Heippa! Täällä tapahtuu kaikenlaista.
Mamma iloitsee, kun palavarakkaus 'Carnea' on tehnyt uudet kukat peuransyömien tilalle. Rikkaporkkanaa ne ei syö, no en kyllä minäkään.
Sitten tänne talon kulmalle...
Täällä on...
...hirmuinen monttu!
Vähän yritin tässä vaiheessa vihjata, että moinen järkytys vaatii kunnon aterian.
Kyllä mamma sitten pitikin vähän taukoa, vaikka ei ruokkinutkaan mua. Seurattiin, kun vihervarpuset ruokailee japaninlehtikuusessa.
Sitten se jatkoi. Tähän tuli mamman mielestä aiempaa siistimpi rappupengerrys. Se iso kivi siirtyi tuonne vaahteran alle Mustin kopin viereen.
Naapurin setä tuli tässä vaiheessa auttamaan ja pyöritti päätään epäuskoisena, kun kivi oli siirtynyt jo. Kyllä kai, mähän autoin.
Mamma laittoi kiven näin päin, kun siinä on sileä päällipuoli ja suora etupuoli. Tässä vaiheessa mamma oli jo käynyt pesulla ja pessyt pyykkiä, niistä tippuu kiven päälle vettä. Aiemmin se oli istuttanut ton pienen valkokuusen 'Daisy's White' tuohon.
Mennään sitten, talon toisellakin puolella tapahtuu.
Haarapääskyn pennut on lähteneet tutkimaan maailmaa.
Paitsi tää yksi, joka odottaa pöytiintarjoilua.
Sitten todella tärkeä asia, jonka mamma tietysti unohti ihan kokonaan.
Ruskopenkissä on kans hienosti iltaruskon värinen tää mun kissanminttu!
(Mamma: se johtuu kuivuudesta, Ransu. Nyt mennään syömään.)
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kissanminttu – Nepeta cataria
Palavarakkaus – Lychnis chalcedonica
Rikkaporkkana – Daucus carota
Valkokuusi – Picea glauca
.JPEG)
.jpg)
Melkoinen kivenmurikka! Mammalla on kivenpyörittäjän tekniikka hallussa ja luultavasti hihassa muutakin kuin herne.
ReplyDeleteRansu, iltaruskon värinen kissanminttusi on hieno, vaikka ihan sinua varten tuskin mamma kuivuutta on pihalle kutsunut.
Herne hihassa :-D No tuo oli sen kokoinen, että en välttämättä lähtisi sitä liikuttamaan. Mutta kun se liikahti, kun rautakangella kokeili... vuosikaudet on ärsyttänyt, kun tuon pikku pengerryksen reunakivet eivät ole olleet toisesta päästä hyvin paikoillaan niiden alla olevan ison kiven takia. Nyt sain tuohon keskemmälle tuota hyvää reunuskiveä ja sinne päähän ison kiven päälle litteämpää luonnonkiveä, joka asettui nätisti. Tuossa keskellä on vielä sen kokoinen Titanic, ettei sitä saa mihinkään, sitä näkyykin vähän tuolla montun reunalla. Mun kiviluokittelu on Leivänpaahdin, Mikroaaltouuni ja Titanic ja viimeksimainittuja en siirrä. Tämä nyt siirtynyt kivi oli luokkaa Mikroaaltouuni + leivänpaahdin ja vielä vedenkeitin ja suolasirotin päälle; vähän iso siirrettäväksi, mutta liikkui.
DeleteJess. Ransu sai ruokaa! Niin ymmärrän sinua Ransu, vaikka sun mamma onkin melkoinen muskelimimmi, kissanpojan säännöllinen ruokailu on maailman tärkein asia! t. Onni. ps. mun kissanminttuja on henkilökunta onneksi kastellut, ne on melko vihreitä vielä.
ReplyDeleteOnnin mamman järkyttävä huolenaihe. Ei kai vaan syksy ole klähestymässä??? Onni on ollut kaksi viimeistä yötä meidän sängyssä nukkumassa!!
Kiitos sulle Onni kissanminttusi jalomielisestä jakamisesta!
DeleteMeillä on myös käynyt niin, että Musti on alkanut nukkua sisällä ainakin osan yöstä. Kylmät yöt onkin. Mutta mä Ransu olen aina mamman vieressä yön, sillä heti kun se herää, saa aamupalaa.
Olipa hyvä kierros Ransu! Kivien pyörittelystä ja siirrosta tulee mieleeni mökki ja emännän isä, jonka harrastus on jo vuosia ollut kivienpyöritys, kun ne on kuulemma väärässä kohtaa. Viimeksikin se puhui että tuo pitää siirtää seuraavaksi. Isoimpien kohdalla se pitää tulta, että ne halkeaa pienempiin osiin että saa siirrettyä 😸 - Pepsi
ReplyDeleteHah, sellaisia ne kivenpyörittäjät on :-D Täällä ei vaan passaa laittaa tulta, metsäpalovaroitus on yleensä voimassa koko kesän ja nyt etenkin on ihan rutikuivaa.
DeleteTämä olikin mitä parhain ja asiantuntevin opastettu kierros! Etten sanoisi ennennäkemättömän hyvä. Ja opas itse oli ennennäkemättömän komea! Pusu hänelle, ja muissa tehtävissä olleelle Pantterille myös!
ReplyDeleteManuliopas kiittää, ja pantterille välitämme terveiset heti kun hän saapuu!
DeleteVoi Ransu, mitä sillä on väliä mistä kaikki johtuu! Nyt on nyt, ja sun minttu On ihan iltaruskon värinen. Se sopii sitä paitsi hienosti sun turkin väriin. Hienoa, kun auttelet mammaasi hommissa, täälläkin on huomattu ettei niistä ilman apua oikein mitään tahdo tulla.
ReplyDeleteSanotko vielä mammalle, että hänellä on aivan i-ha-na minikasvihuone! Pusipusi Ransu!!
Mamma sanoi parille ystävälle, jotka kävi täällä vähän aikaa sitten katsomassa meidän pihaa, että se on K-raudasta ja monta vuotta sitten ostettu. Niin että ehkä siellä on niitä vielä tai ehkä ei, en osaa sanoa. En ole käynyt. Kiitos pusuista! T. RANSU
DeleteKiitos Ransuli! Oletpa fiksu kissa kun tuollaisenkin asian muistit.
DeleteAuttelethan jatkossakin mammaa noitten hirmuisten kivien kanssa.
Joo! Nyt mamma ei kaiva kiviä, se kiipeilee tikkaille tänään. Siitä en erityisesti pidä, tykkään itse kyllä kiivetä, mutta mamma tikkailla on aika huolestuttavan näköistä hommaa. RANSU
DeleteSun mamma on ollut taas hullun ahkerana! Ja voimakaskin on, kun tuollaisen kiven nosti ihan vain pienen kissan avustuksella! Toivottavasti sain ruokaa ajoissa, ja ruoka ei sit saa olla pääskypojat, muistathan.
ReplyDelete..sait, ei sain...
ReplyDeleteMä en oo mikään pikkupoika!
DeleteMääh, pääskyihin ei pääse käsiksi, ne on niin korkealla. Ja tekee hyökkäyslentoja mua kohti!
RANSU
Kiitos Ransulle tästä mallikelpoisesta opastuskierroksesta. - Enpä ole tiennytkään, että palavarakkaus kelpaa peuroille. Mukavaa viikkoa teille molemmille!
ReplyDeleteMikäpä niille ahmateille ei kelpaisi. Maistelevat kaikkea sopivalla korkeudella kasvavaa, mutta palavaarakkautta ne kyllä syövät, eivät vain maistele.
DeleteKiitos, hyvää uutta viikkoa sinullekin!
Voi tuota kuivuutta, joka ruskistaa ennen aikojaan. Kiitos Ransulle kierroksesta. Onhan tuo auttaminen tärkeää hommaa. Minulle tuo kivi olisi ollut jo Titanic. Varsin osuva kokoluokitus.
ReplyDeleteHeh. No mutta kun se hievahti, kun rautakangella kokeili.. en meinaa toista tuon kokoista ehkä enää ikinä siirtää (ehkä), mutta kun sitä sai liikkumaan sentin tai muutaman kerrallaan, niin pitihän se sitten siirtää. Kun ei voi luovuttaakaan.
DeleteKiitos Ransu esittelystä. Mahtavat voimat sinulla Saila, olisin luovuttanut kiven kanssa.
ReplyDeleteNyt Ransulle vähän huonoja uutisia, kävimme lauantaina Korkeasaaressa ja huomasimme ettei siellä ole enää manulia :(
Onneksi on saaripalstan oma manuli <3
Ei voi luovuttaa, jos se liikkuu :-D
DeleteVoi ei, onneksi tuo oli tiedossa. Ikävä uutinen se kyllä on. Korkeasaaren urosmanuli muutti Ranualle, eli on vähän pitempi matka sitä katsomaan nyt. En muista, mitä naarasmanulille tapahtui, kaipa se muutti johonkin toiseen eläintarhaan. Onneksi saaripalstan manuli ei ole muuttamassa mihinkään.
Mukava esittely Ransulta. On tuossa kivessä ollu vänkeemistä, Tuttuu työtä tiälläkin. Miulla ei nyt rikkaporkkanoo ollukkaan kasvamassa, eikä viimekesältä oo siementaimiakaan. Pittää korjata tilanne ens kesäks, on kaunis lisä kukkakimpuissakin.
ReplyDeleteSuomi on kivinen maa ja katajainen sitkeä kansa niitä pyörittelee ;-)
DeleteRikkaporkkana on niin ihana kukkakimpuissa, suuret pitsiliinakukinnot kestävätkin aika pitkään. Kannattaa ehkä kylvää jo nyt, kun kaksivuotisena se tekee ekana vuonna vasta lehdet.
:D Kiitos Ransu raportista! Aikamoinen järkäle, mutta onpahan komeakin. Jotkut kivet vaan lähtee siirtymään toisia helpommin, vaikka olisivatkin isoja. Eilen yritin itse kaivella nurmikolta paria kivenmurikkaa, jotta saisin tasoitettua nurmikolla olleen kumpareen. Päädyin samaan lopputulokseen kuin edellisetkin asukkaat: ei kannata, ovat varmaan samaa kalliota. Nurmikolle tuli siis edelleen kumpare. Pari "leivänpaahdinta" sieltä sentään lähti, joten vähän madaltui kuitenkin. Olisi ollut hyvä kivikkopenkin paikka, jos siitä kohdasta ei olisi pakko päästä peruuttamaan autolla halkokuormaa liiteriin. Pahus!
ReplyDeleteNo voi pahus! Niiden jättikivien / kallion kohdalle on niin hyvä tehdä istutusaluetta, kun on hyvä teko- eikun oikea syy - mutta ei jos paikka on ihan väärä. Hyvä, että sait ne leivänpaahtimet ylös :-D
DeleteEi tuo kyllä ihan helpolla siirtynyt :-D Kolme tuntia tuohon operaatioon kului.
Ransu on sinulla vahva mamma...ei tarvitse salille lähteä mamman painoja nostelemaan, kun tuon kokoisia kiviä kaivelee..:)
ReplyDeleteNo en jaksaisikaan painoja nyt nostella, kompostiämpärinkin kantaminen tuntuu hauiksessa...
DeleteOnpa tutun näköistä :D Siis tuo kivi ja rautakanget. Tuota samaa on tullut puuhailtua moneen otteeseen tässä viime vuosien aikana. Haastavin oli koko päivän urakka kahteen pekkaan. Ihana Ransu!
ReplyDeleteAuts, koko päivä kahteen pekkaan on kyllä ihan hirmu järkyttävä urakka!
Deletetuhannet kiitokset Ransu paljastuksistasi, mamma on aikamoinen voimanpesä! mukavaa huomata, et teil on viel sähkölangat, joilla piskuiset pääskyt voivat levähtää lentoharjoitusten välissä.
ReplyDeleteps kerro terveisiä mammalle, et nimenvaihdos Ruskopenkiksi sopii täydellisesti!
Kiitos Ilona, kerrotaan kunhan ehditään! Nyt on vähän kiireitä tarkkailla ötököitä. t. RANSU
DeleteIhania asioita Ransulla! <3
ReplyDeleteJa olet kyllä aikamoinen!!! Niin tarmokas, ahkera ja taitava. Mitä enemmän seuraan Saaripalstan touhuja, sitä enemmän ihailen suo. Teet remonttia, kirjoitat kirjoja, touhuat puutarhassa, neulot, käännät kivet ja kannot... Ei taida olla mitään hommaa mihin et ryhtyisi.
No voi ei! Kyllä muuten on ja aika paljonkin. En esimerkiksi ollenkaan mielellään mene ostoskeskukseen. Ja paperit kirjanpitäjälle on hirveän vaikeaa saada hoidettua ja järjesteltyä. Se on lähes ylivoimaista. Eilen maalasin räystäslautaa, se on kanssa homma, johon en ollenkaan ryhtyisi, ellei olisi ihan pakko, kuten kaikki tikapuiden viidettä askelmaa ylemmällä olevat hommat. Onhan näitä. Niin ja ruuanlaitossa olen hirveä laiskuri ja muutenkin lahjaton. Ihailu kannattaa heittää roskiin, se perustuu valhelliseen mielikuvaan :-D
DeleteKiitos Ransu esittelykierroksesta!
ReplyDeleteMammallasi ei kyllä sisua puutu noissa kivioperaatioissa. Onneksi olit apuna ainakin vedenkeittimen ja suolasirottimen verran;)
:-DDD
Delete