Kirjoitan siitä ikävämmästä aiheesta. Nimeltämainitsematon sorkkaeläin on huolehtinut siitä, ettei tänäkään vuonna tarvitse juuri satoa korjata. Tässä hernepenkki, johon on jätetty sorkanjälki todistusaineistoksi.
They Eat My Food
The unnamed hooved and horned beast is, despite fencing and nets, eating a lot of my garden. I need to finish fencing the whole garden and make it higher too. It is surprising how high they jump – 170 cm is not enough to keep them out.
Unikoita ei yleensä syödä, mutta tämä kasvoi herneen vieressä ja meni samalla haukkaisulla.
Härkäpapusadon kanssa ei varmaan tarvitse olla helisemässä... olisi mukavaa, jos muutama palko kehittyisi, niin saisi kylvää omat siemenet taas ensi vuonna.
Pari retiisiä sain syödä itse.
Perunat ovat niiden herkkua, ne syödään aina heti. Tänä vuonna varret saivat kasvaa sentään lähes juhannukseen asti, joten satoakin tuli hieman. Pavunvarret on myös syöty – harmi, kokeilin tänä vuonna violettipalkoista papua.
Perunoita.
Mansikka. Viereisiä parsoja ei syödä – onneksi!
Orvokki.
Se ihmetyttää, että ne kiipeävät kohopenkkeihin syömään kuin mitkäkin vuohet. Luulisi sen olevan vähän hankalaa ja tarpeetonta, kun on pitkä kaula, millä kurkottaa. Etualalla kasvaa korianteri, yrttejä ei syödä lähes ollenkaan.
Kirsikkaluumusta riivitään verkon ulkopuolelle kasvavat oksat.
Olen maininnut, että piikkiputkia ei syödä. Niiden piikikkäitä kukkia onneksi ei, mutta hohtopiikkiputken alalehdet ovat maistuneet.
Kurkkuyrtit syödään, mutta onneksi valkokukkainen on ehtinyt tehdä muutaman kukan, joista pääsin nauttimaan itsekin. Tilasin tämän siemeniä talvella – ihanaa, että joku tulee kukkaan jo samana vuonna! Kylvän niin paljon perennoja, köynnöksiä, pensaita ja puita, että olen tottunut ajattelemaan 3–5 vuoden syklissä tätä kylvöstä kukoistukseen -vaihetta.
Suloisen tumma silkkikukka
Clarkia purpurea ssp. quadrivulnera 'Burgundy Wine' osaa onneksi haarautua ja kukkia alemmista varsista, kun ylimmät latvat syödään.
Kukat avautuvat aamuauringossa, iltapäivällä ne alkavat jo mennä suppuun.
Romppalan Lindan lähettämistä siemenistä kasvatetuista King's Blue -ritarinkannuksista ensimmäinen kukkavarsi kasvoi tänä kesänä, mutta sen latva syötiin. Onneksi alimmainen kukka jäi jäljelle: näin kaunis siitä tuli!
Hohtopiikkiputki – Eryngium giganteum
Kirsikkaluumu – Prunus cerasifera
Kurkkuyrtti – Borago officinalis
Ritarinkannus – Delphinium
.JPEG)
.jpg)
On ne kyllä varsinaisia kiusankappaleita. Höh.
ReplyDeleteKyl.
DeleteHöh! Ärsyttäviä otuksia. Onneksi eivät ole tuhonneet ihan kaikkea täysin esim. tuota hienoa taivaansinistä ritarinkannnusta. :)
ReplyDeleteNooo... söivät ne siitäkin 95 % kukkavarresta. Olisi ihan kiva joskus nähdä ritarinkannusten kukkia. Mutta muutenkin ne kasvavat kituliaasti, saariston jokakesäinen kuivuus ja tämä huippukuiva kesä vielä eivät tunnu olevan niiden mieleen.
DeleteOh deer :(
ReplyDeleteIndeed.
DeleteNo, voi harmi sentään! Pitäskö sulla olla vartijakoira... Eikö niitä millään saa aisoihin? Meillä taas satoa ei paljoa tule kuivuuden takia (=laiska kastelija)
ReplyDeleteKoira olisi hyvä, sen pitäisi vain partioida pihalla vuorokauden ympäri. Kuivuus on tänä kesänä verottanut kasvimaata jo riittävästi, ärsyttävää, että sitten peurat vievät lähes loputkin.
DeleteVoi kehno :( Meillä jänis käy mutustamassa valittuja kasveja, mm. herneet, porkkanat, koristekaalit ja karpaattienkellot, mutta noin täydellistä tuhoa ei kyllä pitkäkorva saa aikaiseksi mitä peurat (vai kauriit, kumpikohan se nyt olikaan se virallinen nimi nykyään). Jänikseen auttaa jonkun verran valkosipulijauhe, mutta en tiedä, tehoaako muihinkin ahmatteihin? Säikkyisivätköhän peilejä tai sopiviin paikkoihin ripustettuja räminäpurkkeja, jotka alkaisivat kolista, kun peurat osuvat niihin? Tai jos ei muu, niin rakentaa katollinen kanahäkki kasvimaan ympärille.
ReplyDeleteValkohäntäpeura on edelleen virallinen nimi valkohäntäkauriin rinnalla, sillä se oli vakiintunut nimi, siispä kielitoimisto suosittelee sitä(kin) käytettävän.
DeletePeurat syövät valkosipulienkin versot, eli en usko, että valkosipulijauhe sitten auttaisi. Tällä saarella asuva kekseliäs mies laittoi liiketunnistimella toimivan laitteen, jossa poranterä alkoi pyörittää rämisevää levyä, kun peura (tai joku muu) liikkui talon kulmalla, mutta se toimi vain yhden yön, sen jälkeen peurat tottuivat siihen. Eivät ne ihmistäkään pelkää, seisovat vain katsomassa, kun huudan niille ja paukutan käsiä.
On nuo sorkkaeläimet harmillisia tuhoajia. Kun työn tekee olisi se kiva nähdä tuloskin. Käyvät niin kesyiksikin etteivät kaihda oikein mitään. Meillä onneksi noita laumoja liikkuessaan pysätyvät viljapelloille, pihojen onneksi mutta viljamaiden omistajien harmiksi sitten.
ReplyDeleteToivonkin hyvää syyspuolta, jopsa vähän jotain jättäisivät rauhaan
Ne eivät tosiaan mitään pelkää, tulevat ihan talon nurkalle ja kuistin rappusiakin kiipeävät syömään verenpisaraa.
DeleteVoi, syksyn edetessä, koulujen alkaessa ja saaren hiljentyessä, peurat vain alkavat aiempaa enemmän käydä täällä kylälläkin. Tämä on toivotonta.
On ne kyllä aikamoisen ärsyttäviä!
ReplyDeleteTykkäävät tosin samoista jutuista kuin mekin.;)
Voi kun ne voisi lähettää raketilla avaruuteen.
DeleteKerrassaan viheliäisiä elukoita. Niin innolla kuin sitä koko talven odottaa huolella vaalimiensa kasvien kukinnan nähdäkseen ja sitten joku ilkimys napsii hujauksessa kaiken suuhunsa. Tuohon ongelmaan ei taida muuta ratkaisua olla kuin korkea ja vankka aita koko tontin ympärille tai täyspäiväinen metsämies.
ReplyDeleteEi tosiaan ole muita ratkaisuja, kun niistä ei näköjään haluta hankkiutua kokonaan eroon.
DeleteJa kauriit taas keskustelee siellä jossain niiden yhteisökeskuksessa, että kuin on Sailalla taas maukkaita kasveja ihan heitä varten kasvatettu.
ReplyDeleteOotsä koskaan huudellut niiden perään, että panet ne pataan jos ei ala luvattomat ruokailut loppua?
:D
DeleteArvaa vain montako kertaa.
DeleteOikeasti ihan järkyttävää. Ja loikkivat yli 170 cm... Kas kun kantaa ei voida harventaa mitenkään. Olen eläinten ja luonnon ystävä, mutta ovatko nuo mitään alkuperäisiä? Ja vaikka olisivatkin. Aikoinaan hirvet suojeltiin, koska vähenivät. Sitten lisääntyivät niin, että metsästyslupia on myönnetty reilusti. Mutta nehän uhkaavatkin vain metsiä ja autoilijoita...
ReplyDeleteOn järkyttävää. Valkohäntäpeura on tuontieläin, rakkaat Amerikkaan muuttaneet esi-isämme lähettivät niitä meille 30-luvulla ja siitä kanta lähti. Minusta ne pitäisi hävittää kokonaan. Epäilen, että ne voivat myös syrjäyttää hirvikantaa ja se on sentään alkuperäinen luontomme asukki. Metsäkauris on meille itsestään tullut laji.
DeleteValkohäntäpeurakantaa kyllä harvennetaan joka metsästyskausi, mutta silti kanta kasvaa räjähdysmäisesti.
Voi riesapellet minkä taas tekivät. Rasittavia elukoita. :( Täytynee pistää sinulle tulemaan puoli kiloa ritarinkannuksen siemeniä lisää niin voit heitellä niitä oikein urakalla tontille. ;)
ReplyDeleteVoi että :-D Kiitos, mulla kasvaa kaksi rypästä sinun lähettämistäsi siemenistä ja luotan siihen, että ne kasvattavat juuria vaikka kukkavarret syötäisiin - ja oikeastaan sen takia, kukkavarsien poistoahan suorastaan suositellaan. Mutta joskus olisi ihan kiva nähdä niitä kukkiakin!
DeleteVoi kauhistuksen kauhistus..ei kiva:( Vaikka en kyllä yhtään ihmettele että nuo kesäherkut houkuttelee..Leppoisaa alkavaa viikkoa ja toivottavasti ei tulisi enempää tuhoja♥
ReplyDeleteEi todellakaan kiva. Voi, tästä tämä vain pahenee, niitä käy jo nyt joka yö pihallani - nyt on syöty kaikki verkottamattomat kuunliljat ja ruusut, kultapallot ja syysleimut. Asterit, hortensiat ja punahattu mennevät seuraavaksi.
DeleteVoi kääk mitenkä ne iskevät niin monen kasvin kimppuun. Onneksi osa haaroittuu sen jälkeen kun latva on lähtenyt. Täällä raekuuro teki kertarysäyksellä tuhoa ja pommitti kuunlijat ja kurkkujen lehdet repaleiksi. Tomaatin raakileet rakeet viipaloi ja joku hemmetin suihkuvirtaus kaatoi kolme isointa haapaa tontilta ja just sen uuden daalian (onneksi toinen daalia toisessa purkissa on vielä hengissä ja nuppuja tulossa). Meillä oli tämmönen parin päivän tuho isku, mutta tuollainen jatkuva tuhotyö on kyllä kohtuutonta.
ReplyDeleteOn vain kourallinen kasveja, joihin peurat eivät koske, valitettavasti. Puutarha on niiden jäljiltä melko surkea, vain verkon sisällä kasvavat kasvit, kuten yksi upea juuri kukkaan puhjennut lilja, ovat komeita. Täällä ovat puolestaan kuunliljojen kaikki lehdet syötyjä, lehtivarret vain jäivät jäljelle suurilehtisestä Sum & Substance -kuunliljastakin, voi itku.
DeleteVai rakeita ja suihkuvirtaus! Täälläkin tuli eilen ukkospuuska ja rankkasade, mutta rakeita tai noin kovaa tuulta ei ole näkynyt, vain tämä normituuli ja ajoittaisia puuskia. Todella ikävää tuhoa se teki teillä.
Voi sanonko mitä! Tai en sano, vetää sanattomaksi ja kun sanoja tulee niin ovat julkaisukelvottomia. Harmittaa niin vietävästi puolestasi.
ReplyDeleteEhkä parempi olla sanomatta, paitsi jos sitten sisäinen paine kasvaa ja verisuoni katkeaa päästä :-D Silloin lienee parempi päästää ne julkaisukelvottomat suusta ulos.
DeleteKyllä, niin iso harmi, että voisi luetella vaikka kaikki aakoset!
ReplyDeleteSanopa muuta.
DeleteNäyttää ihan minun kasvimaaltani mökillä. 2m aita ei riitä, kun oppivat nostamaan sitä alareunasta ja tulemaan ali. Ja ylikin hyppäävät kepeästi. Vain kurpitsat ovat jäljellä. Tunnen tuskasi täysin.
ReplyDeleteNiinpä, je tulevat verkon yli ja ali; tiilimuuri tarvitaan, kolmimetrinen.
DeleteSamainen kiusankappale vierailee meidänkin pihalla. Kukkapenkeistä on parturoitu syysleimujen latvat. Ainoastaan talon vierustalla on yksi syysleimu kukassa. Muut ovat latvoistaan sellaisia monihaaraisia, kukattomia. Pikkuruinen kasvimaani on ympäröity noin 130 cm korkealla verkkoaidalla. Sekään ei niitä pitele. Kaikki punajuuret on syöty ja nyhdetty maasta. Mangoldi on järsitty maata myöten. Niiden peitoksi laitoin harson. Samoin lehtisalaatin päälle. Vahapavuist on syöty latvukset. Satoa tuskin tulee. Ilmaantuvat myös päiväsaikaan kasvimaalle. Kun riennän hätistänään peuraa pois, antaa sentään kauniin loikkanäytöksen. Se ei paljon lohduta. Ei ole kiva, kun kaikki vaivannäkö on ollut turhaa.
ReplyDeleteTäällä on talon seinustan kultapallot ja kuunliljat myös syöty, ja verenpisara kuistin rappusilta. Kyllä ne kiipeävät kuistillekin, ja ystävieni taloon kurkkasivat myös ovesta sisään.
DeleteVoi, 130 cm aita ei riitä millään, yllä Reetta vahvistaa, että kaksi metriäkään ei ihan riitä. Minulla on noin 170 cm aita, siitä ne menevät melko kepeästi yli.
Peurat ovat valitettavan rohkeita ja ne tottuvat ihmiseen, minuakin ne jäävät seisomaan ja tuijottamaan, kun ryntään ulos huutaen niitä hätistämään.
Voi sorkat! Meillä kakkoskodilla riesana porot. Virtsan haju on ihan kauhea pihalla ja mokomat terrorisoivat uintiretkiä: en meinaa uskaltaa uimaan, kun kuopsuttavat jaloillaan ja puskevat venettä sarvillaan. Pelottavia ovat.
ReplyDeleteVoi hurja! Ovatpa ne tuttavallisia. Virtsan haju ei myöskään kuulosta ollenkaan mukavalta :-(
DeleteVoi höh. Onpa siellä ollut ahmatteja. Tuolla menolla aitaisin kasvimaan tai koko pihan jollain kahden metrin verkkoaidalla. Tosin muiden kommenttejen perusteella sekään ei auta. Mokoman ketteriä :(
ReplyDeleteAidan pitäisi olla todella tukeva. Olen aidannut tonttia, mutta se projekti ei ole vielä valmis. Peurat oppivat todella nopeasti tulemaan niistä kohdista, mistä pääsee. Ja talvella jäljistä näin, että ne olivat tulleet myös ojan poikki menevää lankkusiltaa pitkin ja sitten kapeasta köynnöskaariportista pihalleni, en olisi uskonut, että ne siitäkin tulisivat.
DeleteVoi mikä vitsaus, ja kun eivät kuulu edes alkuperäiseen lajistoon, eikö niitä voisi hävittää kokonaan...
ReplyDeleteTäysin samaa mieltä, meillä on omasta takaa hirvieläimiä, jotka tänne kuuluvat, miksi tuollaisen järjettömän tuholaisen annetaan vain lisääntyä. Tarvittaisiin selvä vieraslajistrategia sen hävittämiseksi, ihan kuin jättiputkienkin kohdalla.
DeleteArgh #%&?#"§
ReplyDeleteSamat sanat :-D
DeleteVoi harmi.
ReplyDeletemeillä on maamyyrä joka kaivelee käytäviä niin juuret kuivaa.
Hyvän kun ei ihan kaikki tuhonneet sinulta.
Parnpaa elokuuta. ♥
Meillä tarhureilla on monia vihollisia! Yrttejä onneksi saa syödä ja kuivattaa, niihin peurat eivät koske, jos lähes kaiken muun syövätkin. Syreenejä oli jo syöty sen verran, että oli pakko laittaa niiden ympärille verkot, muuten menee ensi kesän kukinta.
DeleteOlisin halunut nähdä kunnon ukkosmyrskyn, mutta ei taida täällä meren lähellä tulla koskaan sellaisia, sadekuurotkin kiertää kuin kissa kuumaa puuroa tämän kolkan.
ReplyDeleteSe on muuten jännä juttu. Eilisillalle oli luvassa ukkosta ja sadetta, mutta mitään ei tullut eikä kuulunut, satoikohan sitten jossakin muualla kumminkin. Huomiselle on ainakin luvassa sadetta ja ukkosia, saa nähdä mitä saadaan!
Delete