Monday, 22 November 2021

Villan toimivuutta, sinnikkäitä kukkia ja silkkaa säästöä

 Marraskuussakin tapahtuu kaikenlaista.

Viimeiset urheat ruusunnuput uhmaavat viilenevää säätä. Viime yönä on tullut ohuelti lunta osaan saaristoa, mutta ei tänne meille. Austin-ruusu The Prince on nupulla, ja koska se on melko matala, se on säästynyt peurojen syömingeiltä.

Tuli todistettua raakavillan toimivuus peurakarkotteena. Kyllähän se toimii, mutta vain alle 10 cm säteellä. Ainoastaan yksi Winchester Cathedralin lukuisista kukkanupuista on jäljellä.
Käytännössä koko piha pitäisi siis kattaa raakavillakuorrutteella niin, että kasvillisuus muistuttaisi kumpupilviä, jotta peurat pitäisivät hampaansa irti kukista.

Pierre de Ronsardin nuppu on yhä tallella, kiedoin sen ympärille vielä villasäikeitä lisävarmuudeksi. Ehkä ne suojaavat sitä paleltumiseltakin, viime yönä käväistiin reippaasti viiden asteen verran pakkasella.

Asterinkukista on jotain jäljellä. 'Royal Ruby' -syysastereista kukkii vain tämä yksi, joka kasvaa karhunvattukartion alla ja sillä on lisäksi villaa suojana. 

'Little Carlow' kukkii myös yhä, mutta vain tällä matalalla oksallaan, latvat on syöty.

Tuoksuasteri 'Herbstschnee' kukkii myös matalilla oksilla. Vieressä kaita-asteri 'Prince' on jo ohikukkinut, mutta yhä nätti.

Kaunista on, mutta viileää. Aurinko on ihanasti paistanut kolmena päivänä peräkkäin.

Muotopuutarhassa on jokin laukka taas ottanut melkoisen varaslähdön. 

Tarhajouluruusuissa on komeat lehdet, joita ei vielä ole syöty. Se on mukavaa, sillä nämä ovat talvisen puutarhan komistuksia. 
Iloisena voin myös tiedottaa, että Rivendellin joessa on jälleen vettä kuivan kesän jälkeen!

Vaaleajouluruusuissa on nuppuja. Saa nähdä, koska avautuvat, sillä parin päivän lämpimämmän jakson jälkeen luvataan suunnilleen nollaa hamaan tulevaisuuteen.

Yksi sinnikäs vaaleanpunakukkainen siankärsämö kukkii marraskuun matalassa valossa.

Heisi Viburnum × bodnantense 'Dawn' valmistautuu taas kukkimaan, kuten viime syksynäkin. Luulen, että tämä saa kohtapuoliin taas pressun ympärilleen ja ihailemme kukkia sitten keväällä.

Tulin kotiin viikko sitten taimimyymälän loppuunmyynnin kautta ja säästin yli 70 euroa. Uusia istutuksia meni mm. kuusen viereen saniaistarhaan. Hankin nyt viimein pensasmustikan, kun olen niiden ruskaa ihastellut joka toisessa blogissa. Alennusprosentti kun oli jopa 80, niin raaski ostaa yhtä sun toista.

Ransu on ollut apuna istuttamassa, mutta lepoakin tarvitaan.


Kaita-asteri – Symphyotrichum laterifolium
Siankärsämö – Achillea millefolium
Syysasteri – Symphyotrichum novi-belgii
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tuoksuasteri – Symphyotrichum novae-angliae
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

16 comments :

  1. Nyt voi löytää aarteita hyvään alehintaan. Siankärsämöissä on sitkeitä sissejä, täälläkin löytyi vielä yksi kukkiva yksilö. Tosin viime yön -7 asteen pakkanen taisi viedä kaiken mahdollisen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli tosi onni, että pääsin käymään taimiliikkeessä näin hyvään aleaikaan. Puskilla on normaalihintaisina sen verran arvoa, että kaikkea ei raaski hankkia kokeilumielessä.
      Nyt alkaa kyllä olla ihan viimeiset kukat menossa, vähiin käy ennen kuin loppuu. Ellei jokunen jouluruusun kukka pysty avautumaan ennen talven tuloa.

      Delete
  2. Pehmeä Ransu on aivan painunut vuoteensa pehmeyteen. Toki tuo on Ransun ikioma vuode!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toki on, minä vain yritän ujuttautua johonkin kohtaan poikia häiritsemättä ;-)

      Delete
  3. Saila, voiko tavallinen jouluruusu ulkona kärsiä valon puutteesta. Istutin sen etupihalle, joka on aurinkoisin, mutta ei tähän vuodenaikaan mitään aurinkoa ja mongolianvaahteran juurelle.

    Taas unohdin tarhajouluruusun! Mistä ja milloin niiden taimia saa?

    Miksi kaksi talvea kukkivat ja sitten eivät? villieläintarhamme vai kuivuus?

    Sinulla on viihtyisää saaressa♥ Sopis mullekin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Luulen, että jouluruusu ei kovin herkästi valon puutteesta kärsi, ne ovat puiden alla kasvavia kasveja. Kuivuudesta ne kyllä voivat hyvinkin kärsiä. Toisaalta niitä tosiaan syövät sekä peurat että jänikset, ainakin täällä.
      Tarhajouluruusua kannattaa etsiä kukkakaupasta tai taimimyymälästä nyt joulun alla tai keväällä. Toivottavasti löydät omasi!

      Delete
    2. Kiitos! Se oli sitten se kuivuus.... Olin niin pettynyt heinäkuun kuumuuteen ja sateettomuuteen, että unohdin lopulta joitakin. 27.7. meillä tartuttiin ensimmäisen kerran vesiletkuun, jonka päässä suutin, ei jaksettu enää kantaa vesiä, kun puutkin alkoivat kuolla. Se jouluruusu siis on nyt lumen alla, mutta teki edes lehdet.

      ♥♥

      Delete
    3. No mutta on hengissä kuitenkin! Ei minullakaan kaikki vaaleajouluruusut kuki joka vuosi. Yllättävän sitkeitä ne ovat.

      Delete
  4. Voihan peurat. Villasuoja kuulostaisi aika radikaalilta, jos sillä jokaisen kasvin kuoruttaisi.

    Hyvät aleprosentit. Toivottavasti kasvit juurtuvat hyvin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eipä villalla kuorrutettu puutarha kovin kauniilta kuulosta. Täytyy jatkossakin sumutella trico gardenia pitkin poikin pihaa. Nyt en enää loppusyksyllä sitä ole laittanut. Villasta saa kyllä hyvää talvisuojaa esim. köynnösruusujen tyville.
      Täytyy toivoa, ettei tule kovia pakkasia ihan heti, kun on vastaistutettuja. Ainakin nyt sataa lupaavasti vettä.

      Delete
  5. Luonnosta loppuu ruoka, joten peurat tulevat Sailan buffettiin. Höh. Harmi, ettei villalla ole sen parempaa peurankarkoitustehoa. Onneksi edes joitain kukkasia jäi sinullekin ihasteltavaksi.
    Oletpa sattunut juuri sopivaan aikaan taimimyymälään. Siellä etelässä sesonki kestääkin paljon pidempään kuin täällä. Eipä tulisi itselleni juuri nyt mieleen lähteä tutkimaan taimimyymälän alelaareja; lunta satoi yöllä useamman sentin ja maa on parin päivän pakkasista ainakin pinnasta jäässä. Vihdoin näyttää valoisalta ja kauniilta kun musta maa ja kaikki kuihtunut kasvitörky on piilossa.
    Muista suojata myös uusi pensasmustikkasi! Se kelpaa niin jäniksille, myyrille kuin varmasti peuroillekin ja syksyllä linnut ja supikoirat vievät marjat :D Mukavaa viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Noh, tähän aikaan vuodesta on päiväkin kovin lyhyt kukkien ihailuun. Olisi toki kivaa nähdä niitä viimeisiä astereita ja ruusuja kauniimmin kukassa kuin pääosin syötyinä tappeina.
      Täälläkin alkaa olla maa koppurassa, tosin nyt pitäisi olla leudompaa pari päivää. Pitää pistää maahan viimeiset kaksi puskaa, joita en vielä ole ehtinyt istuttaa. Uskon, että siellä teillä on kaivuusesonki viimein ohi :-D
      Pensasmustikka sai tosiaan välittömästä verkon ympärilleen, se on joku noista kuvan verkkohäkkyröistä. Toivon vain, että se viihtyy ja että näkisin sen ihanan ruskan tulevina vuosina, marjoista niin väliksi.
      Kiitos, mukavaa viikkoa sinnekin!

      Delete
  6. Puuutarhassasi on upean sinnikkäitä kukkijoita. Näin marraskuun harmaudessa asterit ja Austin-ruusun nuput ovat silkkaa luxusta.
    Joo, peurapenteleet ovat palanneet meidänkin pihaan. Ehkä ne tulevat tänne etsimään suojaa, kun vastapäisessä metsässä ammutaan niin aktiivisesti. Toivottavasti verkkosuojaukset riittävät ja mahdolliset syötävät rajoittuvat niihin, jotka ponnistavat keväällä taas maasta. Näillä sateilla ei taida kannattaa Trico Gardenia käydä puutarhaan suihkimassa. Mitähän naapurit sanoisivat, jos hankkisin raakavillaa koko pihan ja puutarhan katteeksi?
    Ihanainen Ransu kaikkine pehmoisine karvoineen suorastaan houkuttelee kellahtamaan viereensä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihania sinnikkäitä on, ja tänään löysin vielä lisää nuppuja! Vaikka eivät ne mitenkään pysty enää avautumaan, on niiden löytäminen jo ihan skumpan paikka. Ihana, yllättävä puutarha!
      Voi itku, toivottavasti peurat eivät ala hajoittaa paikkoja, vaan hyväksyvät verkkosi ja häipyvät muualle. Täällä on myös taas peuranmetsästyspoppoo koolla, täytyy sanoa, että pamauksien ääni on ihan mukavaa, kun ajattelee, että jokaisella ehkä kellahtaa peura.

      Delete
  7. Aika hyvät aleprosentit:)
    Mulle tuli maanantaina pari luonnonpionin juurakkoa postitse ja jouduin laittamaan töiden jälkeen talvikamppeet päälle, otsalamppu otsalle ja puutarhatöihin lumihankeen. Onneksi maa ei ollut vielä jäässä kuin ihan pinnasta, että oli hyvä kaivaa. Ja juurakot olivat niin pieniä, ettei tarvinnut paljon kaivaa. Toivotaan näille marraskuun istutuksille pitkää ikää!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, pionit olisivat saaneet tulla vähän aikaisemmin! On kyllä hyvä tuo lumipeite. Täällä lunta ei ole ja totesin tänään, että maahan on ihan turha yrittää saada suojaverkon keppejä enää uppoamaan, se on jäätynyt aivan koppuraksi. Onneksi muistin eilen nostaa viimeiset perunat, silloin kuokan vielä sai juuri ja juuri iskettyä multaan.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!