiitos, samaa sinulle, aurinkoa ja terveyttä!

      Delete
  5. Jouluruusut ovat kyllä kauniita♥.
    Tyttäreni muutti joulun alla Pöytyälle, 100 vuotta vanhaan taloon, jonka pihalla on ruusupuska ja sammalta...siis ei mitään. Odotan mielenkiinnolla hänen ja peurojen kaksintaistelua, kunhan tytär pääsee puutahaansa perustamaan...Pöytyällähän on paljon peuroja...ja susija...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi itku, täytyy hänen varmaan aloittaa aidan tekemisestä. Periaatteessa sudet ja peurat ovat ihan toimiva duo, kun sudet syövät peuroja ;-)

      Delete
  6. Onneksi siellä on jo lumet sulaneet💚 Ajat ovat ankeat meillä ja maailmalla mutta jossain vaiheessa se aurinko paistaa myös sinne kasan pohjalle niin kuin sanoit👍

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti sieltäkin sulaa tai suli jo!
      Kyllä tästä vielä selvitään ja toivottavasti lähimmäisenrakkaus on silloin kasvanut ♥

      Delete
  7. Ihanat jouluruusut. Minulla on muutamia mökillä mutta ovat joutuneet viimeaikoina siirtelyn uhreiksi. Eivät ole oikein tykänneet siirroista. Mukavaa aitaa olet pykännyt. Meillä on sama homma meneillään mökillä siellä on myös tosi paljon peuria ja pitää niitä vähän yrittää estellä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen katsonut kaunista aitaasi blogissasi, se on hieno!
      Voi että, ehkä nyt jouluruusujen sopiva paikka löytyi eikä enää tarvitsisi siirrellä?

      Delete
  8. Aivan ihanat kuvat kauniista jouluruusuista. Karaisu oli reipas ja onneksi ei haitannut. Vieläkin hämmästelen sinun hyppiviä ja ryömiviä peurojasi, toivottavasti meidän metsien peurat eivät tule näyttämään puutarhaani taitojaan. Aita on kivan näköinen ja toivotaan, että auttaa peuroja vastaan. Erikoiset ajat saavat välillä miettimään vaikka mitä.....

    ReplyDelete
    Replies
    1. Peurat ovat todella mahdottomia, kyllä ne pääsevät läpi kun oikein haluavat, tai pitäisi olla kolmimetrinen panssariaita tai tiilimuuri. Tämä rakentamani on ainakin parempi kuin riista-aita, sillä sitä päin ne juoksevat tuhoisin seurauksin, kun eivät näe. Tämän nyt pitäisi näkyä.

      Delete
  9. Rimoista tehty aitasi näyttää oikke hyvält! Itsellä on samat suunnitelmat eli lisäaidan rakennusta. Viime kesänä tuli rakennetua tontin metsään rajautuva reuna. Nyt ajatukset suuntautuvat naapurin puoleen. Kumpa nyt näkisin naapuria, että voin kysyä saanko korottaa orapihlaja-aitaamme verkolla tai rimoilla. Mutta mielessä kävi itselläkin että täytyy sanoa, että en minä korona-aitaa.....

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, tämä kevät poikii merkillisiä lieveilmiöitä kuten se, että vessapaperia ostaessaan täytyy tähdentää, että se oikeasti loppui, ja aitaa rakentaessa huomauttaa, ettei tämä koronan takia... Sama, kun Mustia piti ulkoiluttaa valjaissa pari viikkoa suussa olleiden tikkien takia, kävi mielessä, miettivätköhän naapurit, että yritän estää koronan leviämistä kissani kautta :-D

      Delete
  10. Kauniita jouluruusuja <3 Meillekin tuli lunta! Ei olisi ollut väliksi..

    ReplyDelete
    Replies
    1. No ei! Toivottavasti sulaa äkkiä. Täältä lähti jo, ja eilisiltainen myrsky-vesisade sulatti loputkin.

      Delete
  11. hurja miten paljon sinne on satanut lunta! täälin koko aamun puottanut räntää, välillä kunnon lumihiutaleitakin, mut ei se maahan näy kertyvän, sulaa lähes samantein pois.
    tuollaisia tarhajouluruusuja kyl haluaisin. ostin yhden vaalean toissa viikol, mut en ole uskaltanut viel istuttaa ulios, kun on tosiaan kasvihuoneessa kasvanut. oiskohan vaan kuitenkin pitänyt!
    kattorimoista tuli todella kaunis aita, kyl se mun silmääni ainakin hivelee. täälkin risusavotta jatkunut ja uutta aitaa syntynyt hyvää tahtia:))

    ReplyDelete
    Replies
    1. On niin kivaa, että aitamateriaalia tulee omasta takaa! Tänne tuli paljon, mutta se lähti jo, onneksi. Eilen illalla oli kova vesisade-myrsky.
      Jouluruusuilla näyttää olevan hyvä pakkasenkesto.
      Kiitos kauniista sanoistasi ♥

      Delete
  12. Onpa kauniit jouluruusut. Toivottavasti lumi on jo sulanut ja peurat pysyneet poissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihme kyllä, alun nuokkumisen jälkeen nuo jouluruusujen kukat ja nuput ovat vähintään 80 %:sti kunnossa! Luulin, että pitäisi odottaa niiden tekevän uudet kukat, mutta mitä vielä. Ovatpa ne sitkeitä.
      Kiitos, lumi suli, vaikka tänään yritti sataa muutamaankin kertaan lisää, mutta kun aina välissä tuli aurinko, niin eihän siitä maahan jäänyt mitään. Onneksi! Peurojen tosiaan toivon nyt pysyvän ulkopuolella. Saapi nähdä, ei voi vielä nuolaista.

      Delete
  13. Saat lisää ihania jouluruusuja jo hianohon valikoomahan. Aita o kivan näkööne ja viälä paranoo harmaantues. Toivottavasti toimii.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nuo ovat todella kiva lisä. Jokunen jouluruusu on menehtynyt, mutta suurin osa voi hyvin ja näistä toivon pitkäikäistä iloa.
      Sanos muuta, harmaantuminen tuo sen viimeisen silauksen, sitten ei enää aita ole niin näkyvä.

      Delete
  14. On siulla kauniita jouluruusuja siellä. Aita onkin sinne tarpeellinen, kun ne peurat mellastaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aita on todella toivoa tuottava, jospa tänä vuonna tulppaanit säästyisivät aiempaa paremmin. Ja etenkin syyskukat olisi kiva nähdä, ne syödään niin perusteellisesti: leimut, maksaruohot, punahatut, päivänliljat, hortensiat sun muut.

      Delete
  15. Ihanat jouluruusut! Toivottavasti aitaus auttaa ja peurat osoittautuvat laiskoiksi ja löytävät jonkun muun helpommin lähestyttävän ruokailupaikan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näin toivon! Kyllä aita on tähän asti ainakin vähentänyt niiden vierailuja, ja jos vähitellen saisi paikallistettua niiden kulkureitit ja tukittua loputkin kolot, joista tulevat.

      Delete
  16. Hienoa että sait aidan tehtyä! Ja tuo jouluruusu on kyllä todella hurmaava. Olipa hienoa että ne noin vain tyynesti kestivät pakkasen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On todella tyytyväinen olo, että peurojen kulku pihalleni on taas hitusen hankalampaa. Jouluruusut ovat selvinneet pakkasista uskomattoman hyvin. Jatkavat vain kukkimistaan.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!