Wednesday, 28 January 2015

Vastaukset haastekysymyksiin

Kivipellon Saila lähetti Saaripalstalle haasteen. Siinä vastataan viiteen kysymykseen, periaatteessa pitäisi valita top 5 -lista jokaiseksi vastaukseksi, mutta katsotaan miten käy...

1. Onko puutarhassasi jokin kasvi jonka versoja odotat joka kevät ja jolla on jokin tarina?
Nykyään odotan tämän versoja, eli sinisateen. Istutin sen 2,5 vuotta sitten ja se on selvinnyt kahden talven yli peitteeseen käärittynä. Rakastan sinisateita kaikkialla, missä ne kasvavat valtaviksi köynnöksiksi, mutta sellaista on vähän turha odotella talvenaralta kasvilta Suomessa! Hauska kuriositeetti se on silti, ja taas loppukeväällä jännä nähdä, onko se selvinnyt talvesta.

Sinisade Kew Gardensissa Lontoossa.

Puun muotoon leikattu sinisade Arley Hall -kartanon puutarhassa Luoteis-Englannissa.

2. Olet lähdössä kauppaan, katsot peiliin, laitatko jotain ehostusta, mitähän?
Ehdottomasti laitan. Meikkipuuteria ja ripsiväriä, vähintään. Ja hajuvettä.

3. Saunan lämmöstä vilvoittelemaan, enkelin kuvia hankeen, avantoon vain ihan vain terassille istumaan?
Tätä vilvoitteluasiaa en ymmärrä ollenkaan. Jos on kerrankin päässyt paikkaan, jossa ei tule vilu, niin miksi sieltä pitäisi lähteä ulos värjöttelemään? Hankeen tai avantoon ei minua saa millään, ulkoilmaankin vain, jos on kesä ja ilman lämpötila yli 25 astetta. Eikä siellä silloinkaan tarkene kauaa istua.

4. Kaunein muisto karvatassukaverin touhuista?

Vaikea keksiä vain yhtä juttua. Ransu on ihana, kun se tulee peiton alle kylkeeni nukkumaan, tuli jo pienenä. Kuvassa Ransu alle kaksivuotiaana poikasena.

5. Joku haluaisi kustantaa Sinulle matkan jonnekin, minne haluat. Suuntaisit siis...

... Pohjois-Englantiin Northumberlandiin ja eteläiseen Skotlantiin, Bordersiin. Jo muutaman viikon ajan olen tuntenut sinne selittämätöntä kaipuuta. Tällaisia kaihoja on välillä sinne sun tänne, ihaniin paikkoihin, joissa on käynyt. Kaukokaipuuta ei ehkä olisi, jos ei olisi ikinä matkustanut kotipaikasta mihinkään, tai ehkä olisi sittenkin, mutta se ei olisi näin kohdentunutta.
Yläkuvassa on kalastajakylä St Abbs Skotlannin Borders-seudulla.

Pieni mutta suojainen satama.

St Abb's Head on viereisellä niemellä sijaitseva luonnonsuojelualue. Niemen keskellä on järvi, sen takana siintää Pohjanmeri. Kasvillisuutena on muun muassa laajoja mattoja laukkaneilikkaa. Oman pihani vaivaiset pari laukkaneilikkaa vievät kukkiessaan ajatukset tähän paikkaan.

Lindisfarnen "pyhä saari" Northumberlandissa Englannissa.

Kiitos haasteesta kaimaseni, laitan tämän eteenpäin, jos keksin yhtä kivat kysymykset jossain vaiheessa!

Laukkaneilikka – Armeria maritima
Sinisade – Wisteria

28 comments :

  1. Nautimme siis pitkälti samoista asioista, sinisade on niin kaunis, mutta täällä Pirkanmaalla siitä on turha haaveilla, kultasadettakin olen ajatellut josko se olisi kestävämpi. Karvatassut ovat aina niin ihania ja Ransu erityisen hurmaava. Vai ei kaima enkeleitä ole innokas tekemään :) , no kyllä minä muutaman enkelin talvessa teen jos lumi ei ole kovaa! Ihanat maisemat, arvaa iskikö kaukokaipuu, noissa maisemissa olisi kiva vaellella tai ajella pyörällä, poiketa joskus pubiin ja kuunnella aaltojen kertomaa... Kiva kun vastasit kysymyksiini!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kultasade on varmasti kestävämpi, ainakin lounaassa siitä tulee oikein suuri puu, reilusti yli viisimetrinenkin jopa.
      Sinä saat tehdä minunkin osuuteni lumienkeleistä ;-)
      Vaeltelu nimenomaan on ihanaa tuolla kaikessa rauhassa kaukana ihmisten hälinästä, tuulen tuivertamana ja vain lampaat seurana!

      Delete
  2. Jag har faktiskt också känt en stark längtan till England under de senaste dagarna, kanske det är vädret som gör det :) Jag skulle så gärna åka någonstans där det snart är vår och bara komma bort från det här slaskiga eländet. Eller så åker jag bara ut till holmen och kryper under täcket :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Just nu är det så svårt att veta att där i Skotland, så nära men så längt borta, snödroppar och vårcyclamen blommar! Oj oj. Jag tror att jag ska också krypa under täcket! Det är outhärdlig.

      Delete
  3. Kaunis tuo sinisäde. Toivotaan että selviää.
    Kiva lukea vastauksiasi.
    Mukavaa päivänjatkoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, eiköhän se selviä, kun kovia pakkasia ei ole ollenkaan ollut. Pientä pakkasta se kestäisi ilman suojiakin.
      Kiitos, samaa sinulle!

      Delete
  4. Hei! Toivottavasti Wisteriasi talvehtii hyvin! Se on ihana kasvi.

    Minulla on samanikäisiä, siemenistä kasvatettuja sinisateita, jotka täällä 4/5-vyöhykkeellä siirretään talveksi sisälle (viileään).
    Siemenet ovat Italian puutarhamme kasvista. Sanotaan, että siemenestä kasvatettu sinisade kukkii vasta kymmenen vuoden ikäisenä, joten nyt vain toivotaan, että kasvit pysyvät hengissä siihen asti! :)
    Mukavaa loppuviikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Luulen, että minunkin taimena ostettu kasvattaa ensin juuria monen monta vuotta, ennen kuin kukkii. Wisteria kasvattaa yleensä erittäin laajan juuriston, kasvavathan sen versotkin yli kymmenmetrisiksi. Joten luulisi sen haluavan ensin asettua.
      Kiitos, samaa sinulle!

      Delete
  5. Tuo wisteria on kyllä aikas ihana, meillä on töissä niitä myynnissä, vielä olen onnistunut pysymään lujana, enkä ole hankkinut....
    Ransu on ollut varsinainen hurmuri jo tuollaisena poikasena!
    Sykähdyttävät maisemat sinunkin haavematkakohteessasi. Myös Irlantiin voisi olla kiva joskus päästä.....

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllähän siinä kannattaa lujana pysyäkin, ja hankkia sellaisia kasveja, joista tulee meidän oloissamme sykähdyttävän reheviä ja kukikkaita! Vaikka alppikärhöjä. Tai niitä ihania valkolehdokkeja...
      Irlannissakin on noita ihania rantakohteita, joissa pääsee lähelle meren pauhua, vailla ristin sielua, pelkkiä lampaita seurana.

      Delete
  6. Näitä kysymys-vastauksia olikin kiva lukea :) Oi oi.... Upeita nuo kuvat vierahilta mailta. Pysyttelehän mahdollisimman lämpimässä paikassa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, samaa sinne! Suosittelen Skotlantia ja Pohjois-Englantia lämpimästi <3

      Delete
  7. Nuo voisivat olla minunkin sielunmaisemia, todella upean näköistä! Sinisade on jännivä lisä puutarhassasi, eihän sitä koskaan tiedä, miten se vielä kiittää hoivastasi...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Uskon todella, että viihtyisit tuolla! Ja reissun kruunaisi käynti Edinburghin kasvitieteellisessä puutarhassa :-) Jos voitan lotossa, vien sinut tuonne!
      Toivon, että sinisateen juuristo vahvistuu vuosi vuodelta, sitten ollaan jo pitkällä jos juuret ovat roudan ulottumattomissa.

      Delete
    2. Voi, lupaan sinulle saman :D
      En tosin koskaan lottoa, mutta M lottoaa ja jos hän voittaa, otan potista tietenkin siivun matkaamme; tämä on lupaus!

      Delete
    3. Sittenhän meillä on tuplamahdollisuus päästä matkalle, jee :-)

      Delete
  8. Sinisade olisikin upea kasvi, jos sen saisi menestymään. Toivotaan, että omasi selviytyy talvesta. Ehkä se siellä sinun saarellasi saakin paremmat mahdollisuudet. Voiko muuten mukavampaa ollakaan, kuin oma kissa peiton alla kylkeä lämmittämässä.
    Upeita maisemia. Tuonne lähtisin mielelläni. Brittein saaret ovat sopivan lentomatkan päässä, joten senkin vuoksi olisi mahdollista. En millään jaksaisi istua lentokoneessa kymmentä tuntia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Uskon ainakin, että selviytyy, kun on selvinnyt jo kahdesta edellisestäkin, myös siitä hirmuisesta Siperian-keväästä toissa vuonna! Silloin sinisateeni heräsi lehteen vasta kesäkuun puolella, viime vuonna se oli selvästi aikaisempi. Uskon ainakin, että se on talvenkestävämpi joka vuosi, kun sen juuristo on isompi. Sehän voi versoa juuristosta, jos maanpäällinen osa kuolee.
      Samaa mieltä olen pitkistä lennoista! Vaikka hyväunisena 10 tunnin lennotkin ovat kuluneet yllättävän nopeasti ;-)

      Delete
  9. Hyviä matkahaaveita. Kummasti tässä maailmassa olisi vaikka kuinka paljon kiinnostavia kohteita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, ja ihan lähelläkin on todella upeita paikkoja, ei tarvitse lähteä maailmaan ääriin haltioituakseen. Suomi on kiva matkailumaa ja Euroopassakin on enemmän kuin tarpeeksi koluttavaa yhdeksi ihmisiäksi.

      Delete
  10. Mukavia vastauksia. Minäkin odottelen sinisateen kukkimista. Ei muuta kuin pitkää ikää toivomaan. Siellä sun saaristossasi kukinta saattaa onnistuakin ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täytyy toivoa pitkää ikää ja kukintaa jossakin vaiheessa. Lie parasta ostaa vuosikertashampanjapullo valmiiksi, jotta on valmiina sitten, kun H-hetki koittaa!

      Delete
  11. Puun muotoon leikattu sinisade, VAU!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, aika mahee! Se voi ehkä onnistua täällä pohjoisessa, muuten sinisade on niin voimakaskasvuinen, että en oikein tiedä, miten tuon onnistuu pitämään "pienenä puuna". Kyllähän se kestää voimakasta leikkausta, toisaalta, mutta siinä pitää olla aika ahkera leikkaaja.

      Delete
  12. Hups! Täältä löytyi nostalgiapläjäys; Lindisfarnen saari, Holy Island, siellä me oltiin ankkurissa toissa kesänä. Oikea hylje- ja lintuparatiisi.
    Sinisade on uskomattoman hieno!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepä hauskaa, että olitte tuolla!

      Delete
  13. Selasin blogiasi taaksepäin. Kivoja haasteita ja kivoja vastauksia. Ja ihania keväisiä ja kesäisiä kuvia. Sinisade on kyllä kaunis, hieno sävy noissa isoissa kukkatertuissa. Kaukokaipuusta tuli mieleeni muisto äidistäni. Hänen kouluaikaisessa ainevihkossaan on aine, jossa hän kertoo, mihin kaikkiin kaukaisiin paikkoihin haluaisi joskus elämässään matkustaa. Hän ihmetteli tätä joskus itse, kun ei lapsena ollut tuntenut tuskin ketään, joka olisi matkustanut minnekään. Hän tiesi yhden ihmisen, joka oli käynyt Tukholmassa. Siihen aikaan ei matkustettu edes Porista Helsinkiin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ilmeisesti kaukokaipuu on sisäänrakennettu ominaisuus ja voi olla myös riippumaton omista tai muiden kertomista kokemuksista. Kirjoista varmaan aiemmin luettiin kaukaisista paikoista ja kuviteltiin, millaista siellä olisi. Toivottavasti äitisi pääsi johonkin haaveilemaansa paikkaan.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!