Ensin uusimmat kuulumiset huonekasveilta.
Tässä on kukassa jo aiemmin mainittu sirokasvuinen 'Deerwood Lavender Lass' ja sen edessä nyt kukkaan tullut 'Attar of Roses' sekä alempana ystävältä saatu hempeän ihana vanha kotipelargoni.
Pelargonien lajit ovat melkoinen sokkelo, jota ei helpota se, että eri maissa näitä kutsutaan eri lailla. Ruotsissa 'Attar of Roses' on tuoksupelargoni tai oikeastaan tuoksupelargoni-ryhmää, mutta Suomessa tuoksupelargoni on toisen näköinen, pienilehtisempi ja -kukkaisempi – ja eri lajien välinen risteymä kuin palsamipelargoni.
Putositko jo kärryiltä? Johtuu varmaan omasta sekavasta selittämisestäni. Mutta hei, meillä on sentään etulyöntiasema britteihin, sillä englanninkielisissä maissa pelargoneja kutsutaan geraniumeiksi, jotka ovat oikeasti kurjenpolvia.
Ruusupelargonin nimi tulee voimakkaasti tuoksuvista lehdistä, joista on uutettu ruusun tuoksuista eteeristä öljyä hajuvesiteollisuuteen edullisemmin kuin ruusun terälehdistä. 'Attar of Roses' -lajikkeen nimikin kertoo tästä, se tarkoittaa ruusuöljyä.
Työni puolesta joudun usein selvittelemään tällaisia asioita ja sitten jatkan saivartelua täällä blogissa. Anteeksi vain.
Tuossa siirryttiin makuuhuoneen ikkunalta äsken olohuoneen ikkunalle, vaikka et sitä huomannutkaan. Jatketaan olohuoneessa, sillä täällä kukkivat myös ritarinkukat. Tämä on jo 15 vuotta luonani asustanut 'Merengue' -jaloritarinkukka. Sen alla kukkii herkullisen punainen jalopelargoni.
Tässä kuvassa oikealla muuten näkyy aiemmin mainittu tuoksupelargoni. Se on tuollainen hyvin pienikukkainen ja -lehtinen.
Ulkona on aivan samannäköisiä kukkia kuin ritarinkukat, mutta minikoossa: pikkukäenrieskoja.
Ihan ihme vauhti keväällä nyt.
Viikonloppuna on Tampereella Piha & Koti -messut ja olen siellä perjantai-iltapäivästä sunnuntaihin asti Oma PIHA -lehden osastolla. Tervetuloa moikkaamaan, jos vierailet messuilla! Olisi todella kiva nähdä.
Mukava päästä messuille muutenkin kahden vuoden tauon jälkeen.
Iloista viikonloppua ja hyviä kukkahavaintoja!
Jalopelargoni – Pelargonium Domesticum-Ryhmä
Jaloritarinkukka – Hippeastrum Hortorum-Ryhmä
Kotipelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Mukulaleinikki – Ficaria verna
Palsamipelargoni – Pelargonium × graveolens (risteymä capitatum × ehkä radula)
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Ruusupelargoni – Pelargonium capitatum
Tuoksupelargoni – Pelargonium × fragrans (risteymä exstipulatum × odoratissimum)
.JPG)
.jpg)
.JPEG)
Pelargoneissa on sitä jotain, joka sulattaa sydämeni <3
ReplyDeletePelargonit ovat ihania, ja niitä on niin monenlaisia! Niistä lapsuuden oranssinpunaisista pelakuista, joita isoäiti kasvatti lasihuoneen ikkunalla, noihin ihan pienikukkaisiin luonnonlajeihin.
DeleteIhanaa, että tetet pääsivät yllättämään. Ei ole mennyt hukkaan niiden istuttaminen. Sisäkasvien lannoittaminen on minullakin hyvin vaihtelevaa.
ReplyDeleteIhan mahtavat tetet, ja tuolla värillä ei jää huomaamatta, jos vain älyää mennä riittävän lähelle etsimään.
DeleteNyt täytyy yrittää vähän ryhdistäytyä lannoittamisen kanssa, kun sillä on selvästi erittäin suotuisa vaikutus, vaikka lannoittaakin aivan vähän ja harvoin.
Tietosi kertovat vain asiantuntijuudestasi ja sitä ei voi kuin arvostaa, kasvien maailma on niin laaja. Nuo narsissit ovat ihanat, kannustaa taas laittamaan maahan omat pääsiäisen tetet.
ReplyDeleteVoi kiitos Katja kauniista sanoistasi. Mukava kuulla, että rönsyilevät juttuni myös kiinnostavat.
DeleteTotta, kaikki sipulit, joita maahan pistää, ovat toivottavasti tulevan kevään ilona.
Kukat ovat ihania, isot ja pienet.
ReplyDeletePerunanarsissi on valitettavasti tasettinarsisseja, joiden talvenkesto on ylipäätään aika huono ja omasta mielestäni perunanarsissilla vieläkin huonompi. Joku on joskus saanut ne menemään yhden talven yli, itse en muista, onko minulla kertaakaan edes sitä yhtä talvea selvinnyt.
Kiitos kun avaat kasvien nimikiemuroita meillekin. Tuota brittien geraniumia olen ihmetellyt ja miettinyt, mistä moinen juontaa juurensa. Tarvitsen selkeästi enemmän tilaa huonekasveille, pelargonit ovat niin vietävän suloisia. Pihallasi on jo runsaasti ihania erilaisia pikkuaurinkoja. Täällä yksi narsissin nuppu on mukavasti pullistunut. Saa nähdä, ehtiikö se kukkaan ennen kuin kelit taas viilenevät.
ReplyDeleteKurjenpolvet ja pelargonit kuuluvat kurjenpolvikasvien Geraniaceae-heimoon eli ne ovat sukulaisia. Englanniksi ne sitten eritellään "geraniums" ja "hardy geraniums" eli tavallisiin (pelargonit) ja talvenkestäviin (kurjenpolvet), mutta en usko, että tuo hirveästi auttaa tajuamisessa, että kasvit ovat eri sukua (kasvitieteellistä sukua siis).
DeleteMonissa muissakin kielissä, esimerkiksi ranskassa, géranium on pelargoni, ja kurjenpolvi on sitten géranium vivace eli monivuotinen sellainen. Eipä kyllä meilläkään suomenkieliset nimet aina ole kovin loogisia, ja niissä sekoitetaan eri lajeja.
Pelargonikokoelmaa on mukava kasvattaa, mutta tilaa tarvitaan! Minulla useimmat kasvavat vähän liian pienissä ruukuissa, jotta niistä kasvaisi tasapainoisia ja reheviä, mutta kun talvetustilaa ei ole enempää.
Toivottavasti narsissisi aukeaa! Yllättävän nopeasti se käy.
Kiitos selvennyksestä! Käyhän tuo periaatteessa jollain tapaa järkeen, mutta saa kyllä asiaan perehtymättömän pään pyörälle. Vaan onpa sitä joka kielessä omat epäloogisuutensa. Huonekasveja varten pitäisi olla ihan oma, tilava huone tai vaikka kokonainen talo. :D
DeleteOi, oma talvipuutarhatalo olisi kyllä unelmien täyttymys!
DeleteTäällä myös on joskus käynyt mielessä tuo brittien geranium. Olipa kiva saada perusteellinen selvitys siihen ja myös erilaisten pelargonien jaottelusta. Anna vaan tulla jatkossakin saivarteluja, nippelitietoa ja ihan mitä vain tiedonjyväsiä puutarha-asioista. Kaikki ei varmasti jäänyt kerralla minullekaan mieleen, mutta usein käykin niin, että asian tullessa puheeksi muistaa lukeneensa siitä jostain ja tieto on helppo kaivaa uudelleen esiin.
ReplyDeleteIhanasti sinulla onkin nyt huonekasveja kukassa. Tetetkin hyvin aikaisessa, vaikka teillä kesti roudan sulaminen niin pitkään. Minä löysin eilen ensimmäiset mullasta pilkistelevät tete-narsissin lehdet. Jännä kun toisessa kukkapenkissä isommat olivat kasvattaneet jo hangen sisässä melkein kymmensenttiset lehtitupsut. Hauska seurata, kummat ehtivät kukkaan ensin.
Mukavaa messuviikonloppua!
Selvä, varo vaan - sitä saa mitä tilaa :-D
DeleteLuulen, että tuolla tonttini yläosissa maa suli aika varhain, ja vanha heinikko varmaan edesauttoi maan lämpimäpistä myös. Onpa jännää tosiaan seurata aivan eri lailla kasvuun lähteviä samoja kasveja.
Kiitos, oli mukavat messut!
Vallankin tuo toiseksi viimeinen kuva oli peräti humoristinen: "Meillä ei tuhlata resursseja epäolennaisuuksiin!" Noh, onneksi tulee aika lehdille ja homssuiselle ulkomuodolle, eihän sitä muuten kukaan jaksa. Keväisiä kissanpäiviä! mk
ReplyDeleteHeh :-D Noissa oli tosiaan aivan minimaaliset varret, narsissiparat näyttivät kukinnan alussa aivan suhteettoman muotoisilta. Varren venyessä homma tasoittuu.
DeleteIhan hauska on kuulla sinulta kaikenlaista tietoa, joten anna tulla vaan.
ReplyDeleteMukavaa messuviikonloppua, toivottavasti siellä on hauskoja kohtaamisia!
Kiitos! Oli oikein mukava tavata lehden lukijoita, ja sitten aivan huippua nähdä opiskelukaveri 20 vuoden takaa! En tajua, mihin aika on mennyt, kun asumme samassa maassa (vaikka opiskelimme Englannissa, tosin eri vuosikursseilla), ja emme vain ole onnistuneet järkkäämään treffejä. Oli niin ihanaa ja hämmentävää nähdä, ihan kuin ei olisi kulunut kuin hetki... ihanaa ja haikeaakin.
DeleteOih, 'Attar of Roses' on ihana! <3 Tuoksuttelin sitä juuri keskiviikkona Annalan orangeriassa. Minullakin on ollut se, mutta eipä ole enää. Meni sekin kuolemaan jokunen vuosi sitten. Tänä vuonna kuitenkin näyttäisi, että P. sidoidekseni on selvinnyt talvesta, hurraa!
ReplyDeleteNo voi ei, sekin on kuollut - mutta sidoides, se vasta on jotakin! Ihanaa, että se on elossa ♥
DeleteVoi taivas miten ihania sisäkukkia ja niiden kukintaa. Minä rakastan pelargonia kukintoja ja jos sinulta joskus liikenee tämän vanhan pelakuun alku otan mielelläni vastaan ja annan puutarhasta sinulle jotain vastineeksi jos kiinnostaa. Mutta ymmärrän myös näistä on aina vaivaa kuitenkin. Olen metsästänyt vanhoja kantoja olevia Soilikkeja pitkään.
ReplyDeleteMinä olen onnellinen ja hämmästynyt sinun tiedoista ja ammennan niitä mielelläni itselleni.
Hyvää alkavaa viikkoa.
Ilman muuta voin ottaa pistokkaan. Tarkoitatko hempeän vaaleanpunaista, ystävän antamaa vanhaa kotipelargonia vai 'Attar of Roses' -palsamipelargonia?
DeleteSoilikit ovat kauniita, minulla ne eivät viihdy, kaipaisivat ehkä tiheämpää kastelua kuin mitä pystyn tarjoamaan.
Kiitos, mukavaa viikkoa sinullekin!
Tarkoitin Attar of Roses pelargoniaa mutta molemmat on ihania. Jos lähetät haluaisin ehdottomasti korvata sinulle tämän joko rahalla tai katso mitä minä voisin sinulle lähettää puutarhasta. Tuntisin oloni paremmaksi 🤗 kiltteys pitää aina palkita.
ReplyDeleteSelvä, mutta älähän vielä nuolaise... täytyy odottaa, että Attar lopettaa kukkimisen, kun ei noita kukkivia latvoja raaski saksia. Se toinen, hempeämpi kotipelargoni (hyvin Mårbackan tapainen), onkin vähän haasteellisempi, sillä se on kasvattanut vain yhden pitkän viiston varren ja siinä ei edes ole lehtiä alaosassa. Luulen, että en uskalla sitä oikein leikata, tai pitäisi tietty ottaa ihan latva juurrutukseen, kun se on noin epämuotoisesti kasvanut. Palataan asiaan, kun olen ensin saanut pistokkaat leikattua ja sitten juurrutettua!
Delete❤
ReplyDelete