Kivipellon Saila pyytää minulta aina joulusatua, mikä tuntuu niin hassulta, että se täytyy yrittää taas toteuttaa. Koska olen jouluvihaaja, ei tästä taloudesta juuri mitään jouluisaa löydy – mieluiten pakenisin jouluksi jonnekin, jossa siitä ei olla koskaan kuultukaan, eikä ainakaan annettaisi lahjoja, ja söisin vaikkapa simpukoita. Tällainen suunnitelma meillä yhden ystäväni kanssa jo onkin, toteutus vielä puuttuu.
Joten tässä mahdollisimman epäjouluisa tarina Totoron talvisista puutarhapuuhista ja orastavasta romanssista – lööppiainesta...!
Totoro on havaittu hiipparoimassa kohti talvipuutarhaa lapio tassussaan. Mukana on pieni rungollinen puksipuu, jonka Totoro on saanut joskus lahjaksi – ruukku on varmaan käynyt sille ahtaaksi ja se täytyy saada maahan.
(Totoron maa ei jäädy talveksi)
Lisäksi Totorolla on mukanaan laatikko, jossa on saviruukkuja. Taitaa olla kylvöjen aika. Yksi kaalinkerä, Totoron erikoismutusteluherkkua, oli korjuukypsä ja sekin on päätynyt laatikkoon.
Sisällä talvipuutarhassa on piknik-kori, kassillinen ruusuja sekä tytön hattu! Mutta itse tyttöä ei näy – olikohan se hän, jonka näin vilahtavan pitsihelmat hulmuten kohti postilaatikkoa iso korttinivaska kainalossaan. Hänelle taisi tulla kiire. Toivottavasti joku ystävällinen nostaa hänet postilaatikon luukun tasalle, jotta hän saa kortit laatikkoon.
Voi, voi, hän lähti nyt aivan avopäin, toivottavasti tyttönen ei vilustu!
Totoron virneestä päätellen hän taitaa olla rakastunut.
Odottelemme jännityksellä tytön palaamista. Totoro varmaan kaappaa hänet lämpimään syliinsä ja sitten he vetäytyvät kausiunille, kunhan istutus- ja kylvötyöt on ensin tehty. Totoron lämpimän vatsan päällä on tunnetusti mukava nukkua.
Eteisestä kuuluukin jo pientä rapinaa, hän on varmaan palaamassa...
Jouluaattona Totoro ja tyttö haukottelevat makeasti ja syövät simpukkapäivällisen, kastelevat kylvökset ja vetäytyvät takaisin unille, josta heräävät joskus loppiaisen jälkeen.
Iloista joulun odotusta ja muistakaa laittaa hattu päähän, kun kipaisette postiin!
Ihana joulusatu! Tätä lukisi enemmänkin! Totoron virne on kyllä onnellinen :D - emäntä
ReplyDeleteTotoro on selvästi täpinöissään ;-)
DeleteNyt on Joulu pelastettu, kiitos sadusta!
ReplyDeleteIhanan romanttinen! Toivottavasti joku neitiä auttaa postireissulla...tiedä vaikka mitä POSTIA niissä neidin kirjekuorissa voisi olla, vaikka pieniä aurinkoja kaamosväsyneille ystäville! Toivottavasti neiti ei vilustu, no Totoron kanssa kausitorkuilla nuhat paranevat ihan heti! Tuo jouluinen simpukkapäivällinen olisi varmasti aika herkkua!
Ihanaa ensimmäisen kevätpäivän odotusta Sinulle, se tulee ennen Joulua!
Heh, vai pelastettu... kiitos sinulle!
DeleteKyllä romantiikkaa täytyy olla Totoronkin elämässä. Pienet auringot kirjeissä olisivat varsin tervetulleita ehkä kaikille suomalaisille.
Kiitos - enää neljä päivää!
Ihana satu! Jep, kevät alkaa ensi viikolla.
ReplyDeleteSadut on ;-)
DeleteJoo, enää ei montaa päivää pimene. Tuntuu kuin edellisestä kesästä olisi monta vuotta jo.
Ihana satu ♥
ReplyDeleteEi siinä mitään outoa ole, että sinulta joulusatua pyydetään! Kukapa ei haluaisi lukea kauniita tarinoita.
No joo, mutta kun mun tarinoissa ei ole mitään helvetin tonttuja ja pimpelipom...
Delete(Tai voi olla, että lähempänä joulua tulee vielä tonttu hautausmaalla -tarina)
Hassu, siksihän niitä pyydetään! Tonttutarinoita löytää pyytämättäkin ;-)
DeleteNo joo, totta...
DeleteIhana satu, kiitos ♡
ReplyDeleteOle hyvä ♥
DeleteIhana joulutarina! Talvipäivänseisausta ja jossain häämöttävää kevättä odotellessa...
ReplyDeleteSe tuntuu olevan vielä loputtoman kaukana.
DeleteJust hyvä joulusatu: tippa salaperäisyyttä ja vähän romantiikka :)
ReplyDeleteTosiaan, heh :-D
DeleteTänne löysin nyt jättämäsi kommentin vuoksi. Mutta miten voin muuten seurailla uusia päivityksiäsi? Onko kirjanmerkki ainut mahdollisuus?
ReplyDeleteNo voi hitsi, tosiaan. Jos blogin reunaan ei halua tuollaista lukulistaa, niin ainakin mulla on sen lisäksi kirjanmerkeissä joitakin blogeja, joita käyn harvemmin katsomassa.
DeleteJollakulla taitaa olla blogissa lisäsivu (sellaisen saa laitettua varmasti blogin asetuksista jostakin), johon voi laittaa seuraamansa blogit listaan. Sielläkin ne ovat kaiken kansan nähtävillä, mutta eivät kuitenkaan viemässä tilaa varsinaisen blogin sivulta.
Muuta en tähän keksi, en ole oikein ymmärtänyt jonkun bloglovin' tms. palvelujen (?) funktiota tai sitä, miten ne toimivat.
Ihana tarina! <3
ReplyDeleteJa Saila, kevät on ihan nurkan takana. Sitten sun aika alkaa!
Juu, kunpa kevät ensi vuonna alkaisi tammikuussa - mun ikuinen toive...
DeleteHih, nyt naurahdin hieman, loistava tarina. Joulu on niin rakkauden aikaa, että hyvä kun Totorollakin on vipinää. Oletko tehnyt tuon hienon Totoron itse? Tuleekos tälle muuten jatkotarinaa...minä kuvittelen koko ajan, että kevät jotenkin alkaisi heti kun uv on ohitse, voi kun ihme tapahtuisi!
ReplyDeleteVoi apua, en uskalla luvata jatkoa. Jollekin 2-3 vuotta sitten kertomalleni joulujutulle kehittelinkin mielessäni jatkoa sitä kirjoittaessani, mutta pian se unohtui tyystin, eikä mulla ollut enää hajuakaan siitä, mitä piti tapahtua seuraavaksi. Joten en voi luvata...
DeleteOlin kerran Naisten joulumessuilla myymässä kahden nuoren naisen vieressä, jotka olivat tehneet käsittämättömän upeita huovutettuja koiria, eri rotuja, kaikki niin oikean näköisiä kuin voi olla. Sitten siellä oli pari Totoroa, eihän tuota voinut vastustaa! Noin hienoa en osaisi itse tehdä.
Ihana kuulla, että joku toinenkin on joulukammoinen. Toisaalta olen hyvin onnellinen, että se nyt ajoittuu viikonloppuun ja voin ajatella sen melkein tavallisena viikonloppuna. Toisaalta on aika väsyttävää olla töissä koko viikko ja sitten kuitenkin järjestää lapsille joulu.
ReplyDeleteTotoro tempaisi mukavasti pois perinteistä : )
Voi, rankkaa, kun ei välitä joulusta ja täytyy se kumminkin järjestää. Tsemppiä!
DeleteJatkoa odotellen! Rauhallista Loppuvuotta!
ReplyDeleteHih, en osaa luvata jatkoa :-D Mutta Totoro seikkailee täällä aina silloin tällöin...
DeleteHyvä satu! Mutta kiinnostaa mikä totoro oikeastaan on? Onko se vaan satuolento, vai joku eläin ? Kysyy tietämätön E-Suomesta :)
ReplyDeleteHyvä kysymys. Totoro on piirroselokuvan hahmo japanilaisesta leffasta Naapurini Totoro. Se on kuvitteellinen eläin, iso ja hyväntahtonen, vaikka vähän pelottava, kun on niin iso. Näissä kuvissa Totoro ei näytä kovin isolta, tosin!
DeleteKiitos Joulu sadusta.
ReplyDeleteSaila en minäkään tykkää nykyisestä joulun juhlinta tavasta, suurine lahjoineen. Mutta mitä olisi jos ei Jeesus olisi syntynyt tänne maan päälle. Hän on tullut meitä pelastamaan.
Kaikkea hyvää sinulle Saila. Olet ihana maanläheinen ihminen.
Niin, tuntuu, että joulu on yhtä kuin lahjat ja ruuat, se kaikki varustelu on olevinaan elämää tärkeämpää.
DeleteKiitos, hyvää neljättä adventtia teille!
Makoisia unia Tottorolle ja tytölle. Ihana herätä ensi vuonna kun päivät taas pitenevät.
ReplyDeleteJuu. Voi olla, että he painuvat vielä pienille jälkiunille muutamaksi viikoksi loppaisen jälkeenkin ;-)
DeleteHauska tarina.
ReplyDeleteMinä unelmoin omasta talvipuutarhasta isoine palmuineen, niin kuin Totorolla:)
Sellainen olisi aika ihana!
DeleteSuunnittelin joskus koulussa unelmien kylppärin, siinä oli mm. palmu ja suihkulähde, jossa uiskenteli kultakaloja. Ehkä se vielä jonakin päivänä toteutuu...
Kiva joulusatuhan siitä tuli. Totoro johdatti mut vähän toiseenkin ajatukseen, siihen, kun papukaija viheltää totoron sävelmää,ihan kävin taas kuuntelemassa ;) Minäkin näen joulussa paljon kurjia asioita, enkä ole ikinä ollut kovin joulun ystävä, vaikka en suorastaan vihaajakaan. Tosi monelle joulu tuo vain tuskaa ja pelkoa. Liioin en tykkää äitien ja isäinpäivästä. Hyvää joulunaikaa sulle ja karvanaamoillesi kumminkin, siitä lähdetäään joka tapauksessa valoa kohti :)
ReplyDeleteTuo on totta, että monelle joulu on kauheaa aikaa, sitä on todella raskasta ajatella. Omasta näkökulmastani tuntuu niin suhteettomalta, että paria päivää varten tarvitaan jättimäiset hankinnat ja valmistelut! Koko puuhan aiheuttama turhan tavaran vyöry harmittaa. Isän- ja äitienpäivän suhteen on sama, tuntuu, että tärkeintä siinä on hankkia lahja. Ollaan jotenkin niin hakoteillä asian ytimen suhteen.
DeleteOnneksi talvipäivänseisaus on nyt takana, valoa odotellessa, rapsutuksia sinnekin karvapehvoille!
Mahtava virnistys Totorolla:D Toivottavasti pääset vielä toteuttamaan joulusuunnitelmasi -tai ainakin syömään simpukoita. Joulumieltä sinulle ja pojille!
ReplyDeleteSimpukkasaarelle olisi kiva päästä joskus joulua pakoon. Tänään on edessä ruokakaupassa käynti, ääks. Vaikea siinä ruokahamstraus-ryysiksessä on mielenrauhaa ja iloa repiä, mutta varmaan se laskeutuu, kun pääsee takaisin kodin rauhaan.
DeleteMukavaa pyhien aikaa Sinulle ja mirreillesi!
ReplyDeleteKiitos, samaa sinulle!
DeleteOlipas hauska postaus! Minäkään en juuri joulua laita, kukkia nyt tulee hankittua. Siinäpä se ;)
ReplyDeleteMukavia pyhien aikaa kuitenkin :)
Kiitos, samaa sinulle! Itse kullekin on joku kiva juttu joulussa kumminkin.
DeleteKiitos joulusadusta, Saila! Totoro-kuninkaan virneestä on vaikea olla ilahtumatta, mutta onneksi ei tarvitse yrittääkään. Rauhallista kausiunen aikaa, pian aurinko paistaa ja sula saa vallan :)
ReplyDeleteTäysin mihinkään liittymättömänä kysymyksenä, kuinka korkea kuningas Totoro on sentteinä?
DeleteTotoro saa hyvälle mielelle.
DeleteOh, spesifi kysymys! Kuninkaallisista ei ehkä yleensä julkaista mittoja, turvallisuusnäkökohdat nääs... mutta Totorosta voin kertoa, että täyteen mittaansa venyttäytyneenä hän on varpaasta korvannipukkaan 7,9 cm.
Kiitos tieteellisen tarkasta tuloksesta :) Lupaan pyhästi olla käyttämättä minulle luotettuja tietoja arvon Totoroa vastaan!
DeleteKiitos ystävällisyydestä. Haluan vielä tarkentaa, että ko. korvannipukka on oikeanpuoleinen.
Delete