Tuesday 5 April 2022

Pienet ilot

 ... ovat parhaillaan peittyneet lumeen, mutta ei anneta sen häiritä. Kuvat ovat parin päivän takaa.

Täällä kun ei ollut lunta, pääsi kevät hitaasti etenemään kylmistä öistä huolimatta. Katajapenkin kultasahramit ja persiansinililjat muodostavat kivan väriparin.

Mustin kopin edustalla joskus kultasahraminakin myytävä (oikeasti risteymälajike) 'Cream Beauty' on kestänyt –9 asteen pakkasyöt, mutta nyt kukat ovat parin tuuman lumikuorrutuksen alla. Auringossa täyteen kukkaan avautuvat talventähdet kasvavat sahramien lomassa.

Raportoin jo aiemmin talventähtien ympäristöönsä tekemistä siementaimista. Niitä on metrinkin päässä alun perin istutetuista. Ne vain ovat niin pieniä, että hyvä kun niitä huomaa! Täytyy varoa tallomasta, kun ripustan pyykkiä, sillä pari on hakeutunut pyykkinarun tuntumaan. 
Onneksi väri on kirkkaankeltaisena hyvin näkyvä. Laitoin sormen mittakaavaksi – nämä pienet nuput ovat vain kääpiöherneen kokoisia. Tämä laji, jolla on kapeat ylälehdet, on luullakseni turkintalventähti. Vaikka pussissa taisi lukea italiantalventähti, jos oikein muistan. Istuttamisesta on pitkä aika.

Vähän isompaa keltaista edustaa kukkakaupasta hankittu Spring Sunshine eli 'Eaton Song', jonka perimässä on syklaaminarsissia ja jotakin muuta, eli sen ryhmänumero on 12, "muut narsissit". Näin ollen sillä ei ole lajinimeä. Tämä on suloinen pienikasvuinen ja -kukkainen, kääpiöksi laskettu lajike.
Nyt nostin astian pois tuolilta, sillä tavarat lentelevät, meillä on luoteispuuskat yli 25 m/s ja iltapäivän mittaan vielä yltyy.

Osalla kasveista on jäisestä maasta nouseminen ollut hyvin hidasta. Kerrottu puistolumikello 'Flore Pleno' kasvaa monina tuppaina kostealla kevätniityllä, mutta nyt vasta nämä ensimmäiset ovat nousseet.
Kevätniitty sulaa hyvin hitaasti, sillä se on puolivarjoinen ja tosiaan kostea, mikä lisää routaa ja kylmyyttä.

Kasvupaikkojen tilanteissa on isoja eroja. Muutaman metrin päässä, ojan penkalla, on aurinkoisempaa ja paikka ei kai roudikaan niin pahasti. Siinä ovat jo viikkojen ajan kukkineet risteymälajike 'S. Arnott' ja taustalla tavalliset yksinkertaiset puistolumikellot. Reikäinen villapaita suojaa kuningassaniaista.

Rohanissa pysyy lumi pitkään, vaikka sekin on aika aurinkoinen. Siinä taitaa olla routiva, kylmä maa. Lumi on vasta sulanut (ennen kun saatiin uutta päälle), ehdin napata tämän kuvan nousevista 'Viridapice' -puistolumikelloista ennen kuin ne taas peittyivät lumeen.

Lisää lumikelloja löytyi metsäpuutarhapenkistä mäntyjen alta. Näitä olin ehtinyt jo etsiä, mutta en ollut tajunnut, että niiden päälle oli romahtanut männyn oksia. Olin sahannut ison oksan, joka oli ohi ajavien traktoreiden tiellä, ja lisännyt siitä tavaraa risuaitaan. Niitä oli tuulessa romahdellut lumikellojen päälle.
Tämä on varmaankin tähtilumikello.

Ja tämä turkinlumikello. Molemmat ovat peräisin samasta pussista, jossa luki jompaakumpaa. Melkoista lottoamista tämä puutarhanhoito; ikinä ei tiedä, mitä saa!

Tässä paikkaa vähän kauempaa, lumikelloja ei näy, kun taitavat molemmat olla pallohopeakuusen takana. Kartiovalkokuuset eivät oikein kasva, ovat olleet tuossa jo kymmenen vuotta, mutta ovat sentään elossa vuodesta toiseen.
Vaaleajouluruusu siellä vetelee viimeisiä kukkiaan kuvan reunassa.

Mäntyjen alla voi nähdä jo esikoiden lehtiruusukkeita, mutta pisimmällä ovat etelänkevätesikot saunan nurkalla. Tämä on kaikkein aikaisin esikko puutarhassani joka vuosi. Jopa tammikuussa näkyy joskus kukkanuppuja.

Seuraavaa keltaista kukkaa mennään katsomaan muotopuutarhaan. Pienet kurjenmiekat ovat viimein alkaneet nousta! Eilen, kun satoi koko päivän (ennen kuin se kääntyi illalla lumeksi), saattoi niiden nousua havaita oikein kunnolla. En ottanut eilen kuvia, vaan toissapäivänä, kun aurinko paistoi. 
Tämä on risteymälajike 'Katherine's Gold', vaaleankeltakukkainen. Näyttää olevan yhtä hyvä pysymään ja lisääntymään kuin lähisukulaisensa 'Katharine Hodgkin'.

Muotopuutarhan korkeat ja komeat Greatorex-risteymä-lumikellot voivat hyvin. Tämä on 'Dionysus'.

Musti näyttää, missä 'Dionysus' kasvaa. Tuossa noin, nenän suunnassa.

Kurkataan tämänkin kukan sisään, kun niin tehtiin serkulle Hippolytallekin. Voi havaita näiden olevan lähes identtisiä.

Tässä 'Hippolyta'.

Ensimmäiset pikkusinililjat eivät avautuneetkaan timjamipolulla, vaikka luulin sen aurinkoisen paikan ja kiveyksen auttavan asiaa. Ensimmäiset kukat löytyivätkin aivan penkin takareunasta, hyvä kun niitä edes huomasin! Tämä hailean vaaleanpunainen on lajike 'Rosea'.

Vaahteranlehtien lomasta kurkistaa myös tämä, virvalilja! Hyvin samannäköinen kuin läheiset tähtisahramit, mutta lähempi tarkastelu näyttää kukan erilaisen rakenteen ja myös nuo varren paksut, ruskeansävyiset lehdet, jotka ovat aivan erilaiset kuin krookusten heinämäiset. 
Näitä pitäisi olla lisääkin, mutta paksu lehtipeitto pitää ne hyvin piilossa, kunnes kukat ovat riittävän pitkät. Ihan hyvä, kun pakkasta on ollut. Ehkä tämä märkä lumi vähän litistää lehtimassaa.

Toinen ihana punertavanvioletti yllätys löytyi koivikosta. Kun en sinivuokkoja löytänyt Lenholmenin lehtoalueelta, niin tajusin mennä katsomaan minikoivikkooni. Siellä kasvaa vain pari sinivuokkoa, itsekseen tullutta luonnonkantaa, ja näissä on jännä ihan vienosti punertava sävy. 
Koivikko on kuiva, vain vähän routiva ja näin keväällä hyvin valoisa ja lämmin, sillä siinä on etelään viettävä loiva rinne.
Nämä eivät ihan ehtineet avautua ennen lumen tuloa, joten en kirjannut näitä vielä kevätseurantalomakkeeseen.
Ai niin, pitäisiköhän peippoparvi kirjata? Olen tarkkaillut niitä tässä pari päivää, niitä on täällä nyt hyvin paljon varmaan odottamassa, että voisivat jatkaa mantereelle, kunhan siellä tulisi vähän keväisempää.
No nyt tuli tännekin ihan joulumaisema. Eteisen kaapissa oli vielä yksi talimakkara, ripustin sen omenapuuhun. Peippoukkelit kun ovat ahkerasti hyppineet nurmikolla napsimassa siitä syötävää, mutta kun nurmikin on nyt lumen alla ja lisää sataa koko ajan. Kovin kylmä ei onneksi ole, ja nyt tästä pitäisi vähitellen yöpakkastenkin kai loppua.

Aurinko on melkein tulossa esiin pilvien takaa, kun tätä loppua kirjoitan – kyllä se tästä. Valoisaa viikon jatkoa!


Etelänkevätesikko – Primula elatior
Kartiovalkokuusi – Picea glauca 'Conica'
Kultasahrami – Crocus chrysanthus
Kurjenmiekka – Iris
Pallohopeakuusi – Picea pungens 'Glauca Globosa'
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Pikkusinililja – Scilla bifolia
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Sinivuokko – Hepatica nobilis
Syklaaminarsissi  Narcissus cyclamineus
Turkinlumikello – Galanthus woronowii
Turkintalventähti – Eranthis cilicica
Tähtilumikello – Galanthus elwesii
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
Virvalilja – Colchicum bulbocodium

25 comments :

  1. Minä olen pitkin kevättä huokaillut kateellisena miten ihanaa
    lumetonta ja kukkasellista siellä on:). Eikä kovin syvää routaakaan. Se onkin sitä Suomen parasta paikkaa! Kauniita keväänharmaanvihreitä näkymiä (varsinkin edellisessä postauksessa), tykkään eniten juuri tästä ajasta ennenkuin kaikki röyhähtää kasvuun. Voi ihailla pieniä nousevia ilonaiheita ja joka päivä löytyy jotain uutta. Sinulla on ollut tosi hyvä kevät tänä vuonna! Lumikellotkin mukavasti nousseita ja onpa kiva, että 'Viridapice'kin on piipalla. Varmaan tosiaan johtuu kasvupaikasta, että on vasta piipalla, täällä se on yksi aikaisimmista, ja selvästi aikaisempi kuin 'S.Arnott'. 'Flore Pleno' on usein samaa aikaisuusluokkaa. Mutta selvästi kasvupaikka vaikuttaa, olen sen varsinkin tänä keväänä pistänyt merkille. Mun lumikelloista on 95% vielä lumen ja jään (yäk) alla. Jospa ENSI viikolla alkaisi jotain tapahtua. Nyt kyllä tuli eilen ja tänään jotain 15cm lisää lunta ja vähätkin piipat ovat taas lumen alla. Ihanaa kuitenkin nähdä kevätkukkijoita jossain muualla edes kuvissa:). Kiitos siitä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Roudasta on vaikea tietää, mutta tänä talvena maa jäätyi pahemmin kuin yleensä. Joka vuosi se jäätyy jossain määrin, kiviä ja pintajuurisia kasveja nousee, siitä sen ainakin huomaa. Tammikuussa havaitsin yhden laukkaneilikan taas näin tehneen, ne pitäisi aina muistaa peittää joillakin vällyillä!
      Suomen suotuisin on täten suhteellista, on kasveja, jotka eivät näitä olosuhteita kestä. Talvi usein sahaa nollan molemmin puolin, ja vähä lumi sulaa aikaisin, on sitten kasveilla kasvuunlähtö ja usein tulee keväällä vielä pakkasjakso, joka ne vie. Tämä aika on kyllä ihanaa, ja silloin harvoin, kun ei tuule, on olo kuin lintusella, niin avaraa ja vapauttavaa. Niin paljon valoa!
      Olen tosi iloinen noista Viridapiceistä! Istutin ne tuonne Rohaniin, vaikka se ei ole aikaisimmin sulavia paikkoja, mutta kun lähes kaikissa sellaisissa kohdissa on jo lumikelloja. Haluan yrittää pitää lajit ja lajikkeet vähän eri osissa puutarhaa, jotta on toivoa muistaa ne ;-) Koivikkoalue kyllä sulaa äkkiä lumesta, jos sitä onkaan - se on myös hyvin tuulinen kohta - mutta epäilen, että se olisi lumikelloille liian kuiva. Narsisseillekin se näkyy olevan äärirajaa, eivät oikein viihdy.
      Flore Plenon myöhäisyys ihmetyttää täällä, ja häviämiseen voi olla myyräkin syynä, mutta kun niitä kumminkin nyt nousee, niin selvästi ne ovat normaalia hitaampia. Tuo kohta on tainnut olla syväjäässä, ja on varmaan vieläkin, maa tuntuu ihan kovalta jalan alla. Tai tuntui ennen tätä lumen tuloa, sitä on nyt täälläkin keskimäärin 10 cm.
      Toivottavasti siellä pian lumi ja jää sulaa!

      Delete
  2. Voi miten paljon siellä on jo kukkijoita. Vaikka ne ovatkin pieniä, tuovat ne suuren ilon. Kurjaa, että sielläkin on taas tullut lunta. Jospa pakkaset alkaisivat nyt hiljalleen loppua ja tilalle saataisiin valoa ja lämpöä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pienistä kukista tulee todella iso ilo! Aurinko tuli juuri esiin, joten eiköhän lumikerros tästä taas häivy. Siitä tulee mukava kastelu puutarhaan. Jäinen tykky tosin sai katajaa taas ratkeamaan lisää, ja nyt on räystäällä isot jääpuikot, kun sade alkoi vetenä, joka jäätyi.
      Aurinkoa ja lämpöä sinnekin!

      Delete
  3. Onpa kiva katsella näitä keväisiä kuvia. Ihanat pienet kukkaset tuovat niin paljon iloa. Lumikellot ovat niin kauniita. Nyt tuli vähän takapakkia kevään tulolle, meilläkin on satanut lunta koko päivän. Mutta eiköhän se tästä. Hyvää kevään odotusta sinulle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Takapakkia tuli, mutta eiköhän tässä kevättä kohti taas jatketa.
      Kiitos, mukavaa kevään odottelua sinullekin!

      Delete
  4. Nämä keväiset ja kukkaiset kuvat antavat toivoa. Pakkohan sen kevään on tänne mantereellekin joskus tulla ja pitkän odotuksen jälkeen se tuntuu varmasti todella erityiseltä.
    Musti <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Muutos voi tapahtua äkkiä, toivottavasti. Muutos toiseen suuntaan ainakin tapahtui hetkessä, tännekin tuli taas ihan talvi, joka paikka lumen peitossa. Nyt aurinko yrittää, ja toivotaan, että se lämmittää meiltä kaikilta lumet pois.

      Delete
  5. Iso on ero keleissä, meillä hanki vuan paksunoo. Jos ja kun, nämä lumet sulaa voipi olla intopinkeenä kasvit pomppoomassa maanpinnalle. Kyllä niillä joku kello on!

    ReplyDelete
  6. Vielä pittää kommentoija, kyllä se kevät tulloo! Poikani laitto kuvan tältäaamulta tuolta maatilalta, töyhtöhyyppä tepastel lantalassa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä ne kevätkukat varmaan siellä ovat jo valmiina siihen, että lumi lähtee päältä pois, ihan kuin pikajuoksijat starttiviivalla.
      Töyhtöhyyppä on varma kevään merkki!

      Delete
  7. Vaikka välillä tulisi pieni lisä valkoista taivaalta, niin onhan kevät ilmiselvästi siellä valtavan paljon pidemmällä kuin täällä. Ihana katsoa kuvia maasta nousevista pienistä sipulikukista. Meille tuli eilen yli 10 uutta lunta, mutta toivon sen sulattavan alla olevaa koppuraista lumijäätä. Haluaisin jo tarttua haravan varteen ja tuntea keväisen maan tuoksun.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä täällä jo kevät on, vaikka nyt ollaan taas aivan valkoisessa maisemassa, lunta tuli yllättävän paljon, suunnilleen niin paljon kuin täällä olikin koko talvena enintään, eli noin 10 cm. Hirveä määrä uutta lunta huhtikuulle. Tältä kuukaudelta odottaisi jotain muuta. Toivottavasti siellä pian pääset pihapuuhiin! Sitä sulavan maan tuoksua, sitä tosiaan puutarhurin nenä kaipaa!

      Delete
  8. Omien nurkkien kevätnäkyjä odotellessa voi aina käydä tankkaamassa kukkaisvoimaa sinun blogissasi.
    Juttelit tuossa kommenttiosion alussa Leenan kanssa roudasta. Löysin alkutalvesta Vesi.fi:n (https://www.vesi.fi/routatilanne/), jossa voi kartan perusteella tutkia oman alueensa tilannetta.
    Meille ilmestyi eilisen lumimassan ohessa runsaasti peipposia. Tänäänkin ne pörräävät lukuisten mustarastaiden kanssa siemenautomaattien alla. Aamulla mustarastaiden joukossa oli myös vähän erilainen yksilö eli kottarainen.
    Toivotaan, että linnut pärjäävät. Ja että kevät saapuu, vaikka juuri nyt sataa taas lunta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juuri nyt ei täälläkään ole kuin lumen alta paljastuvia kukkien päälakia, sillä lunta tuli 10 cm ja koko maa on siis valkoinen. Kuin tammikuussa, tai koska täällä viimeksi olikaan tällainen lumimäärä.
      Jospa tämä nyt olisi kevään viimeinen pyry, etenkin teillä, kun sitä oli jo valmiiksi ihan riittämiin! Täälläkin tuli lisää lunta vielä aamulla, mutta iltapäivällä alkoi ihana auringonpaiste.

      Routakartta on kiinnostava. Se näyttää omien havaintojeni mukaan riippuvan maalajista ja paikasta ihan puutarhatasolla. On routivia ja vähemmän routivia kohtia. Meilläkin on tosi isot erot esim. entisten merenpohjamaiden savilaaksojen ja sitten metsänpohjamaiden välillä. Tai en ole tutustunut paremmin, voiko roudan syvyys sitten olla sama isommalla alueella maalajista ja paikasta välittämättä? Tuntuisi oudolta. Täytyykin tutkia tuota linkkiäsi, ehkä siellä voi oppia roudasta uusia asioita. Täällä kun eletään vankan roudan paikassa, niin savimaasta kuin vähälumisesta ilmastostakin johtuen, niin asiaan täytyy perehtyä.
      Linnuista on iloa, ja toivottavasti muuttajat pärjäävät! Eiköhän, nämä ovat aikaisia lajeja ja takuulla tottuneet takatalviin.

      Delete
  9. Söpösiä kukkia <3 Lunta on satanut täälläkin. Olihan sitä jo kyllä ennestäänkin, mutta lisää on satanut ja paljon. Lintusia en ole pihassamme nähnyt, mutta oravia ja jänöjusseja juoksentelee päivittäin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Teillä on varmaan todella paljon lunta, ja tuleekohan huomenna taas lisää.

      Delete
  10. Sinulla on kyllä kaikkea ihanaa kasvamassa ja nousemassa taas talven jälkeen, tosin nyt se näyttää vaan jatkuvan..

    ReplyDelete
    Replies
    1. Puutarha on täynnä kasveja, etenkin, kun rikkaruohotkin lasketaan mukaan ;-)

      Delete
  11. Kiva tietää, että siellä peippoparvet odottelevat tänne pääsyä! Olen jo peipposten laulua kuullut, mutta varmasti vain rohkeimmat ovat lähteneet valtaamaan reviireitään. Täältä kun ei paljasta maata löydy vielä vähään aikaan. Sinun pihapiiristäsi sen sijaan lumikelloja löytyy monesta kohtaa ja olet saanut koivikkosi sinivuokkojakin - ehkä kaunein luonnonkasvi ikinä! Odottelen omia sinivuokkomättäitäni vielä jonkin tovin :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kottaraisiakin näkyy olevan parvena, eli nekin ovat odottamassa lähtöselvitystä. Sitä odotellessa ne käyvät syömässä talimakkaraani, aika hassua! Yleensä kun niitä on, on talviruokintakausi ainakin täällä ohi. Ensimmäinen kurki on nyt niityllä ja pari merihanhea, kyllä niitä muuttajia koko ajan tulee. Kun ei vaan mentäisi enää takapakkia kevään edistymisessä.
      Sinivuokot ovat niin ihania, onni on, että niitä on pihassa!

      Delete
  12. Musti on puutarha-asiantuntija parasta laatua! Merri tutkailee tällä hetkellä vain katolta tipahtelavia lumia. Nurtsilla on vielä ainakin 60cm lunta, jossain enemmänkin. Nyt en ole enää ihan varma sanonnasta, että kyllä ne juhannukseen mennessä lähtee ;D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ääks. Siltä tosiaan nyt tuntuu, että sulaakohan teiltä juhannukseen mennessä. Merrilläkin on onneksi tärkeitä hommia!

      Delete
  13. Ihastuttavia kevätkukkia, Musti komeana ja tarkkana puutarhaesittelyssä , pastorilla turkissaan hieman charmanttia harmaata <3<3<3

    T : Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mustille on tullut aika paljon noita vaaleita karvoja turkkiin, ikä näkyy lähinnä siinä, muuten se on niin reipas.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!