Keisarinna Joséphinen tapetti

 Vuoden pimein aika on oivallista sisäremonttiaikaa, kun ulkona päivän lyhyys lähinnä turhauttaa.

Sain viimein syksyllä tilattua tapetit makuuhuoneen seinään, joka tuli putkiremontin jäljiltä takaisin valkoisena, sillä kylpyhuoneen kaikki seinät purettiin ja rakennettiin uudestaan. Onneksi en ollutkaan ehtinyt maalata tai tapetoida kylpyhuoneen vastaisista seinistä kuin yhden, eteisen puoleisen.

Tilasin unelmieni tapettia, sillä sitä tarvittiin vain kaksi rullaa. Tapetti on Farrow & Ballin mallia Bumble Bee. F&B käyttää paljon historiallisia värejä maaleissaan ja malleja tapeteissaan, niinpä tämäkin on Joséphine Bonaparten, Ranskan keisarinnan makuuhuoneessa olleen silkkikuosin mukaan tehty tapetti.

F&B:n tapetit painetaan heidän uskomattoman ihanilla, erittäin mattapintaisilla maaleillaan. Kimalaisten hopeanhohtoisuus on jännää, kun se erottuu valon mukaan taustaväriä vaaleampana tai tummempana, riippuu mistä suunnasta ja missä valaistuksessa katsoo.

Ryhdyin tapetointihommaan juuri joulun alla ja nyt on seinä tapetoitu. Musti esittelee. Sähköjohto vielä roikkuu, se on kiinnittämättä, samoin jalkalista puuttuu. Katonrajassakin on pientä siistittävää, sillä sinne tarvittiin vielä vähän tasoitetta, kun kipsilevy ei yltänyt ihan kattoon saakka ja tapettia leikatessani sain aikaan pienen reiän.

Makuuhuoneen (itse tekemäni) kattovalaisin on katiskaverkkoa ja siitä tulee niin jännä kuviointi, että oli hieman haastavaa nähdä, onko tapettipinta suora vai kupruileva. Käytin lisäksi työmaavalaisinta ja otsalamppua, lopuksi tarkastin sileyden vielä taskulampun kanssa sivultapäin valaisemalla. On tämä hämärä aika haastavaa sisätöidenkin kanssa! 

En kerta kaikkiaan tajua, miten ihmiset pysyivät hengissä tämän kauden yli ennen sähkövalon keksimistä. 

Eteisestä päin katsottaessa kuosi näyttää ihan erilaiselta kuin edellisessä kuvassa, jossa ikkunanvalo on selän takana. Tämä on Farrow & Ballin maalien taika: niiden sävy elää valon mukaan.

Seuraavana on vuorossa tuo lyhyempi seinänpätkä liinavaatekaapin takana. Se onkin yhä tummanharmaa, jonka värinen koko tämä seinä oli, kun ostin asunnon. Se on ihan kiva väri, mutta maali makuuni vähän liian kiiltävää ja nyt haluan siihen tämän saman tapetin. Sen seinän katonrajassa voi nähdä, miten järkyttävän leveät kattolistat tähän oli laitettu. Olen iloinen, että pääsin niistä eroon! 

Liinavaatekaappiseinä on ihan kiva nytkin, mutta tulee vielä kivemmaksi, kun sekin saa kimalaiset.

Makuuhuoneen tapettiseinä alkaa jo eteisestä. Siellä on jo kylpyhuoneen vastainen seinä maalattu samalla maalilla, jolla ehätin sen maalata ennen putkiremppaa. Sekin on Farrow & Ballia, sillä heidän maalinsa ovat maailman ihanimpia. Sävy on Pale Powder, hyvin vaalea vedensävy, ja se sointuu tähän savenharmaaseen tapettiin oikein mukavasti.

Keittiön harmaa laminaattiseinä sointuu myös. Harmaa rules! (sanoo Ransu).

Makuuhuoneessa on tumman hämyisä tunnelma, joka on minusta juuri ihana. Kimalaistapettiseinää vastapäätä on lapsuudenkotini jämätapettirullilla tapetoitu seinä. Tässä oli kamalan ruma kohokuositapetti, kun ostin asunnon, ja se sai lähteä heti. Itse asiassa koko makkari oli aivan hirveä muovimattoineen ja peililiukuovikaappeineen, jossa oli valkoiset muoviraamit. Ai niin, ja se muovinen valkoinen haitariovi eteiseen! Huh huh, kun ajattelenkin. Niiden kanssa ei kauaa voinut elää. Haitariovi taisi lentää roskiin ennen kuin nukuin yhtäkään yötä asunnossa.

Koska jämätapetti ei riittänyt koko seinälle, jätin kohdan kampauspöydän takana tapetoimatta ja maalasin sen parin harmaan sävyn sekoituksella (kahta maalia vatiin ja siitä telalla seinään).

Makkarissa on montaa kuosia, mutta satun pitämään monista kuoseista...

Pojillekin näkyy kelpaavan tummansävyinen makkari hyvin. Kun tein sängylle sopen kahden vaatekaapin väliin, maalasin taustaseinän mustaksi. Mutta en saanut siitä yhtä kauniin mustaa kuin Musti.

Makuuhuoneen edessä on parveke, mikä lisää huoneen varjoisuutta, sillä parvekkeessa on katto. Jostain syystä olin silti pitkään unelmoinut siitä, että juuri makuuhuoneesta pääsisi parvekkeelle. Tässä asunnossa se toteutui. Ehkä se oli unelma aamukahvista parvekkeella, joka toki toteutuukin aina, kun vain tarkenee.

Parvekkeella on edelleen vihreää, kiitos leudon alkutalven, ja näkymä makkarista on ihan kiva.

Timjamia voi käydä keräämässä ruokiin ja kärsimyskukkakin on edelleen parvekkeella viheriöimässä.

Kreetansyyssahrami 'Fontenayi' teki tänä talvena vain muutaman kukan, luulen, että kukinta oli tässä. 

Poikien joulu on sujunut leppoisasti. Ransu sai uuden Ellipallon varastoistani. Elli on tuttu Auringon ihanat -blogista. 

Musti sai merikotkan sulan, mutta toivon, että se ei silti keksi ideoita niiden pyydystämiseen.

Mukavia välipäiviä!

Kreetansyyssahrami – Crocus laevigatus

Kärsimyskukka, kärsimyspassio – Passiflora caerulea