Kasvimaa on tänä vuonna ollut vähän vaikeuksissa, kun alkukesällä olin pariin otteeseen viikon poissa eikä taivaalta tippunut yhtään vettä. Meillähän alkoi kuivuus jo toukokuussa.
Itse kylväytyvät vaaleanpunaiset pioniunikot kyllä nousevat ja kukkivat joka vuosi!
Kehäkukkiakin on muutama, ja auringonkukkiakin, jos ei peura ehdi syödä niitä ennen kuin alkavat kukkia. Köynnöskrasseista valitettavasti lähes kaikki näivettyivät alkutekijöihinsä, viimeksi kun katsoin, huomasin vain yhden, ja se on vieläkin viisisenttinen, jossa on muutama euron kolikkoa pienempi lehti. Jos tulee pitkä lämmin syksy, on sillä mahdollisuuksia vielä.
Jotain satoakin on tullut! Tässä on lähes koko papusato, tässä yhtenä päivänä keräsin vielä viisi papua, mutta se oli varmaan siinä, sillä kaikki taimet ovat hyvin näivettyneitä ja niistäkin kookkain on vain 20-senttinen.
Perunaa kasvaa tässä samassa loorassa ja se on ollut hyvin satoisa. Pitääkin yrittää muistaa syödä sitä. Ongelma on se, että kun on sikanälkä, ei silloin voi lähteä perunaa nostamaan tai kuolee nälkään ennen kuin ne on keitetty.
Pidän mangoldin mausta ja rakenteesta kovasti ja mangoldifrittata onkin nyt ollut kova sana.
Vieressä on punajuuren lehtiä, kävin eilen kaupassa ja hankin tarvikkeita bortš-keittoon. Jospa siihen tässä jonakin päivänä innostuisi? Tai ehkä sadon voisi vain korjata ja käyttää myöhemmin?
Joku on meinaan käynyt pupeltamassa punajuurien lehdet ja mietin, että seuraavaksi menevät ehkä juureksetkin. Perunoistakin on varsia syöty, mutta ihmettelen edelleen tuhojen vähäistä määrää. Kun peura tulee pihalle, niin yleensä siinä menevät kaikki ruusun ja hortensian nuput ja syysleimujen kukkavarret saman tien. Maa-artisokatkin ovat tulossa kukkaan ja ne syödään yleensä heti ensimmäisenä, kuten serkkunsa auringonkukatkin.
Olisiko sitten Trico garden -sumuttelu tepsinyt? Muistaakseni suihkutin sitä kaikille peuran herkuille pari viikkoa sitten.
Salaattia on riittänyt, niin että osa on päässyt kasvamaan toteemipaaluiksi. Kohta saan omat siemenet ensi vuodelle niistä.
Salaattia on riittänyt, niin että osa on päässyt kasvamaan toteemipaaluiksi. Kohta saan omat siemenet ensi vuodelle niistä.
Tilli onkin itse kylväytynyt viime vuodesta. Tuossa piti varmaan keskellä olla rivi papuja tai herneitä, mutta niistä ei näy mitään.
Tuoksuherneistä olen huolissani. Lempivärisistä ei noussut kuin kaksi taimea, pari muuta oli ihan kivaa viininpunakukkaista ja sitten oli tuo yksi hailukka vaaleanpuna-valkoinen, jossa lienee jonakin vuonna kasvatetun Sir Jimmy Shandin geenejä, se on ihan sen värinen. Ainoa vain, että en halua sitä sotkemaan lempivärikimaraa. Olisi pitänyt kerätä siitä kukkia pois tai kitkeä heti, kun se alkoi kukkia, mutta en ole lainkaan niin järjestelmällinen.
Huomasin vain yhden palon niissä hyvän värisissä ja se on aika vähän! Ja siinäkin voi olla sitten noita muunvärisiä geenejä häiritsemässä väripuhtautta.
On tämä tarkkaa!
Toivottavasti Britanniasta saa taas tilata ja lempparimyyjälläni olisi vielä myynnissä sitä siemenseosta, josta tuli aivan ihania luumun, viininpunan ja valkean sävyisiä kirjavakukkaisia.
Punakosmos Cosmos bipinnatus
Tasan ei käy onnenlahjat; meillä herneet kasvoivat runsaina ja pulleina, kun taas kesäkurpitsasato on ollut huonoin vuosiin. Osin voin syyttää itseäni, kun en jaksanut kastella riittävästi.
ReplyDeleteUpean värinen tuoksuherne. Hyvä, että edes se nousi, eikä tullut syödyksi. Toivottavasti saat ensi vuonna lisää haluamiasi siemeniä. Tällaista tämä puutarhaihmisen elämä on, iloa ja surua vuorotellen. Luulisi, että vähemmästäkin heittäisi hanskat tiskiin. Niin vain vuodenvaihteessa innostus nostaa päänsä, kerta toisensa jälkeen.
Jännästi meillä meni ristiin sadot.
DeleteOnneksi minulla ei ole erityisiä kunnian- tai intohimoja kasvimaan suhteen, puutarhainnostus ei ole siinä kiinni. Jos vain saisin ihailla ihanien ruusujen syyskukintaa ilman, että peura käy ne syömässä, olen jo todella tyytyväinen.
Mangoldi täällä ensimmäistä kertaa kasvilaatikossa. Olen miettinyt että mitä siitä tekisin. Mutta tuota fritataa (näköjään munakas) pitää testata! Muita vinkkejä?
ReplyDeleteEn osaa tehdä siitä mitään muuta :-D Netistä varmaan löytyy ohjeita.
DeleteMinulla on reilusti sinulta saadun kirjavakukkaisen tuoksuherneen siemeniä. Osa on kasvatettu sekaisin tumman viiininpunaisen kanssa, mutta osa kasvoi erillään toisella puolella puutarhaa. Keräsin niistä siemenet erikseen talteen, voin lähettää jos haluat.
ReplyDeleteKuivaa on kasvimaalla ja ymmärrettävästi et halua tuhlata sinne vähäisiä vesiä. Meillä herneet tuottivat ennätyssadon, kerrankin sain sitä reilusti pakastimeen. Peruna jäi pieneksi mutta on sitä silti syöty jo kuukausi.
Kiitos kovasti! Keräsin tänään kaksi palkoa, ja vielä on muutama kukka jäljellä niissä hyvän värisissä tuoksuherneissä, jospa peura ei söisi, niin saisin vielä muutaman siemenen. Yritän nyt niillä, en montaa tarvitsekaan. Ja luulen, että yritän taas tilata uusia siemeniä Chiltern Seedsiltä, jos kasvinosien tuontiluvat olisivat muuttuneet. Mielestäni heiltä tuli tieto, että voisivat taas toimittaa Eurooppaan, mutta täytyy selvittää vielä meidän tuontisäännöt. Plääh!
DeleteKasvimaalla on oma kaivo, ja hankin sinne viime kesänä pumpunkin, joten olen kastellut, mutta en suinkaan joka päivä enkä varmasti riittävästi. Ja viikon poissaolot itämis- ja taimettumisvaiheessa tappoivat varmaan paljon. Onneksi on satoa ja punajuuria näyttää olevan ihan liikaakin - toisaalta ne ovat kyllä hyviä. Jos siis ovat hyviä :-D
Olisipa hienoa, jos olisi omia pakasteherneitä! Ehkä ensi vuonna. Minullapa on omia kuivattuja herneitä suoraan palosta ;-D
Kuivuus kyllä kurittaa parhaankin yrityksen. Kurpitsaa sait silti yllin kyllin, ja muutakin maistiaista! Onpa kaunis väri hajuherneessä, tarkoitan ihanaa tummaa =). Minullakin jokunen hajuherne iti, mutta ei kuki vielä.
ReplyDeletePikkuruiset taimet kuolevat niin äkkiä. Mutta aina jotain onneksi selviää. Ja se ruoka, mitä kasvimaalta, saa, on bonusta eikä oletusarvo. No ehkä perunasta sentään on aina sato-odotukset.
DeleteOn tuo tummakin hajuherne ihana. Taisi olla 'Beaujolais' -niminen lajike, jota jonakin vuonna kylvin. Tykkään vielä enemmän kaksivärisistä 'Wiltshire Ripple' -tyylisistä. Ja samanlaista oli luumunväri-valkeaakin, se oli aivan superhieno. Ehkä saan taas ihailla sitä jonakin vuonna.
Keltainen on myös oma hernekasvusto ja melkoisen kuivakoita herneitä tuli. Ei vaan jaksanut kastella riittävästi kaiken muun kriittisemmän kasteltavan ohessa. Hyvä jos kesäkurpitsasi kuitenkin onnistuivat.
ReplyDeleteOlisi pitänyt kastella niin paljon ja usein... ei vain aina ehdi, tai ole edes paikalla. Ensi vuonna paremmalla onnella! Kesäkurpitsoissa on ihmeen paksu kuori, ehkä sekin johtuu kuivuudesta.
DeleteMikä yhdistää meitä kaikkia puutarhan hoidosta kiinnostuneita? Toivo ja optimismi! Eikös vaan! Meitä ei koskaan kokonaan lannista ankara talvi, jääpolte, halla, kuivuus, liika märkyys, myrskytuulet, peurat, jänikset, myyrät, huono kasvualusta...Hankaluuksien jälkeen vedämme vaan hetken henkeä ja kohta jo odotamme seuraava kasvukautta, jonka uskomme olevan edellistä onnekkaampi, mietimme uusia siementilauksia, kylvöjä ja istutuksia. Itse ainakin joskus ihan huvitun omasta lannistumattomuudestani koitosten keskellä. Vaan mikäs sen hauskempaa kuin löytää ilo ja innostus kasvun ihmeestä ja yhteistyöstä luonnon ja Luojan kanssa!
ReplyDeleteKerrassaan hienoja tummanpunaisia tuoksuherneitä! Veikkaan, että kasvien säilymisestä saat tosiaan kiittää Trico Gardenia. Kauriiden pihavierailut ovat ainakin omassa puutarhassa vähentyneet huomattavasti Tricon käyttämisen jälkeen.
-Mummopuutarhuri
Heh, totta! Joka vuosi uusi yritys ja uusi toivo.
DeleteKiitos kokemustiedosta, kyllä trico taitaa tosissaan auttaa.
Ah, miten kaunis on tuo tumma tuoksuherne, tuollaisia minäkin kasvattaisin ihan varmasti, jos näkisin siemeniä myytävänä. Kuivuus vie sadon aika tehokkaasti, valitettavasti lähes kaikki lajit kaipaavat vettä melko tasaisesti.
ReplyDeleteOlisi kyllä aika traagista kuolla kiehuvan perunakattilan äärelle 😂.
Se taitaa olla lajiketta 'Beaujolais', tai tuskin on enää puhdasta, kun pölyttyvät ristiin, mutta sen jälkeläisiä.
DeleteOlisi se traaginen kuolema :-D
Myökin herneitä suatiin, kesäkurpitsoo ihmettelen. Satoa ei suaha siitä. Aina ei onnistu kasvatukset. Meinasin tehä postauksen syksymmällä epäonnistumisista!
ReplyDeleteEpäonnistumisista on kiinnostavaa lukea, tosin aina ei syytä löydy. Itsellekin on hyvä saada niitä muistiin, kun niin äkkiä unohtuu.
DeleteJos herneet eivät pidä kuivuudesta, niin eivät ne näytä pitävän liiasta märkyydestäkään. Meillä ainoastaan lavoissa olevat herneet kasvoivat satoa tuottaviksi, (saviseen) maahan kylvetyt olivat saman kokoisia kuin sinullakin eivätkä kaikki lähteneet edes itämään. Hyvä, että olet saanut edes kesäkurpitsasta mahtisadon.
ReplyDeleteMinulla on pari niksiä, joilla saa syödä pottua ilman nälkäkuoleman vaaraa. Ensimmäinen on mikroaaltouuni, jos sellaisen omistaa. En muista, että olisit koskaan maininnut, mutta harvemmin puutarhablogissa keittiövälineistä puhutaankaan. Minuutti per peruna (huom! pestyt eikä vettä), kääntö ja sitten pottujen koosta riippuen puolesta minuutista puoleentoista minuuttiin lisää aikaa. Melkein kattilassa keitetyn veroisia ja tulevat nopeasti. Toinen pikaohje vaatii valmiiksi keitetyt perunat, mutta silloin kun siihen touhuun lähtee, niin niitähän voi keitellä koko kattilallisen. Laitetaan paistinpannu tulille ja pilkotaan sen lämmetessä edellispäiväiset keitetyt potut, sipulia ja mitä nyt kaapista sattuu löytymään. Viskataan paistumaan, maustetaan mieleiseksi ja pistetään poskeen. Voi tehdä myös raaoista perunoista, mutta paistoaika on vain paljon pidempi. Meillä tehdään kesäaikaan aika usein tuollaista "pikaruokaa" ja säästellään pidempää vaivannäköä tai uunissa hauduttelua vaativat kokkailut talvelle. Lyhyttä kesää ei huvita tuhlata ruuanlaittoon :D
Voi että kun tuo tummanpunainen tuoksuherne on kaunis! Minulla oli pari samanväristä mutta arvaapa vain, muistinko merkitä niitä mitenkään? No, pitää kerätä jotain ja toivoa, että ensi kesänä olisi enemmän tummia värejä.
Jopas ovat herneet vaateliaita säiden suhteen!
DeleteVoi että, kiitos nikseistä. Mikroa en nykyisin omista, keittiöni ovat niin pieniä sekä kaupungissa että täällä rintamamiestalossa. Vanhaan taloon meinaan sellaisen kyllä laittaa, sinne tulee vähän enemmän työskentelytasoa. Muistan kyllä menneisyydestä tuon mainion keinon saada perunat hetkessä kypsiksi, ja todella hyviä olivat!
Minun täytyy hankkia isompi kattila, jotta saan enemmän ruokaa (tai perunoita) kerralla valmiiksi. Kuten sanot, ei huvita tuhlata kesää ei! :-D
Sadosta on mainittava, että ekaa kertaa viljelin punajuurta, ihmettelen miksi, sillä rakastan sen makua. Satoa on tullut kuivimmassakin laatikossa, aivan isoja ja hienoja, ja nyt on borssikeitto hellalla porisemassa! Valmista ehkä puolen tunnin päästä, vesi kielellä odotan.
Tummanpunaista tuoksuhernettä on nyt niin kehuttu, että täytyy minun kerätä senkin siemenet (jos ei peura syö niitä). Itse olen keskittynyt kaksivärisiin viininpuna-valkoisiin, mutta on tuokin tosi nätti. Ja kun sekä sinä että Kottikärrin k-piirin Päivi sitä ihastelevat, niin pidän itse yhden palon ja lähetän loput siemenet teille. Niistä voi toki tulla sekalaistakin, kun on yksi ihan vaalea yksilö sekoittamassa pakkaa. Mutta ehkä tulee jokunen tuollainen tummakin.
Punajuuri kyllä säilyy aika hyvin viileässä säilytyksessä. Toki ei määräänsä enempää. Kiva, että jotain satoa tulee kuivuudsta huolimatta, sillä kuivuus teillä on ollut pahempaa kuin meillä ja meilläkin heinäkuu oli ennätyskuiva täällä ja kastella on saanut ihan runsaasti. Toteemipaalusalaatti on meillä myös siementänyt itsenäisesti. Seuraavana vuonna salaattia voi kasvaa näköjään aivan ilman kylvämättä.
ReplyDeleteKiitos tiedosta! Voisin nostaa loputkin, ehdin jo tänään tehdä muutaman litran borssikeiton, nam. Eipä niitä punajuuria hirveästi enää ole, mutta pari-kolme kiloa varmaan. Ihanaa, että ovat kasvaneet niin hyvin.
DeleteKasvimaallani on oma kaivo, on vain omasta viitseliäisyydestä ja tietty paikalla olemisesta kiinni, paljonko kasvatukset saavat vettä. Kasvimaa ei ole minulle niin tärkeä osa puutarhaa, mutta tänä vuonna olen saanut sieltä niin kivasti monenlaista, että tämä kyllä kannustaa.
Mahtavaa, jos salaatit osaavat siementää itse. Sinapinsukuiset salaattikasvit, sinappikaalit ja sareptansinapit ja sellaiset ovatkin kivasti tuottaneet siementaimia aina seuraavalle vuodelle. Salaatista ajattelin kerätä siemenet, pitääkin olla tarkkana, en ole huomannut niitä nyt katsoa.