Kevätkalenterin 19. luukku

 Liian luotettava?

Jos kasvi pärjää hyvin, tuottaa sopivasti siementaimia ja on muutenkin sellainen, ettei sitä tarvitse hyysätä, se saattaa jäädä kaiken kiinnostavamman jalkoihin. Purppuraorvokki (tai nykyään ilmeisesti purppurametsäorvokki) on juuri tällainen. Se on sivuroolissa keväisissä blogijutuissa ja kesälläkin, vaan ei koskaan pääroolissa. Ennen kuin nyt.

Istutin tämän taimen katajapenkkiin ajatellen, että sävy on täydellinen perusliilan puistoalppiruusun aluskasviksi. Sitä se onkin. Sittemmin purppurametsäorvokki on kylväytynyt sinne tänne katajapenkkiin tuottaen juuri täydellisiä tummia lehtimättäitä muunväristen kasvien lomaan. Tämä kasvi ei jyrää, vaan täydentää – ainakin minun puutarhassani.

Bonuksena on ihastuttava violetti kukinta toukokuussa.

Purppuraorvokin / purppurametsäorvokin sekä suomenkielinen että tieteellinen nimi ovat tällä hetkellä minulle epäselviä. Se saattaa olla Viola riviniana 'Purpurea' tai Viola Riviniana-Ryhmä. Aiemmin se oli Viola adunca 'Purpurea' ja sitä ennen Viola labradorica.