Niittytunnelmia

 Ne niin sopivat keskikesään.

Äitini on tämän viikon vieraanani. Kun hän näki preerian, jota useimmat varmasti pitäisivät vain kokoelmana rikkaruohoja, hän totesi, että onpa kiva tämä kukkapenkki. Kukkapenkki!

Preeria toisesta suunnasta. Se alkaa ruusupergolasta ja kattaa kivisen, paahteisen pikku rinteen. Monet preeriani kasveista ovat luonnonkasveja, kuten tienpientareiden keltakannusruoho, palsternakka ja pietaryrtti. Nyt alkavat myös yksivuotiset kukkia, kurkkuyrtti ensimmäisenä.

Mäkimeiramiakin preerialta löytyy. Kun kaikki kasvit ovat yhtä leviäviä, pitäisi lopputuloksen kai olla keskenään pärjäävä sekoitus.

Toivon, että vaaleankeltaiset 'Citrinus' -niittyleinikit pärjäävät. Ehkä kitken niiden ympäristöä vähän kumminkin. Kurkkuyrtti osaa olla aikamoinen jyrä.

Ruusupergolan kohdalla on aika paljon palsternakkaa. Rakastan sen väriä. Olen hankkinut sen alun perin tienposkesta Paraisilta. 

Tienposkesta täältä kotisaarelta löytyi maarianverijuuri, tuo keltakukkainen kynttilämäinen kukka. Se on kalkinsuosija ja sitä kasvaa heti puutarhani ulkopuolella tien varrella, silloin tällöin löytyy taimi aidan sisäpuoleltakin. Siemenissä on väkäset ja niitä kulkee kissojeni turkeissa. Tämän olen tarkoituksella tähän istuttanut. 

Keltainen on oiva vastaväri liilalle ketoruusuruoholle.

Pörriäiset ja perhoset rakastavat luonnonkukkia. Tässä yhdessä ketoruusuruohon kukassa oli kolme kimalaista, mutta niistä erottaa vain kaksi. Sitten on tuo upea kuparinvärinen pikkutyyppi myös. 

Vieressä on kultakärsämö tulossa kukkaan.

Aivan täydellinen kombo! 'Alchymist' -köynnösruusu, villiä palsternakkaa ja koristekastikka 'Overdam'. 'Alchymist' vaihtaa väriä, joku saattaa muistaa vaalean oranssit kukat vähän aikaa sitten. Ne vanhenevat tämän väriseksi.

Ketoniityn poikki johtaa polku muotopuutarhaan, nyt ollaan toisessa kohdassa pihaa. Täällä on luonnonkasvillisuus, johon en ole lisännyt mitään, vähän kyllä joskus yrittänyt kylvää unikkoa sun muuta, mutta jäljellä on vain luonnonkasveja virnaa, keltamataraa ja siankärsämöä. Kaunis keto näinkin.

Rohanissa on oma värimaailmansa. Tykkään todella tästä tummien kukkien (etelänruusuruoho ja harjaneilikka 'Onyx') sekä tähkähelmikän yhdistelmästä. Taustalla kukkii neidonruusu.

Tähkähelmikkä ja etelänruusuruoho, täydellinen pari. 

Olen kasvattanut tähkähelmikän alun perin siemenestä, se tuottaa myös reippaasti siementaimia ihan itsekin. Kasvatin preerialle omat siementaimet – sama heinä näkyi jutun ensimmäisessä kuvassa mutta eri värimaailmassa.

Olen iloinen, että äiti tajusi istutustyylini!

Laitetaan loppukevennykseksi uusi ötökkä varsin monilajiselta ötökkäpihaltani. Sinisilmäkiitäjä ei ole mikään harvinaisuus, mutta en ollut sitä aiemmin nähnyt. 

Kiitäjä oleili koko päivän sinipiikkiputken varressa. Sitä olisi pitänyt mennä häiritsemään, jotta olisi nähnyt takasiipien komeat silmät (joiden tarkoitus on pelottaa häiritsijät pois), mutta en raaskinut. Sillä oli selvästi antoisat tupsluurit tuossa.

Etelänruusuruoho Knautia macedonica

Harjaneilikka Dianthus barbatus

Keltakannusruoho Linaria vulgaris

Keltamatara Galium verum

Ketoruusuruoho Knautia arvensis

Koristekastikka Calamagrostis × acutiflora

Kultakärsämö Achillea filipendulina

Kurkkuyrtti Borago officinalis

Maarianverijuuri Agrimonia eupatoria

Mäkimeirami Origanum vulgare

Niittyleinikki Ranunculus acris

Palsternakka Pastinaca sativa

Pietaryrtti Tanacetum vulgare

Siankärsämö Achillea millefolium

Sinipiikkiputki Eryngium planum

Sinisilmäkiitäjä Smerinthus ocellatus

Tähkähelmikkä Melica ciliata

Virna Vicia