Sinijuttuja

Atsurihelmililjat kukkivat yhä vain, kylmyydestä on se (ainoa) etu, että kukkimisajat pitenevät...

Blues
Today we have an interesting weather, every 15 minutes it is snowing and in between the sun shines. The spring is having a hard time deciding!

Myöhäisempiä helmililjoja liittyy joukkoon. Vaaleansininen 'Valerie Finnis' on tummahelmililja, ja aivan sen kyljessä kasvaakin tavis-tummis. Siementaimet taantuvat herkästi perusväriin, niin taitaa olla tässäkin tapauksessa. Harmi, sillä tuo vaaleansininen on taivaallinen!

Taviksetkin ovat oikein kivoja, etenkin pikkukäenrieskojen keskellä. Sähäkät värit. Toissapäivän lämpimässä auringossa ensimmäiset mukulaleinikit avasivat kukkansa. Tänään on pyryttänyt lunta noin vartin välein, aina välissä on paistanut aurinko.

Hempeää taivaansineä tarjoilee persiansinililja. Tämä on ollut epäonnistunut yritys: näiden lähes kaikki maassa kasvavat kukat on syöty ja sipuleita on kaivettu ylös. Istutan joka aamu maasta nyhdettyjä sipuleita takaisin multiin, ensimmäiset otin tähän ruukkuun talon seinustalle, niissä oli vielä kukkavarsia tallella. Tästä niitä ei onneksi ole vielä käyty syömässä.

Ensimmäiset idänsinililjatkin ovat aukaisseet kukkansa.

Sinipoika Ransu.

Unkarinsinivuokosta on taas käyty syömässä lähes kaikki kukat, mutta onneksi kaksi on jäljellä (+ yksi nuppu). Tämä on 'Blue Eyes'.

Valkokukkainen lehtosinivuokko on onneksi saanut olla rauhassa, mutta tämän kukkia on puraissut pakkanen.

Eilen oli sellainen päivä, että ulkona ei parannut olla. Kunnostin ja huolsin polkuompelukoneen, kun halusin tehdä tyynyliinan isoon lukutyynyyni. Se valmistuikin pitkällisten verkkotutkimusten ja ystävien konsultoinnin jälkeen. Nyt Ransu alkoi pestä untuvapöksyjään siihen malliin, että voimme tuotapikaa siirtyä ulos pihapuuhiin.
Iloisia vappupuuhasteluja kaikille!


Atsurihelmililja – Muscari azureum
Idänsinililja – Scilla siberica
Lehtosinivuokko – Hepatica nobilis
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Tummahelmililja – Muscari armeniacum
Unkarinsinivuokko – Hepatica transsilvanica

Paksuja pamppuja

Kun on ollut viileä kevät, on osa lumikelloista vieläkin kukassa. Tämä on varmaan ennätys – lähes vappuna! Monta muutakin lajia on kukassa ja olisi vielä enemmän, mutta paljon kukkia on syöty. Niistä ei tällä kertaa, vaan tässä kirjoituksessa on rotevia ja näyttäviä kevätkukkijoita. Ensin tarhajouluruusut. Tämä on niistä vanhin, jo kookas tupas.

Great Spring Flowers
Most spring plants are small, but here is a selection of large and showy – some of my favourites: hellebores and crown imperials. Very robust sorts.

Lähes musta tarhis näyttää valoa vasten viininpunaisuutensa.

Vihreä on silti ehkä suosikkini. Tai vaikea sanoa...

... viime vuonna istutettu kerrottu Double Ellen -sarjan yksilö on myös herkku. Terälehtien sisällä on pilkkuja. Tänä vuonna ostin pilkullisen yksinkertaisen.

Vaaleajouluruusutkin vielä kukkivat, yhteen taimeen on vasta ensimmäinen nuppu avautumassa.

Sitten herkulliset versot -osastoa. Punakoristeraparperi.

Tummapärskäjuuri. Olisi kiva nähdä tämä joskus kukassa, mutta sitä varten tarvittaisiin korkea suojaverkko, eikä niitä liikene ihan joka kasville. Toistaiseksi verso on aina syöty poikki.

Tarhamarskinliljan mahtava verso alkaa nousta mullan pinnalle niin varhain, että se täytyy suojata. Kasvin päällä on bambukuitua, mutta kohta pamppuverso puskee sen läpi. Kärki on jo tehnyt reiän syksyn lehteen, hauskan näköistä.

Tältä näyttää paksu verso – ja sillä on jo kaveri! – kun nostin suojalehteä. Peittelin versot takaisin, ehkä ensi viikolla voi suojat poistaa. Sitten näidenkin päälle menee heti verkko, muuten ei kukista ole toivoa.

Mietin juuri, että peurat syövät kaikkea, mikä loppuu sanaan lilja (varsinaiset liljat + kuunliljat, päivänliljat, marskinliljat, jotkut sinililjat ja helmililjat), mutta ei sentään. Tässä poikkeus. Keisarinpikarililja! Muita pikarililjoja kyllä syödään, mutta tässä on voimakas tuoksu. Viimevuotinen lannoitus tehosi: nyt on paljon kukkia tulossa.

Kirjavalehtinen 'Aureomarginata' on myös tekemässä kukkia.

Näiden värikkäiden töräytysten myötä toivotan iloista vappua!


Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Punakoristeraparperi – Rheum palmatum var. tanguticum
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tarhamarskinlilja – Eremurus ✕ isabellinus
Tummapärskäjuuri – Veratrum nigrum
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

Ystäväkirja

Luin ystäväkirjajutut kahdesta lemppariblogista (Elämää ja elämyksiä sekä Ilo elää). Onpa kiva juttu, osallistun haasteeseen!
Tässä kysymykset:

Nimeni on
Saila

Jotkut kutsuvat minua...
Hmm...? En tiedä! Pienenä olin Saila-kala.

Olen syntynyt
Helsingissä

Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee
En tiedä, olinko ihan varma tästä, mutta unelma-ammattini olivat salapoliisi ja pienoismallinrakentaja.

Mutta minusta tulikin
Sekatyöläinen, jokapaikanhöylä, mångsysslare. Suomeksi monisähläri.
Toimittajan työssäni saan oikeastaan harjoittaa etsiväntyötä ja olen maisema-arkkitehdin työni puitteissa päässyt rakentamaan monia pienoismalleja, nykyään nukketalo on rakas harrastukseni.

Kolme parasta piirrettä minussa
Voi apua. Ei tämä ollutkaan niin helppo. Emmää tiiä. Kaikki. ;-)

Kaupunki
Olen enempi pikkukaupunki- kuin suurkaupunki-ihminen. Mutta vastaan silti synnyinkaupunkini Helsinki ja entinen kotikaupunkini Lontoo. Niiden välillekin mahtuu monta kivaa kaupunkia.

Biisi
Juuri nyt cd:ltä soi Luz Casalin Un año de amor.

Juoma
Hyvä tee; tällä hetkellä hörpin aromikasta ystävän Englannista tuomaa English Breakfast -teetä. Maidon kanssa, tietysti. Myös maitokahvi, gin & tonic, mallasviski, tuoremehut (paitsi omena). Seljankukkamehu. Mansikkamehu. Kesähelteellä piimä.

Sarja
Matkin Pirkkoa ja sanon Rimakauhua ja rakkautta, se oli niin loistava. Uusi kausi olisi saanut kestää vuoden... Brittisarjat muutenkin. Olen 30 vuotta odottanut, että Kaikenkarvaiset ystäväni näytettäisiin uusintana, se oli lapsuuden lempisarja, joka varmaan on vaikuttanut minuuteni muovautumiseenkin jotenkin. Ne eläimet, nummet ja Yorkshiren harmaat kylät. Tapitimme siitä siskon kanssa joka ikisen jakson, minuuttiakaan ei saanut jäädä väliin.

Kosmetiikkatuote
Tässäkin matkin Pirkkoa ja vastaan käsivoide (omatekoisessa keramiikkakipossa, heh). Äitini antoi lahjaksi L'Occitanen Crème mains Karité -tuubin joskus kymmenen vuotta sitten huomattuaan, miten kuivat käteni ovat. Siitä pitäen hän on pitänyt minut käsivoiteissa. Kahdesta en luovu, äidistä ja tästä voiteesta!

Sovellus
En omista älypuhelinta, joten ei yksikään niiden sovellus; vastaan vaikkapa Bloggeri.

Instagrammaaja
En, yllämainitusta seikasta johtuen.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen
Niinpä. Kunpa saisikin!

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä
En kuuntele Spotifyta, joten kaadan ehkä lasillisen lisää... ja kuuntelen vaikkapa Deep Purplea, jos kaipaan vaihtelua Luz Casaliin.

Pakkaan mukaan matkalle
Kotiavaimet on ihan hyvä ottaa, ellei jätä niitä jollekin avainten haltijalle. Passi on kans ihan kätevä. Muut jutut riippuu matkasta. Patikointikengät tai pyjama, mitä milloinkin. Kamera on varmaan raahattava joka kohteeseen. Ilman villasukkia on vaikeaa, kun olen viluvarvas.

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe
En kerro, tietenkään.

Viimeisin sisustusostokseni
Viikinkivene-aiheinen laatta SPR:n Kontti-kirppikseltä. Se on viikinkipoika Ransun, mutta hakee vielä paikkaansa.

Ei kun hei! Juuri tuon kirjoitettuani ja kuvan laitettuani tajusin, että ostin viime viikolla pöllömukin taitavalta keraamikolta Marjukka Rasalta. Vaikka astioista ei ole puutetta, kuten kuvasta näkyy.

Paras tapa tuhlata 50 euroa
Ehkä liput itselle ja ystävälle johonkin konserttiin. Jos raha riittää. Tai sitten pari pulloa proseccoa ja yrttinippuja jalkakylpyä varten, tyttöjen viikonloppu. Tietysti voisin myös vastata 10 kg savea ja joku herkullinen lasite. Lankojen ja kasvien ostaminen on myös kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Ohjenuora elämässäni
Olen oppinut kaikenlaista, muun muassa sanomaan ei ja muutenkin kertomaan, jos joku asia tuntuu epämukavalta. Tämän opettelu jatkuu edelleen. Se on kuitenkin jo oleellisesti lisännyt hyvinvointiani. Samoin on tehnyt energiaa imevien ihmisten karsiminen. Tämä kaikki vaikuttaa itsekkäältä, mutta jos ei itse voi hyvin, ei sitten voi kukaan ympärilläkään. Mieliala nimittäin tarttuu. Siksi yritän ympäröidä itseni optimismilla ja hyvällä mielellä.

Päivän ilopilleri: siemensekoituksesta itänyt pikkuruinen Pelargonium barklyin taimi. Mukavaa viikonjatkoa ja olisi kiva kuulla muidenkin vastauksia näihin kysymyksiin!

Käsityöjuttuja

Tilasin Zeldalta rannekorun ihastuttani niihin hänen Taigalla-blogissaan. Ystävällisesti hän sitten tekikin ihan toiveideni mukaisen, laittoi siihen kelttisolmun ja elämän puu -koristeen. Ihana! Musta ja ruskea ovat niin kauniit yhdessä ja korua on helppo käyttää, kun se on hieman joustava. Tämä on lempikoru, jossa on tärkeitä elementtejä. Pian tämän saatuani alkoikin yksi pitkäaikainen haave konkretisoitua, oikeastaan aika kumma juttu! Taisi Zelda punoa tähän vähän taikajyväsiä mukaan?

Ornaments and Symbolism
A friend blogger made this lovely custom-made bracelet according to my wishes. The symbols have something to do with a lifelong dream. Soon after receiving this the dream started to materialize. I really don't believe in this kind of stuff, but... one wonders... could it be...

Below are some of my latest ceramics experiments. A flower vase that was supposed to be very tall (it just became very heavy) and a whale bowl that finally got the blow spray for which I had left a little hole.

Hieman samaa hillittyä värimaailmaa edustaa maljakko, josta oli tarkoitus tulla oikein suuri, sillä minulta puuttuu korkea maljakko pitkille kukille. En itse harrasta leikkokukkia lainkaan, mutta kun vieraat tuovat pitkiä kukkia, olen pulassa.

Musti esittelee. Maljakosta ei kovin suurta tullutkaan, sillä siitä tuli hurjan paksu ja painava. Tein tämän makkaratekniikalla aika löysästä savesta, se tuntui valuvan koko ajan alaspäin. Kaavin ruukun sisäosasta savea ulos ja sitten höyläsin ulkopinnasta paksuutta pois. Ja lopulta tein toisella tekniikalla sen varsinaisen korkean maljakon. Tämän sisäpuoli on lasitettu, jotta se pitää vettä. Sisältä tämä on vihertävänmusta.

Jo aiemmin esittelemäni valaskippo sai viimein vesisuihkun, sitä varten olin tehnyt pienen reiän valaan niskaan.

Tällaista tällä kertaa, kukkajuttuja varmaan taas ensi kerralla. Iloista lämpenevää pihakautta!

Esikkokiljahduksia

Tutkailin tässä päivänä eräänä vuokko-esikkopuutarhaa. Ihana luonnon lehtosinivuokko siellä jo kukkii.

Slow Progress
The spring has turned very cold but my heart was warmed by discovering some precious Primulas that I planted last year and was not sure how hardy they are.

Iloisen keltainen tarhakääpiöesikko alkoi sopivasti kukkia pääsiäiseksi.

Palloesikko kehittelee jo kukintoaan.

Sitten alkaa kiljahdus-osuus. Junnaninesikko on ollut reippaan vihreä jo pitkään, tässä sen lehtiruusuke! Tämähän oli se herkullisen oranssikukkainen, jonka kukkavarsi on hienostuneen tummanpunainen.

Japaninesikko 'Miller's Crimson' on elossa!

Kiinankeltaesikko on elossa!

Näyttää siltä, että myös Primula smithii on hengissä, mutta siitä en ole ottanut kuvaa. Myös joku muu, josta en ole varma mitä se on, pihisee joten kuten. Kaimani Kivipellon Sailan esikkosekoitus-kylvötaimista on monikin hengissä ja voi varsin paksusti, kuten tämä lukemattomia lehtiä maailmaan töräyttävä tyyppi.

Joten asiat ovat ihan kohtuullisesti, vaikka peurojen tuhoista on lisää raportoitavaa – toisaalta en aina jaksa edes ajatella niitä asioita uudestaan, ja jätän kertomatta. Mukavampihan se on keskittyä hyviin asioihin kuin märehtiä menetyksiä.

Vuokko-esikkopuutarhassa kukkii suojaverkon alla myös viime syksynä istutettu ihastuttava kevätsahrami 'King of the Striped'.

Ruusuherukoilta ei enää kulu kauaa puhjeta kukkaan.

Ja sitten tämä yksi kukoistaa ympäri vuoden.
Iloista pääsiäisen juhlaa!


Japaninesikko – Primula japonica
Junnaninesikko – P. aurantiaca
Kevätsahrami – Crocus vernus
Kiinankeltaesikko – P. bulleyana
Lehtosinivuokko – Hepatica nobilis
Palloesikko – P. denticulata
Ruusuherukka – Ribes sanguineum
Tarhakääpiöesikko – P. Vulgaris-Ryhmä

Totaalisen turhauttavaa

Onneksi kuvasin nämä syksyllä yhteen multakuoppaan kipatut persiansinililjat muutama päivä sitten täydessä loistossaan, sillä tämän jälkeen alkoi tuho. Kukkavarret on syöty ja joka aamu huomaan yhä uusia yön aikana maasta nyhdettyjä sipuleita, joiden naatit on purtu poikki.

Extremely Ephemeral
Deer have done their stuff in my garden during the last few nights. These flowers are but a memory, every morning I find new bulbs that have been lifted up and their stems eaten. Every single 'Katharine Hogdkin' flower has been munched and just now I found a promising clump of some bulb – only all the flower stems are eaten and some bulbs have been lifted there too.

Ensimmäiset maasta kaivetut sipulit laitoin viikko sitten ruukkuun, osassa niistä oli vielä nuppuja tallella, niinpä niitä on sentään kukassa. Tässä kukassa on mielettömän hieno hempeä siniväri!

Toissa iltana laitoin suojaverkkoa koko muotopuutarhan ympärille, jotta olisi edes jotakin toivoa nähdä esimerkiksi tulppaaneita. Löysin kaksi kukkivaa 'Katharine Hodgkinia' ojan pielestä muotopuutarhan ulkopuolelta! Mietin, ovatko myyrät niitä kuljettaneet.
Yöllä sitten selvisi syyllinen. Peura tai kauris oli pompannut liian matalan verkkoni yli ja jättänyt sorkanjäljet todisteeksi. Kaikki Katharinen kukat ja nuput oli syöty, samoin virvaliljat ja osa krookuksista, sekä tietysti tulppaanien versot. Sama toisaalla, missä olin myös laittanut matalaa verkkoa ja risuja miettien, ettei peura yritä näin pienelle alueelle hypätä risukon keskelle. Niin vain hyppäsi ja söi tulppaanien alut. Sorkanjäljet sielläkin. Osa sipuleista on vedetty ylös maasta ja sipuli sylkäisty jonkin matkan päähän, mikä selittää kurjenmiekkojenkin kulkeutumista muotopuutarhan ulkopuolelle.
Juuri äsken löysin lupaavan tuppaan jotakin sipulikukkaa, pari sipulia oli noussut ylös maasta, kun naatteja oli kiskottu. Joka ikinen kukkavarsi on syöty poikki, mikä lie olisi sitten ollutkaan. Se olisi ollut joku ihana aikaisin kukkiva laji.

Nyt alkaa olla mitta täysi. Olen ennenkin miettinyt luovuttamista, mutta nyt en tosiaan enää jaksaisi laittaa tikkua ristiin, hankkia uusia kasveja enkä oikeastaan edes mennä pihalle, kun tämä on tällaista. Hanskat naulaan.

Ihmeellistä, että vaaleajouluruusu vielä kukkii, tällä kun ei ole ollut suojaverkkoa enää viikkoon, olen siirtänyt niitä toisaalle. Ehkäpä tämäkin ensi yönä syödään. Tai sitten tämä on jo vanha, peurat tuntuvat syövän eniten kaikkea uutta ja juuri kukkaan tulevaa.


Persiansilililja – Scilla mischtschenkoana
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
TallennaTallenna

Kotijuttuja

Ensinnäkin kukkanen kaikille äänestäneille! Ja kaikille minua äänestäneille myös. Kiitos! Olen saanut nelinkertaisesti ääniä siihen verrattuna, mitä odotin!

Flowers and Handicrafts
A big thank you to everyone who voted for me at today's election, with my minimal campaigning the result is overwhelming!

Sisällä versoo kaikenlaista, tässä on siemensekoitus, jossa on ainakin erilaisia helmililjoja ja jotakin muuta jännittävää.

Keittiön ruokapöytätilanne on tiukka.

Ruoka onkin paras syödä seisten, sohvalla tai ulkona, kun pöydälle ei mahdu lautasta asettaa. Tein focacciaa ekaa kertaa elämässäni, kun ei ollut enää mitään leipää eikä hirveästi mitään muutakaan syötävää. Hyvää tuli!

Sitten käsityöjuttuja lempiväreissä. Valas-kippo kotiutui keramiikkakurssilta.

Valasta ei ihan erota, mutta on se siellä. Pyrstö näkyy reunassa.

Joskus puoli vuotta sitten aloittamani Kaffe Fassett -shaali valmistui, mutta siitä tuli liian lyhyt. Kas, unohdin lukea ohjeen – sepä yllättävää... Teen nyt jatkopaloja päihin, mutta en jaksa purkaa reunoja jatkaakseni kuviota, niinpä teen vain aina oikein -neuletta noilla samoilla väreillä.

Ja siitä muuten tuleekin aivan ihanan näköistä! Tästä syntyy taas mahdoton määrä ideoita.
Olen viimein toimertunut laittamaan tekeleitäni Ravelryyn, tosin en tiedä, onko siitä kenellekään hyötyä, kun yleensä teen ihan omia kuvioita ja muotoja enkä tietenkään mittaa tai laske mitään. Mutta joka tapauksessa, jonkinlaisia ohjeita tekeleisiin löytyy täältä: KLIK.

Kotoisaa sunnuntai-iltaa!