Wednesday 5 June 2024

Kauniita valkoisia ja yksi räikeänpunainen

 Ruusu-heinätarhassa

En ole erityisemmin kerännyt ruusu-heinätarhaan valkoisia kukkia, mutta niitä on jostain syystä siellä juuri nyt aika monta. Narsissivuokko ehti jo kukkia, tämä kuva on viikon takaa.

Seuraavaksi tulevat kukkaan 'Album' -partalaukat. Taustalla on pengermän päällä kasvava punahevoskastanja. Se ei kukkinut tänä vuonna, mutta on kasvanut hurjan hienosti! Sen alla kukkivat 'Golden Echo' -nunnannarsissit vielä viime viikolla.

Tämän kuvan otin pengermän päältä. 'Merlot' -tulppaanit kuihtuvat hienosti lähes mustiksi.
Yksi suru ruusu-heinätarhassa on, nimittäin valkoisen köynnöstuen Country Rose -tarha-alppikärhö on maanpäällisiltä osiltaan kuollut eikä maasta ole vielä noussut mitään. Elän kuitenkin toivossa. On se toisaalta jo nyt ilahduttanut minua kauemmin kuin ensimmäinen Country Rose, joka ei elänyt vuottakaan. 

Hentoinen libanoninlaukka on täydellinen vastakohta pönäköille ja korkeille laukoille. Aivan ihana!
Niin moni puutarhan sipulikukka on kotoisin Lähi-Idästä. Niitä katsellessa mietin alueen ihmisten elämää ja toivon, että heille koittaa vielä joskus rauha.

Edellisessä kuvassa taustalla näkyvät valkoiset läikät ovat 'Album' -metsäkurjenpolvea. Tontin toisessa päässä kukkivat luonnon metsäkurjenpolvet, itsekseen tulleet, mutta ihastuin tähän valkoiseen ja sitäkin piti saada.

Sitten tässä kukkii paratiisililja, josta olen niin iloinen, sillä ensimmäinen paratiisililjani hävisi vuosien saatossa muotopuutarhasta – luultavasti liian valloitushaluisten naapurikasvien toimesta. Paratiisililjaa ei taimistoilla jostain syystä lähes ikinä näe.

Ja sitten – töttörööt! Harmonian rikkoo äitienpäiväruusu, jonka ostin itselleni Nauvon K-kaupasta, sillä karvapojat eivät osaa minulle ruusuja ostaa. Olen pitkään haaveillut tällaisesta terttukukintoisesta polyantharuususta, joka tekee pienet löyhän pallomaiset kukat, jollaisiin olen heikkona, kuten moni saattaa muistaa.
Arvoin kaupan edessä oranssinpunaisen ja magentanpunaisen välillä ja päädyin tähän 'Orange Morsdag' tai 'Oranje Moersdag' -taimeen (hollantilainen lajike), vaikka väriharmonian takia olisi varmaan pitänyt valita se toinen. Tässä ihan vieressä kasvaa tumman viininpunainen ranskanruusu 'Tuscany' ja normaalisti ne tietysti kukkivat samaan aikaan. Hmm... öööööh...
No, eipä tosiaan olisi ensimmäinen kerta, kun kaivaisin ruusun ylös ja siirtäisin toisaalle väriharmonian takia! Ehkä olisi sittenkin pitänyt valita valkokukkainen, vaikka se ei edes käynyt mielessä.

Siellä ne nyt kuitenkin yhdessä somasti ovat ja toistaiseksi kaikki näyttää kivalta. Seuraavaksi kukkaan tulevat valkoiset camassiat ja myös yksi hempeän vaaleanpunainen amerikanpioni.

Muita ruusu-uutisia. Harvinaisen lämpimien toukokuun viikkojen takia avasi juhannusruusu ensimmäiset kukkansa jo toukokuun puolella ja nyt jo näkyy nuppuja monissa ruusuissa, jotka normaalisti aloittavat vasta juhannuksen jälkeen! Toisaalta osa ruusuista on lähtenyt kasvuun erittäin hitaasti, joten ne lienevät normaalissa aikataulussa.


Juhannusruusu Rosa spinosissima 'Plena'
Libanoninlaukka Allium zebdanense
Metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum
Narsissivuokko Anemone narcissiflora
Nunnannarsissi Narcissus Jonquilla-Ryhmä
Paratiisililja Paradisea liliastrum
Partalaukka Allium rosenbachianum
Polyantharuusu Rosa Polyantha-Ryhmä
Punahevoskastanja Aesculus × carnea 'Briotii'
Tarha-alppikärhö Clematis Atragene-Ryhmä

12 comments :

  1. Valkoiset kukat ovat aivan ihania! Siellä kukkii juhannusruusu kauniisti. Minullakin on mökillä juhannusruusu, jonka alun olen vuosia sitten ottanut tyttären pihasta silloin kun hän asui Lapissa. Siellä se kukki tosi runsaasti, mutta täällä siihen ei tule kuin pari kukkaa vuosittain. Mistäköhän johtuu?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vaikea sanoa. Ruusut kaipaavat aika aurinkoista paikkaa, minulla tuo kasvaa täydessä paahteessa. Sitten on kärsäkkäitä, jotka katkovat ruusunnuput, jolloin nuput eivät pääse avautumaan.

      Delete
  2. Taas siellä niin kaunista kukkatulvaa. Valkoiset Libanoninlilja ja metsäkurjenpolvi Album ovat tosi sykähdyttäviä. Jalostettuinakin minusta viehättävämpiä ovat juuri kasvit, jotka muistuttavat luonnon kantoja. Juhannusruusun kukinta alkaa olla täälläkin jo ohi ja Pohjolan kuningatar on pukenut ylleen kokovartaloruusumekon - kesäkuun ensimmäisellä viikolla! Aika ihmeellistä tämä on. Viime syksyn taimi, Therese Bugnet on sekin aukaissut jo muutamia kukkia. Onneksi muut ruusut sentään helteistä välittämättä näyttävät pitävän vanhan tahdin ja tempon. Juhannuspionikin aukaisee kukkansa ihan näillä hetkillä. Samoin uusi ja ennennäkemätön, vaaleanpunertava, Vakka-Taimesta tänä kesänä ostamani, joka on vielä ruukussaan, Tricocarpha.
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tällaisen luonnonkukat ja niiden oloiset kasvit ovat kyllä ihanimmasta päästä!
      Sielläkin ovat ruusut aikaisessa. Jännää kuulla uudesta kasvistasi, toivottavasti se menestyy!

      Delete
  3. Partalaukka ja libanoninlaukka ovat minulle entuudestaan tuntemattomia, joten olipa kiva, kun ne tulivat postauksessasi esille. Paratiisililja näyttää olevan myös nimensä veroinen kaunotar.
    Jännä juttu, miten osa kasveista pitää tiukasti kiinni tavanomaisesta kukinta- ajankohdastaan toisten ehättäessä kukkaan lämpimien säiden mukaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On mukavaa, kun blogeista löytyy uusia kasvituttavuuksia.
      Tällainen erikoinen kevät aiheuttaa tosiaan paljon tarkkailun aihetta, sekin on kiinnostavaa.

      Delete
  4. Tuo räikeänpunainen ruusu sopii hyvin valkoisten seuralaiseksi mutta voihan se vähän kummallinen olla viininpunaisen tai hempeän vaaleanpunaisen kanssa. Mutta ainahan voi toivoa, että joku väri pitää taukoa juuri silloin kun pahiten riitelevä kaveri kukkii.
    Ihmettelin itsekin, miten ukkolaukat kukkivat normaaliaikataulussa mutta pioni siinä vierellä alkaa saada jo väriä nuppuihinsa. Eivät ne normaalisti meillä ennen juhannusta kuki. Moni puuvartinen taas vitkutteleee lehteentulossa selvästi pidempään kuin normaalivuonna. Ihan ihme vuosi...

    ReplyDelete
    Replies
    1. En tainnut oikein miettiä uuden istutuspaikkaa, tai mielestäni kyllä vähän mietin, mutta en selvästikään tarpeeksi. Kyllä sille varmaan tuosta siirto tulee. Mutta ei se mitään, jotainhan sitä on kumminkin aina kaivettava.
      Nyt on tosi erikoista. Etenkin, kun etsin jotakin kuvaa viime vuoden juhannuksen ajalta ja nyt kukkivat samat kukat kuin viime vuonna juhannuksena!

      Delete
  5. Räväkänpunainen ruusu näyttää avaruudesta pudonneelta sinun puutarhassasi. Kömmähdyksiä sattuu kaikille. Sain muutama vuosi sitten bonuksena Neon-maanpeiteruusun. Jo nimi kertonee väristä. Kaivoin sen maahan ja siellä se on yhä. Olkoon esimerkkinä siitä, ettei aina saa halvalla hyvää. Eikä ilmaiseksikaan.
    Tämä on ihan merkillinen kevät ja alkukesä. Juhannusruusu jo lopettelee kukintaansa, joka on ollut runsaampaa kuin vuosiin. Rae- ja vesikuurot eivät tee hyvää ruusuille. Moni muukin ruusupuska ehtii lopettaa juhannukseen mennessä. Kuten useat muutkin kasvit. Ehti jo nousta pelko, jääkö keski- ja loppukesäksi mitään kukkivaa. Sään viileneminen ehkä vähän hidastaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämäpä kiinnostava huomio, en ajatellut, että olen niin värifiksaantunut. On täällä kyllä kirkkaan oranssinpunaista, mutta oikeastaan vain villissä punaisessa penkissä. Päätinkin jo, että tuo ruusu luultavasti siirtyy tontin länsireunalle sinne samalle alueelle, missä on punainen penkki ja ruskopenkki. Täytyy vain vuorata istutuskuolla verkolla, sillä siitä vierestä on nyt kuollut sirotuomipihlaja ja punakukkainen Austin-ruusu: juuria ei ole. Eli vesimyyriä on.
      Voi Neon, nimi ei tosiaan enteile hyvää :-D Onneksi isolla pihalla löytyy paikka kaikelle.
      Moni Austin-ruusu himmailee nyt tosissaan. Voi olla, että leikkasin ne kuitenkin vähän liian aikaisin huhtikuun lopulla, kun sitten tuli vielä niin kylmää. Tai sitten niidenkin juuria on syöty. Ainakin jatkuvakukintaisten ruusujen pitäisi tuottaa kukkia loppukesäänkin. Mirrinminttu jo aloitti ja se on hyvä kukkimaan uudestaan. Teillä lienee kukinnat edelleen vähän edemmällä, sillä täällä on ollut viime päivinä varsin viileää.

      Delete
    2. Onhan sinulla oranssinpunaista, mutta jokin tuossa ruusussa saa sen näyttämään ympäristöönsä sopimattomalta. Olet tarkka väreistä, muodoista ja yhteensopivuudesta, etkä pelkää heivata sopimattomia kokonaan pois. Meikäläinen tekohengittää tympeitäkin yksilöitä laiskuuttaan tai ymmärtämättömyyttään - tai tyylitajun puutteessa.
      Voi ärsytys noiden kutsumattomien vierailijoiden kanssa. Olet vihdoin saanut torjuttua suurimmat peuravahingot, niin sitten saat riesaksesi vesimyyrät. Presidentin pitäisi alkaa myöntämään äitienpäivänä lastentekomitalien sijasta urhoollisuusmitaleita puutarhureille heidän taistelustaan kasviensa puolesta.
      Austin-ruusuni näyttävät virkeiltä. Luotan siihen, että ne saavat vielä korkeutta ja ryhtyvät kukkimaan. Täällä ollaan selvästi etuajassa, mutta viileäksi muuttunut sää hidastaa tahtia. Aamukuudelta mittari näytti +6.

      Delete
    3. Olet kyllä tosi oikeassa tuossa oranssinpunaisen kanssa. Valkoisina ostamani ja kirkkaan oranssinpunaisiksi osoittautuneet idänunikot (ne hollantilaiset messumyyjät...) nousivat vähän nopeasti siitä kukkapenkistä toisiin paikkoihin ja mm. naapurille :-D
      Olen kyllä tässä suunnitellut tuolle ruusulle tosiaan uutta sijaintia. Ei sitä nyt ihan hävittää raaski, pidän se kukintatavasta paljon. Ikävä kyllä tuossa ruusu-heinätarhassa on heittänyt henkensä ihana Austin-ruusu Abraham Darby, enkä tiedä, mistä saisin uuden. Ehkä korvaan sen jollakin muulla. Se on aina ollut kitukasvuinen.
      Myyrät ovat tosiaan viheliäisiä. Täytyy toimertua metalliverkkojen upottamiseen maahan, mutta jo ajat sitten perustettujen istutusalueiden takareunalle (tienvarren ojan puolelle)verkon upottaminen tulee olemaan yhtä tuskaa. Ehkä vain vuoraan istutuskuoppia aiempaa aktiivisemmin verkolla.
      Ihana kuulla, että siellä Austinit ovat elossa. Olen niin iloinen siitä!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!