Thursday 10 January 2019

Helmet-lukuhaaste

Viime vuosi alkoi sillä, että kaupunkiasunnossani alkoi putkiremppa heti uutenavuotena. Vaikka en asu vakituisesti siellä, enkä siten joutunut ns. evakkoon, oli se melkoinen henkinen koettelemus silti. Puolen omaisuuden jättäminen kiinni teipattuihin kaappeihin ja toivominen parasta oli ikävää, laimeasti ilmaistuna. Käytännössä näin painajaisia siitä, että kun palaan, asunnossa ei ole kuin yksi tuoli jäljellä.
Ehkäpä siksi aloitin vuoden vielä rankemmalla kertomuksella, oikealla eloonjäämiskamppailulla (Kamppailu merta vastaan). Kun ystävä rekisteröi innostukseni valaanpyyntialus Essexin kohtalosta, lainasi hän kirjansa Endurance-laivan retkestä. Siirryin Tyynenmeren tappavasta paahteesta Etelämantereen rannikon jäisen haasteellisiin olosuhteisiin. Tokihan kaikki ovat Shackletonista jotakin kuulleet, mutta en ollut tutustunut mieheen näin läheisesti.
Vuodenkiertoon mahtui tietysti myös skottisaaristosta kertovaa kirjallisuutta, se on sanomattakin selvää.

Kun päivät loppusyksyllä pimenivät lähes olemattomiksi, tartuin Heathrow'n lentokentältä keväällä ostamaani Shackletonin elämäkertaan. Se on mainiosti kirjoitettu. Henkeäsalpaava Endurance-retki tuli kerrattua, mikä ei haittaa kerrassaan lainkaan. Lukisin sen heti kolmanteenkin kertaan, ja varmaan pian luenkin! Viime kevättalvella myös hyvä ystävä tempautui mukaan innostukseeni ja lainasi kirjastosta Shackleton -tv-sarjan, jonka katsoimme yhdessä.
Tällaista sinnittelyä käsittämättömän karuissa olosuhteissa on erityisen palkitsevaa lukea talvisin, sillä palattuani kaupunkireissulta kotiin saatan mennä nukkumaan alle 10-asteisessa talossa, iso villahuivi pään ympärillä ja lampaantaljoihin kääriytyneenä. Asiat voisivat olla huonomminkin, on aina terve havainto. Katto pitää vettä enkä makaa sulavan jäälautan muodostamassa lammikossa, en myöskään sairasta keripukkia.

Vuosi siis lähestulkoon alkoi ja loppui Shackletonin parissa. Lisää seuraa, sillä tilasin itselleni joululahjaksi Tom Creanin elämäkerran, jonka on kirjoittanut sama ansiokas Michael Smith, joka kirjoitti Shackletonista. Itse asiassa Creanin elämäkerta oli ensimmäinen, jonka hän teki. Tämä huomattavan komea ja urhoollinen irlantilaismerimies oli mukana niin Shackletonin kuin Scottinkin retkillä Etelämantereelle.
Yllä näkyvän Sea Fever -kirjan sain juuri luettua, siinä puolestaan kerrotaan mm. Melvillen tarina, joka liittyy valaanpyyntialus Essexiin. Luetut kirjat poikivat yhä uusia kirjoja, joihin haluttaa tutustua. Kun vain pystyisi elämään noin 200-vuotiaaksi, jotta saisi luettua kaiken, mikä kiinnostaa!

Rakastan Kate Mortonia ja olin ajatellut odottaa hänen uusimman ilmestymistä pokkarina ja sitten vielä sitä, että niitä tulee käytettynä myyntiin, sillä ostan kirjat (ja monta muutakin asiaa) mieluiten käytettynä. En kuitenkaan pystynyt enää odottamaan, vaan kovakantinen mutta sentään käytetty Morton saapui joululahjapaketissa tällä viikolla. Avasin kirjan eilen illalla.

Helmet-lukuhaaste on hauska ja kevytmielinen haaste, jonka voi ottaa kuten minä eli lukee mitä haluaa ja sitten merkitsee kirjat sopiviin kohtiin, tai voi valita kirjat haasteen listan mukaan.

Tässä lukemani kirjat vuoden 2018 haasteeseen. Olen hidas lukija, ajatukseni harhailevat ellei kirja nappaa minua tukevasti otteeseensa, ja sitten joudun lukemaan sivuja uudestaan. Toisaalta, jos kirja on oikein loistava ja jotain hyvin jännittävää tapahtumassa, haluan pitkittää sitä ja luen ääneen. Vierastan ajatusta, että täytyisi lukea niin paljon ja nopeasti kuin pystyy, esimerkiksi täyttääkseen kaikki haastekohdat.

1. Kirjassa muutetaan - E. Annie Proulx: The Shipping News
2. Kotimainen runokirja
3. Kirja aloittaa sarjan
4. Kirjan nimessä on jokin paikka - Paavo Castrén: Pompejilaisia kohtaloita
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa - Seneca: Tutkielmia ja kirjeitä
7. Kirjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan
8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja 
9. Kirjan kansi on yksivärinen - Françoise Sagan: Myrskyn silmässä
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
11. Kirjassa käy hyvin 
12. Sarjakuvaromaani
13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja - Zoé Valdés: Nainen ja dollari (suomennos Anu Partanen)
16. Kirjassa luetaan kirjaa - Victoria Clayton: Out of Love
17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä
19. Kirja käsittelee vanhemmuutta - Mary Higgins Clark: Second Time Around
20. Taiteilijaelämäkerta
21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi
22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
23. Kirjassa on mukana meri - Jonny Muir: Isles at the Edge of the Sea
24. Surullinen kirja - Nathaniel Philbrick: Kamppailu merta vastaan
25. Novellikokoelma
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt - Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta 
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä - Victoria Clayton: Running Wild
29. Kirjassa on lohikäärme
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan - Jessica Fellowes: Mitfordin murhat
31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa - Hitchcock-kokoelma (eri kirjoittajien novelleja): Murha on sydämen asia
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
33. Selviytymistarina - Caroline Alexander: Endurance, Shackletonin legendaarinen Antarktiksen retki
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta - Riku Cajander: Luontopiha
35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo - Michael Smith: Shackleton – By Endurance We Conquer
39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama
40. Kirjassa on lemmikkieläin - Giuseppe Tomasi di Lampedusa: Tiikerikissa
41. Valitse kirja sattumanvaraisesti - James Hollis: Why Good People Do Bad Things
42. Kirjan nimessä on adjektiivi - Ann Cleeves: Hidden Depths
43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle
44. Kirja liittyy johonkin peliin
45. Palkittu tietokirja
46. Kirjan nimessä on vain yksi sana - L. M. Montgomery: Yrttitarha
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö - Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira, Merisopimus & Viimeinen tehtävä
49. Vuonna 2018 julkaistu kirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Tässä linkki vuoden 2019 haasteeseen: KLIK.

20 comments :

  1. Mikäs sen mukavampaa, kuin kaivautua lämpimään hyvän kirjan kanssa. Varsinkin, jos katto ei vuoda ja kissatkin kyljessä köllöttävät.
    En mielestäni olen kovin hidas lukija, mutta välillä minunkin ajatukseni lähtevät harhailemaan ja sen jälkeen joudun lukemaan samat kohdat uudelleen. Usein se on merkki tarinasta, josta en saa kiinni. Usein tarina lähtee hitaan alun jälkeen liikkeelle ja sitten se onkin menoa. Luin toissa yönä Olli Jalosen Taivaanpallon loppuun. Kirja vaatii syventymistä ja lopulta se tempaa mukaansa, eikä sitä voinut kesken lopettaa.
    Castrenin Pompeijilaisia kohtaloita olen lukenut. Kävimme vuosia sitten Pompeijissa ja muutenkin tuon ajan historia kiinnostaa.
    Hitsi, olen taas ihan innoissani tuon Helmet-haasteen kanssa. Ilman mitään paineita tällä kertaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Luulen, että olemme keskustelleet Castrenin kirjasta kanssasi blogisi kommenteissa varmaan. Se on tosiaan kiinnostava ja hyvin kansantajuisesti ja kivasti tarinoiden muodossa kerrottu.
      Tuo ilmiö, että kirja joskus ottaa aikansa ennen kuin imaisee mukaansa, on niin totta ja siksi hankalaa alkua jaksaa lukeakin. Onpa käynyt niinkin, että koko kirja on ollut jotenkin vaikea päästä sisään, tympäisevä alusta loppuun, ja silti se jääkin lukemisen jälkeen mieleen vuosiksi ellei vuosikymmeniksi vahvan tunnelmansa tai ajatuksia herättävän teemansa takia, vaikkapa Hollinghurstin Vieraan lapsi tai Brontën Humiseva harju. Viimeksimainittu on yksi lempikirjoistani kautta aikojen, ja luen sen mielellään yhä uudestaan, vaikka se on jotenkin aika hankala kirja.

      Delete
  2. Lukeminen on yksi elämän suola (ja sokeri).

    ReplyDelete
  3. Juu kunnon reality check tuo Shackletonin reissu, huhhuh. Olen lukenut vain artikkeleita aiheesta, mutta hurjaa touhua on ollut. Itselleni meri ei ole koskaan ollut 'se juttu' - toisin kuin vanhalla ystävälläni, joka on purjehtinut lapsesta lähtien (siis oikeasti, ei ökysti=vene hienona mutta stabiilina laiturissa); en siis oikein osaa kiinnostua merestä. Jostain syystä mulle se juttu noin lukemisen kautta eläytymisessä on ollut sekä vuorikiipeily, että kaikenlainen erämaissa kuljeskelu ja selviytyminen. Ei kylläkään tyosielämässä, ihan nojatuolimatkailijana vain. Into Thin Air ja Into The Wild (Jon Krakauer) ja The Last American Man (Elizabeth Gilbert) nyt ekoina tulevat mieleen. Kun me mennään taas ensi viikonloppuna vanhalle talollemme nauttimaan olostamme, siellä on eka yö myös tuollainen 10 astetta, ja plus vähitellen kun lämpiää. Ihan sydämestäni jo odotan. <3

    Myös Ken Ilgunas on reissannut ja tehnyt kaikenlaista mielenkiintoista ja kantaaottavaakin, blogin osoite kenilgunas.com.

    Kiitos vinkistä tuostä helmet-haasteesta, en ollut törmännyt siihen. Itsekin vain joskus ostan kirjoja uutena, jos on ihan pakko saada lukea joku kirja heti, mutta kirjasto on muuten kyllä huippu juttu. Ja onneksi kirjojakin voi antaa sitten eteenpäin halukkaille. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Todellakin on eri asia lukea hirveistä koettelemuksista oman kodin (ainakin vähitellen lisääntyvässä) lämmössä kuin olla niitä itse kokemassa :-D Oikeastaan siinä tulee niin ihanan mukava ja kiitollinen olo, että saa olla kuivassa paikassa oikeassa sängyssä ja ruokaakin on riittävästi.
      Minäkin vietin lapsuudet kesät purjeveneessä, mutta olen aina tykännyt saariston kylistä ja saarten maisemista, vaikka aavaa ulappaa ei olekaan voittanutta.

      Delete
    2. Kuulostaa aina niin upealta, mutta tulen itse merisairaaksi, paitsi soutuveneessä. :D Lapsuuden kesät kuluivat metsässä ja mökillä eräolosuhteissa, taitaa järvi olla siksikin tutumpi.

      Delete
    3. Ja samaa mieltä tuosta kiitollisuudesta.

      Delete
    4. Soutuvene onkin kelpo menopeli ja ihana kulkuväline vain olla ja lojua, tai tarkkailla ympäristöä hiljaisuudesta nauttien :-)

      Delete
  4. Uh, mä en mielelläni lue mitään kylmissä olosuhteissa tapahtuvaa, niinku naparetkiä justiinsakin. Jostain syystä tuo Shackletonin keissi tuntuu tutulta, olisinko sitten sattunut sen lukemaan. Mutta huh, nyt täytyy laittaa jo irtopatteri päälle, tuli kylmä olo! :-D

    ReplyDelete
  5. Olikos se vuoden 2017 lukuhaaste sitten, kun löysin vastauksiksi kelpaavat kirjat omasta hyllystäni :-D Paitsi salanimellä kirjoitettuja ei taida olla mulla yhtään - niin että tietäisin salanimeksi!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti lämpesit jo :-D
      No niin, sinä oletkin sitten melkoisen omavarainen! Hyvä kirjahylly on kyllä hyvä olla. Mullakin on jo entuudestaan vaikka kuinka paljon kirjoja, joita en ole vielä lukenut, silti täytyy hankkia uusia. Mutta tulee ne vanhatkin aikanaan luettua.

      Delete
  6. Ounou. Meikä on nyt ihan ulkona. En ikävä kyllä lue juurikaan muuta kuin puutarhakirjoja. Saan päänsäryn aina lukemisesta, varmaankin silmistä tai niskoista johtuen, ja lukemisen ilo menee siinä päänsärkyä potiessa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, se on hirmuinen harmi. Onneksi nykyään on äänikirjoja, siinä ei silmät tai niska rasitu ja samalla voi puuhailla jotain.

      Delete
  7. Tämä on kiva haaste, tänä vuonna kolmatta kertaa mukana!
    Syksyllä mun lista päivittyi tiheämmin, äänikirjojen ja e-kirjojen johdosta. Yllättävän hyvin voi lukea kirjaa kännykälläkin;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mullakin on kolmas vuosi menossa :-) Minäkin aloitin äänikirjat loppuvuonna ja luulen, että lista tulee jatkossa olemaan lähes täysi niiden ansiosta! On niin mukavaa illalla kutoa ja kuunnella hyvää tarinaa kuin yrittää päättää, mitä tv:n surkeista ohjelmista olisi vähiten tuskastuttavaa katsoa kutomisen oheen :-D

      Delete
  8. voisin lukea tuon Kate Mortonin kirjan pelkästään jo sen ihastuttavan kansikuvan perusteella;) viimevuonna en saanut aikaiseksi osallistua kirjahaasteeseen, mut nyt yritän. kopioin kirjalistan hetimiten koneelleni, josko se antaisi lisää pontta. täytyykin tarkistaa löytyykö yöpöydältä parhaillaan yhtään haasteeseen sopivaa teosta. toissailtana aloitin lukemaan Mika Waltarin novelleja, kesken on pari muutakin kirjaa. minulle on tullut tavaksi lukea useampaa kirjaa yht'aikaa sen mukaan millä tuulella milloinkin olen.
    ps joulusatusi makkaramysteeristä oli herkullinen

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta! Mortonin kansi on lähes tuoksuva. Hajuherneet ovat ujuttautuneet koristamaan myös kannen liepeitä :-) En ole vielä kovin pitkällä, mutta voin jo nyt sanoa: kiehtova ja kutkuttava. Taattua Mortonia ja sieltä paremmasta päästä, ainakin toistaiseksi!
      Haastetta ei tarvitse ottaa vakavasti ja olen saanut ujutettua kaikki luetut (kauno)kirjat johonkin kohtaan.
      Mika Waltarin novellit ovatkin todella kivoja. Kirjahyllystäni löytyy yksi vanha teos, jonka luin vasta muutama vuosi sitten ja ihastuin. Helsingin kuvaus vuosikymmeniä sitten viehätti siinä myös kovasti.
      Hei, täällä toinen yhtäaikaislukija :-D

      Delete
  9. Tuo Shackletonin reissu on aivan uskomaton. Olen lukenut siitä vain lyhyempiä kertomuksia, joten tuo kirja voisi olla tosi mielenkiintoinen. En oikeasti ihan tajua, miten he ovat voineet pärjätä.

    Mutta nostan kyllä hattua sinullekin, 10-asteinen talo on oikeasti tosi kylmä. Meillä kämppä kylmeni ensimmäisenä vuonna yön aikana 12 asteiseksi sopivan tuulen ja pakkasen yhdistelmässä. Silloin koirat herättivät keskellä yötä ja anelivat päästä sänkyyn nukkumaan ja aamulla nouseminen oli vähän tuskan takana. Joten tsemppiä noihin öihin! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tässä (kuvassa olevassa) Shackletonin elämäkerrassakin oli kiitettävän hyvin kerrottu Endurance-retki, mutta myös hänen aiemmat retkensä, joista en tiennyt, se oli kiinnostavaa. Varsinainen Endurance-kirja Caroline Alexanderin kirjoittamana on kuitenkin todella hyvä, siinä on mukana runsaasti retkeltä otettua alkuperäistä kuva-aineistoa ja otteita kaikkien päiväkirjoista. Kyllä kirjoissa aika hyvin kerrotaan, miten miehet selvisivät, silti se on käsittämätöntä!
      Voi kiitos! Onneksi täällä ei ole kylmä kuin silloin, kun tulen kaupunkireissusta ja talo on ollut pelkästään peruslämmöllä. Luulen, että kylmin lämpötila, jossa olen mennyt nukkumaan, on ollut 7 astetta, ja se oli kyllä eritäin epämiellyttävää :-D Kun asun täällä, on aamuisin vähintään 15, usein 16 astetta ja nytkin noin 17! Olen ollut ulkohommissa tänään, laitoin vasta nyt päivän ekan tulen uuniin. Tämä tuuli kyllä viilentää. Parhaillaan rakeet piiskaavat vasten ikkunoita. Onneksi tuli rätisee uunissa. Lämmintä talven jatkoa sinnekin!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!