Sunday 20 January 2019

Kun ei huvita olla ulkona

Ransun ulkoilut ovat minimaalisia ja täytyy myöntää, että ymmärän häntä täydellisesti. Kukapa hangessa haluaisi tarpoa.

Too Cold And Too Much Snow
Must invent things to to indoors!

Vielä viikko sitten sai ihastella vaaleajouluruusua, joka kukki lumettomassa kohdassa mäntyjen alla. Löysin myös senttimetrin pituiset lumikellon versot talon kulmalta. Nyt kaikki on lumen peitossa ja varmaan hyvä niin, kun pakkanenkin saapui.

Ulkohommat ovat kutistuneet minimiin eli lintujen ruokintaan, veden nostamiseen kaivosta ja saunan lämmittämiseen.

Me viihdymme paremmin sisällä, Ransu ja minä.

Olen viimein korkannut Pirkanmaan kotityö Oy:n sukka-ohjekuvaston, jonka hankin vuosia sitten kuvassa olevan kauniin sukkamallin takia. Teen sitä puna-vihreänä ja melko ohuesta langasta, sillä ensimmäisestä yrityksestä tuli niin leveä, että piti tehdä polvisukat – kuviota pystyi käyttämään vain ihan mallin yläosaan ja sitten täytyi kaventaa rajusti. Silti näyttää siltä, että tällä mallilla ei voi tehdä jalkaosaa myöskään ohuemmilla puikoilla ja langalla, tulee aivan liian leveää. Kuviosta on vaikea poistaa elementtiä, jotta saisi kapeampaa. Voi hiisi. Mutta ei se mitään, ihana varsi tulee joka tapauksessa.

Sain vedettyä yhden asian yli työlistalta, nimittäin kiinnitin viimein olohuoneen kattoon systeemin amppelille. Siihen muutti rönsyilevä Pelargonium sidoides.

Kun tikkaat ja pora olivat esillä ja mieli virittynyt katon rei'ittämiseen, keksin siirtää tikkaat makuuhuoneeseen. Siellä on koukku katossa yhdessä nurkassa, mutta se on huoneen pimein kulma. Amppelikoukku täytyi saada tähänkin ikkunanurkkaan.

Renkipoika lähti heti tutkimaan.

No niin...

Juu. Hyvin näkyy täältä. 

Lopulta sain tikkaat omaan käyttöön ja laitettua amppelille koukun.

Amppeli muutti huoneen pimeästä nurkasta valoon. Pelargonium reniforme abrotanifolium oli kasvattanut hämärässä pitkiä vaaleanvihreitä lonkeroita. Toivottavasti valon myötä kasvu tervehtyy normaaliksi.

Ihana aurinko! Kyllä tämä tästä.


Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

39 comments :

  1. No niin. Nyt mäkin haluan amppelin! Ja sitä paitsi mistä ihmeen renkipojasta puhut, minä en näe kuin työnjohdon!

    ReplyDelete
    Replies
    1. :-D No kerro sitten, kun voin tulla käymään poran kanssa ;-)

      Delete
  2. Lisääntyvä valo kääntää katseet kärsineisiin huonekasveihin. Alkaa olla aika miettiä mullan vaihtoa parin viikon päästä. Eiköhän ne kasvit taas herää kevääseen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eiköhän me ja kasvit kohta herätä ;-)

      Delete
  3. Mitä korkeammalle voi kiivetä, sen parempi! - Pepsi

    ReplyDelete
  4. Hyvä kun järjestit Ransulle sisähommia :)

    ReplyDelete
  5. Ei ole minunkaan paljoa tullut ulkona viihdyttyä, ei myöskään kissojen. Kiipeilystä puheenollen kissat tykkäävät kyllä mennä yläilmoihin, meilläkin Hipsu varsinkin hyppää esim. yläkaappiin, jos vaan sen ovi jää hetkeksi auki.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei hirveästi houkuttele, vaikka olisikin kirkas ilma. Kunpa maa pian tulisi näkyviin, ja sipulikukkien piipot!
      Hih, kissat ovat korkeuksissa tuossa tuokiossa, jos vain jotakin kautta pääsevät.

      Delete
  6. Hyvää talvijumppaa Ransulle. Minäkin ulkoilen vain pakolliset, tosin töissä se voi tarkoittaa tunteja päivässä. Mutta kotona hyvin vähän kun en tykkää kylmästä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tunteja tuolla lumessa ja pakkasessa on kyllä aika paljon! Kylmä on inhaa. Vaikka kaunista tuolla kyllä paikoitellen on, pakko myöntää. Kuten nyt, kuun kelmeässä valossa, kun hanki hohtaa. On se taianomaista.

      Delete
  7. Ei meilläkään Lisse viihdy ulkona kun pari minuuttia! Käy vain toteamassa, että talvi on pysyy! Melkein kuulen ovesta sisään mennessä muutamia voimasanoja...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lisse :-DDD Ransu vain kilttinä pikku renkipoikana saattaa tokaista vienosti mammalle Kurrr, kun avaan sille oven.

      Delete
  8. Oi, kukkiva vaaleajouluruusu tammikuussa. Ulkona ei paljon puutarhahommia tehdä lumisena aikana.
    Onneksi Ransu ehti tarkastaa amppelin paikan. Ei tule hätiköityjä ratkaisuja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä ei onneksi ole niin paljoa lunta kumminkaan, että tarvitsisi ryhtyä lumitöihin, kyllä pihapolulla pystyy vielä saappaat jalassa kahlaamaan ilman, että menee lunta saappaisiin. Olisi kivaa, että talvi olisi ja menisi kerralla ja sitten kuukauden päästä tulisi jo paljasta maata ja lumikellojen piippoja.
      Ransu on aina valmis auttamaan :-D

      Delete
  9. Oi Ransu <3 ! Ja mulla tuli samantien mahdoton ikävä Nappia.... Lunta on meillä jo ihan mahoton määrä ja luvassa on lisää. Sinänsä hyvä, että lunta on, kun pakkastakin on 27 astetta...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja tänään heräsin -32 asteiseen päivään...

      Delete
    2. Nämä karvaturrikissat ovat niin ihania, ymmärrän ♥
      Ihan hurjia lukemia siellä pohjoisessa ja vielä pohjoisempana! Sinulle tuli tsemppiviesti tuossa anonyymiltä vähän alempana. Tsempit täältäkin, toivottavasti hurjat pakkaset hellittävät!

      Delete
  10. Kyllä ihmeeltä tuo jouluruusu kuulostaa. Hyvä kun sai lumet niskaansa suojaks! Suomi on pitkä mua ja tiällä on ollu jo lunta runsaasti jo pitkään.
    Pihalla ei nyt viihy, -27* mittar näytti uamulla. Verikuuta kävin ulukona ihhailemassa!
    On siulla mukava renkipoika!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä oli lauhaa vuodenvaihteen yli, on käynyt niin aiemminkin, että kovempi pakkanen on tullut vasta tammikuun lopulla. Nyt kun on pakkasta, olen niin kiitollinen tuosta kasveja suojaavasta lumesta, sillä monena vuonna sitä on vain ohuelti ja tuuli puhaltaa sen monista paikoista pois jättäen kasvit täysin vaille suojaa.
      Oli varmaan hieno kuu, minä en ollut hereillä :-D

      Delete
  11. Nuo Ransun kiipeämiskuvat tuovat hienosti esiin hänen muhkean vartalonsa. ooh! :)

    ReplyDelete
  12. Kauhistus...-32!! Täällä -22 ja sekin on ihan hirveän paljon liikaa. En ala. Yritä kestää! T. Raija

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan hurjia lukemia on saanut säätiedotuksessa kuulla tuolta pohjoisesta! Täällä on käynyt yöllä -15:ssa ja sekin on paljon tänne lounaaseen. Viime talvena taidettiin käväistä lähes -20:ssa jossain vaiheessa. Kunpa tulisi pian kevät! Tsemppiä sinnekin!

      Delete
  13. Ihana kuvasarja Ransun kiipeämisestä! Kissahuusollissa ei tehdä mitään salaa. No ei tikkaita saisikaan ihan vaivihkaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mitään ei tosiaan pysty tekemään ilman tarkkailijaa :-D

      Delete
  14. Hyvä, että jouluruusu sai lunta suojakseen. Teillä on varmaankin vähän lämpimämpää, täällä -20. Se kukistaa jo sitkeämmätkin kasvit. Taisi tulla pitkästä aikaa "vanhan ajan" talvi, kun lunta on luvassa lisääkin ja pakkanen paukkuu nurkissa. Onneksi sisällä on lämmintä ja runsaan viikon ajan kissa kummassakin kainalossa.
    Kyllä se kevät sieltä tulee. Päivä on selvästi pidentynyt ja mielessä pyörivät mullat ja siemenet. Selvä merkki, jonka luonto huomaa aina vähän jälkijunassa.

    Ransulla on hyvä tähtäilypaikka, ikioma märssykori.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, luonto huomaa jälkijunassa :-D
      Täällä on hitusen lämpimämpää, "vain" 16 astetta pakkasella parhaillaan. Kissat ovat ihan parhaita kainalokavereita talvipakkasella ja minulla on vielä sängyssä pari lampaantaljaa pitämässä sekä minua että kissoja lämpimänä. Kyllä tämä kelpaa.
      Ransun märssykori siirtyi eteiseen, kun rakennan sinne uutta kaappia, se kävi senkin sijainnin tietysti heti tarkistamassa.

      Delete
  15. Meillä oli edellisessä vuokrakodissa Hakiksessa tuollaiset vanhat puutikkaat. Tein niistä osan kissojen kiipeilytelinettä. Toimi ihan loistavasti! Mut ei saatu tikkaita mukaan...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nuo tikkaat on ihanat ja hyvät, lisäksi tärkeät, kun olivat lapsuuteni kesähuvilan ylähallin kalustoa. Ransu pitää niistä nyt niin paljon, että ehkä tikkaat täytyy jättä johonkin pystyyn, vaikka ei oikein mahtuisi.

      Delete
  16. Jouluruusua minäkin ihastelen eniten. Täällä on kaikki ollut ihan lumen peitossa jo ennen joulua. Rwnsun on parempi ollakin sisällä lämpöisessä, ei tassuja palele :) Meidän kissatkaan ei näillä pakkasilla mene kuistia pidemmälle, vaikka välillä tuleekin mielihalu ulkoilemaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänne sulan meren keskelle talvi tulee aina todella myöhään. Mutta nyt se paukkuu täälläkin.
      Musti on yllättävän reipas ulkoilija, äskenkin se kävi pihalla vaanimassa pikkulintujen liikkeitä yli puolen tunnin ajan. Mutta sitten asettui keittiön pöydälle tassut reunalle kohti patteria :-D
      Ihanat kissat teilläkin, rapsutukset heille!

      Delete
    2. Kissoista puheenollen, kun sanoit, että taimikasvatuksessa on ongelmana se ettei taimia voi jättää yksin. Meillä on ongelmana, että kissat meinaavat syödä tai tiputtaa taimet. Viime keväänä keksin ratkaisuksi mahdollisimman läpinäkyvät muoviset säilytyslaatikot. Vaikka kannen virittää rakosilleen tai poraa siihen ilmareikiä, laatikoissa kosteus säilyy viikkoja. Taimien kasteluntarve on todella vähäistä. Joten jos teillä vaan on lämmöt kokoajan päällä, tuollaisissa laatikoissa taimikasvattaminen voisi onnistua vaikka olisittekin pidempään poissa.

      Delete
    3. Totta, melko hyvin tuo toimiikin, mutta silti on hieman liian suuri kuivumisen tai homehtumisen vaara, jotta oikein innostuisin. Ja kun sitä kasvatustilaakaan ei ole, paitsi keittiön pöytä, niin se vaikuttaa myös :-D Joka kevät, kun roudaan taimitarjottimia ees taas kaupungin ja saarikodin väliä, mietin, että ei koskaan enää. Täällä saaressa on talossa poissa ollessani vain viitisen astetta, joten sekin on liian vähän joillekin taimille, joillekin toisille se puolestaan tuottaa hyvän kasvustopin, jotta ne eivät kuivu. No joo, eipä minulla ole pihalla sitten kumminkaan paikkaa tomaateille tai paprikoille, joten ei niistä väliä! Viime vuonna kylvin latva-artisokkaa ja nyt toivon, että se talvehtii. Vain yksi taimi selvisi hengissä syksyyn asti kevään kuivumisesta, kun olin matkoilla, ja sitten vielä kesän kuivuudesta.

      Delete
  17. teil on ollut Ransun kanssa mukavia sisäpuuhia. tykkään noista keraamisista amppeleista. metsästän niitä kirppareilta ja olenkin löytänyt mm kolme Kermansaven tummaa amppelia. itsellänikin on hyllyssä tuo Pirkanmaan kotityön kirjanen. mallit on suunnitetu ohuelle Kirjo-Pirkka-sukkalangalle, mille puikkosuositus on 2½. itse en oikein pysty kutomaan niin ohuilla puikoilla. Apila malli on todella kaunis, mut vaatii todella ohuen langan ja puikot, jotta pystyisi tekemään pienet naistensukat sillä ohjeella. sitähän voisi muokata niin, et jättäisi jalkaterästä pois tuon ison apilan ja tekisi vain niitä pikkuisia "kukkia".
    tänään täälläkin oli hieman liikaa pakkasta ulkoilemiseen, aamulla - 27C!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olemme Ransun kanssa myös rakentaneet eteiseen kulmakaappia, tikkaat ovat nyt siellä ja Ransu käy tsekkaamassa edistyksen sekä maisemat eteisen katonrajasta käsin päivittäin.
      Tuo amppeli taitaa olla siskoni vanha, joskus se vain päätyi minulle jostain syystä. Olen tekemässä itse keraamista amppelia, mutta toimiiko tai kestääkö se, selviää vasta sitten, kun sitä yrittää ripustaa mullalla täytettynä :-D
      Kiitos tarkennuksesta, enpä muuten tullut vilkaisseeksi lankasuositusta ohjeisiin, tyypillistä. Mutta tämä ohuehko lanka ohuehkolla puikolla (heh miten epämääräistä) näyttää siltä, että saattaa toimia, olen jo päässyt kantapäähän asti. Onneksi minulla on aika isot jalat. En taida viitsiä alkaa piirtää omaa kaaviokuvaa kumminkaan.
      Huh mikä pakkanen! Täällä oli aamulla enää noin -5 ja nyt vain pari astetta miinuksella. Hyvä, niin saa taloakin lämpenemään, aamulla oli vain 13 astetta, lattiat olivat jääkylmät.

      Delete
  18. Onneksi teillä on mielenkiintoista puuhaa sisälläkin, ettei välttämättä tarvitse mennä ulos silloin, kun siellä on pilalliset olosuhteet! Manulillekin tuotiin tikapuut aivan juuri sitä varten, ettei tarvitse mennä puuhun kiipeämään ja kylmettää sitä varten tassujansa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tässä Ransu muuten singahti vähän aikaa sitten mäntyyn, kun tuli pihahepuli. Ei se mennyt kuin parin metrin korkeudelle, mutta sielläkin maukui, että mamma saisi tulla nyt pelastamaan pienen manulin. Mamma siirtyi vähän lähemmäksi ja kertoi sille, kummalta puolelta runkoa kannattaa laskeutua. Kyllä se on ihan hirmuinen mammanpoika. Voi mahoton.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!