Tuesday 7 April 2020

Amarylliskevät

Vihreäkukkainen 'Evergreen' -ritarinkukka eli "joulu"amaryllis on kukkinut jo pitkään, nyt sillä on toinen kukkavana menossa. Muutama kyseli, miten nämä saa uudestaan kukkaan ja vastasin, että en ole mikään amaryllispeukalo.

Myös viime kesänä hankkimani jalopelargoni, joka päätyi ostoskoriin juuri tuon mahtavan värisen kukan takia, on tehnyt ekat kukat tälle vuodelle. Tämä on ollut kuivua kuoliaaksi muutamaankin otteeseen; kaipaa selvästi enemmän vettä kuin kotipelargonit.
Tuossa vieressä näkyy omituinen vino keppi...

... se on ritarinkukka 'Merengue'! Nyt en osaa yhtään sanoa, koska tämä on viimeksi kukkinut. Hankin tämän syksyllä 2006, muistaakseni Viherpeukaloilta... enkä ole varma, onko tämä sen jälkeen kukkinut kertaakaan. Hämärä muistikuva on, että joskus. Siis 13 vuoden aikana kahdesti.
Nyt on pakko myöntää, että jotain olen tehnyt tänä vuonna oikein. Ehkä olen yrittänyt olla tarkempi siinä, että en kastele. Kaikki ritarinkukat (minulla on niitä yhteensä kolme), jotka ovat kuihduttaneet lehtensä, ovat siirtyneet ruukuissaan lattialle viileään seinännurkkaan, jossa ne ovat saaneet pysyä lähes kuivina. Ehkä kerran kuussa olen lorauttanut niille todella vähän vettä, jos silloinkaan.
Eilen huomasin, että siinä kolmannessakin on lehdenkärki nousemassa sipulista, joten nostin sen valoon ja annoin vähän vettä. Siitä, olenko ehkä antanut näille lannoitetta joskus viime kesänä, ei ole mitään muistikuvaa. On se mahdollista.

Tässä 'Merengue' kukassa lapsuudenkodissani joulukuussa 2006. Voi, miten nostalgista... tuolloin rakas isäni vielä eli ja lapsuudenkoti oli vielä olemassa. Tai onhan se vieläkin, mutta siellä asuu eri perhe.
Olen erityisen iloinen siitä, että juuri tämä ritarinkukka on yhä elossa. Tämä on ensimmäinen, jonka olen hankkinut ja ehkä kaikkein kaunein ritarinkukka ikinä. En hirveästi fanita niitä, sillä usein niillä on luonnottoman suuret kukat, mutta tämän sirous on jotain ihan muuta, ja tuo mahtava väri.
Koska näiden kukkaväristä eivät lehdet anna osviittaa, olen arponut, onko tämä se yksi valkoinen, vai se toinen valkoinen, vai iso vaaleanpunainen 'Hercules', jonka olen jossakin mielenhäiriössä ostanut – vai sitten tämä, josta olen toivonut kaikki nämä vuodet, että juuri tämä ei olisi heittänyt henkeään. Tämä on siis lottovoitto.
Nyt juuri lehdenkärkeä työntävä on sitten joku noista edellä mainituista, toivottavasti se pienempikukkainen niistä valkoisista.

Edellisen kuvan kanssa samasta kansiosta muuten löytyi tämä puolivuotias pikku-Musti. Epätarkka, mutta niin söpö, ettei kuvaa raaski heittää menemään.

Mustin kanssa yhtä söpönen on Prinssi Nikolai, joka on päättänyt tehdä aivan vaaleanpunaiset nuput. Tällähän on jännää värivaihtelua, olen kirjoittanut aiemminkin. Periaatteessa tämän pitäisi olla valkoinen mårbacka.
Tähtien asento on selvästi otollinen pelargoneillekin, sillä myös Thessaloniki, Natalie ja Cheeky Chappy ovat tehneet nuput, huomasin eilen.
Aurinkoisia ja nuppuisia kevätpäiviä!


Jalopelargoni – Pelargonium Domesticum-Ryhmä
Kotipelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Ritarinkukka – Hippeastrum

28 comments :

  1. Amaryllikset ovat jotenkin niin uljaita ja upeita.
    Ja hieno muisto tuosta 'Merengue' sta.
    Ja Prinssi Nikolai ja Musti ovat myös söpöjä.
    Aurinkoista päivää sinne!
    Kävin just lounaan jälkeen pihakierroksella ja mahtavan paljon maanuumenista herää suloisuuksia, kun aurinko paistaa noin kauniisti. Ihana kukkaloisto on varmasti sielläkin heräämässä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hirmu paljon nyt maasta nousee, yritin juuri epätoivoisesti peitellä nousevia piippoja verkoilla, kun yön aikana oli hävinneet kääpiötulppaanit maan tasalle. Peurat pääsevät edelleen pihalleni matalammista aidan kohdista, sorkanjälkiä löytyi, ikävä kyllä. Joten kukkaloistoa ei uskalla ikinä odottaa, mutta toivon varovasti.
      Ihanasti tämä aurinko ja lämpö hivelevät kehoa ja mieltä! Aurinkoa ja kevään löytöjä sinullekin!

      Delete
  2. No sullapa kukkii kauniisti! Mulla kukkii nyt sisällä vain punainen tulilatva ja ostamani kaksi pääsiäisnarsissia (sellaista pikkukukkaista). Ulkona violetteja ja keltaisia krysanteemeja muutama. Kaunis sää on, kun tuuli vain hellittäisi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Melko puuskaista on, mutta puuskien välissä tuntuu ihanan lämpimältä. Vaihdoin kevyempään takkiin, kun lisäsin aitaverkkoa yhteen kohtaan, ja silti meinasi tulla hiki! Kummasti tulee heti lämmin, kun jotain alkaa puuhailla.

      Delete
  3. Replies
    1. Niin on, ihania yllätyksiä! Ritarinkukkia ei todellakaan voi odottaa kukkimaan uudestaan, niinpä niiden kukat ovat hieno ylläri.

      Delete
  4. Ihastuttava pikku-Musti kuvassa. Liperit hyvin näkyvillä, Musti on ollut siis jo pienestä saakka pastori!<3 Kauniin syvän punainen ritarinkukka, joka varmasti tunnearvoltaan korvaamaton.

    T : Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mustilla oli liperi jo pienenä ja takajalkojen välissä vähän valkoisia karvoja, ensimmäisellä rokotusreissulla eläinlääkäri sanoikin, että sillä on kalsarit :-) Nauratti ja jäi mieleen, ja kun Musti tykkää köllötellä selällään takajalat harallaan, niin sanon, että se tuulettaa kalsareita!

      Delete
  5. Replies
    1. Puolivuotias ei ole mikään vauva, olin metsästänyt hiiriä jo monta kuukautta!! Toki olin pienempi kuin nyt... t. MUSTI
      Sailan kommentti: Niin ♥

      Delete
    2. Anteeksi Musti, olisi pitänyt sanoa lapsuuskuva <3

      Delete
    3. ;-) Luulen, että oikeasti Musti on vain tyytyväinen, että se koetaan söpöksi. Sellainen mammanpoika.

      Delete
  6. Ihana tua 'Merenque'. Musti oli Mustin näkööne jo piänenä :)

    ReplyDelete
  7. Kyllä on kauniita kukkijia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On ihanaa, on kukkia sisällä ja ulkona.

      Delete
  8. ihania muistoja ja onnistumisen iloa, elämältä se maistuu!

    ReplyDelete
  9. Upean Merenquen kauneus tuplaantuu siihen sisältyvän muiston vuoksi. Sinulta löytyy melkoista sinnikkyyttä uskoa vuosi toisensa jälkeen levossa olevien amaryllisten kukintaa. Sitä voisi kutsua myös taidoksi ja kasvien ymmärrykseksi.
    Pikkuinen Musti on niin söpö.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi ne eivät sentään ihan kokonaan levossa ole olleet, lehtiä ovat tehneet. Vuosien saatossa pari ritarinkukkaa on kuollut, eli eivät pukanneet enää lehtiä keväällä (tai jossakin vaiheessa vuotta), niiden kanssa en sitten ole jäänyt odottelemaan mahdollista ihmeheräämistä, vaan heitin pois. Joten eihän tuollaisia kasveja, joissa kumminkin on eloa, raaski heittää menemään ja tässä tulos. En kyllä meinaa hommata lisää ritarinkukkia, sillä olen kaikesta huolimatta hieman tympääntynyt pitämään kasveja, jotka kasvattavat vuosi toisensa jälkeen muutaman lehden ja sitten taas vaipuvat lepoon. Mutta tämä Merenguen kukka kyllä palkitsee kaiken sen turhauttavan hoidon, tilanahtauden ja sisään-ulos-kanniskelun.
      Musti oli jo pienenä söpö kuin Musti pienenä!

      Delete
  10. Ihana väri tuossa mustis...eiku jalopelargoniassa..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Molemmissa :-D Samettisuus yhdistää.

      Delete
  11. Olet oikeassa nämä amaryllikset on aivan ihania ja juurikin siksi että kukat on sirot.Onnittelut onnistuneesta kasvatuksesta ja sitkeä sissi olet. Hyvää pääsiäistä sinne.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos :-D Ei tässä mistään sitkeydestä ole kyse, vaan siitä, ettei henno heittää mitään elävää pois...

      Delete
  12. Kyllä minullekin kelpaisi tuollaiset amaryllikset! Ihania kumpainenkin, mutta erityisesti tuo 'Merenque'. Minä päätin luovuttaa noiden jouluamaryllisten kasvatusyrityksissä, kun eivät ne suostu edes lähtemään levon jälkeen uudelleen kasvuun. Viimejouluisen istutan vielä maahan kesäksi, mutta sitten saa jäädä. Se oli viimeinen tilaisuus mokomille mukuloille :D Ymmärrän hyvin, miksi olet säästänyt Mustin vauv... nuoruuskuvan ;) Aurinkoista pääsiäisviikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ehkä niihin kannattaisikin suhtautua kertakäyttökukkina, minua vaan niin ahdistaa kertakäyttöiset kukat, kuten leikkokasvit ja kausikukat :-D En kyllä ole näitä mihinkään avomaalle istutellut, vaan ovat saaneet olla samassa ahtaassa saviruukussaan kesät talvet vuosikaudet. Joten mitään erityispaapomista nämä kai eivät kaipaa, parin kuukauden kuivuutta vain.
      Kiitos, tajusin vasta äsken, että nyt on tosiaan jo pääsiäisviikko! Jotenkin luulin sen olevan (aina) ensi viikolla. Kiitos ja aurinkoista pääsiäisen aikaa sinullekin!

      Delete
  13. Upea tuo 'Merengue' ja Musti, tietty! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Odotan jännityksellä Merenguen avautumista, nuput ovat jo erkaantumassa supustaan. Ehkä on ihan hyvä pitää tällaisia todella harvoin kukkivia kasveja, niin on tiettyä juhlaa ja jännittynyttä odotusta kun se kerrankin tulee kukkaan!
      Musti oli ja on ♥

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!