Monday, 26 September 2016

Syyskuun lopun tunnelmia

Nyt on kaunista. Oikein kaunista! Vaikka ehdin jo masentua syysvärien saapumisesta, on pakko todeta, että ovathan ne kauniita. Mutta kun tietää, mitä niiden jälkeen seuraa, niin...
Ei mennä vielä siihen. Ystävien kevättalvella antama esikko kukkii taas! Olen jo seonnut laskuissa, onko tämä vuoden kolmas vai neljäs kukinta. Eläköön, esikko!

The end of September
It is not the end of the world, even if it sometimes feels like that. The long, long winter is slowly coming. Luckily we are enjoying super warm and sunny days right now.


Tänään oli sen verran tyyni päivä, että pystyin saamaan kuvan tästä parista kerrankin varret pystyssä! Siniheinä ja täpläpunalatva 'Atropurpureum'.


Musti on niin iloinen kotiin pääsystä, että se suorastaan kirmaa. Tässä harvinainen pysähtynyt hetki.

Syysvärit ovat saapuneet Saaripalstalle. Marjaomenapensas 'Marleena' ja laidunkarstaohdakkeen kuivuneita kukintoja, taustalla vaahteran ruskaisin oksa.


Helmipihlaja on niin helmi.

Koivut ovat jo keltaiset, mutta saarnet ovat vielä vihreinä. Lehmät ovat vielä laitumella, kuvaan vain ei osunut yhtäkään.

Maailmanlop... siis syyskuun lopun tunnelmia kohentaa tuntuvasti tämä löytö: tarhasyysvuokko 'September Charm' on sittenkin hengissä! Se versoo! Nyt... aika myöhään. Toivotaan pitkää lauhaa syksyä, jotta tällä on jotain henkiinjäämisen mahdollisuuksia, kun nyt vasta alkoi yhteyttää.
Iloisia löytöjä kaikille muillekin, ja aurinkoista viikkoa!


Helmipihlaja – Sorbus koehneana
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Siniheinä – Molinia caerulea
Tarhasyysvuokko – Anemone hybrida
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum

38 comments :

  1. Tämä aika syksystä vielä menee, kun ulkona voi touhuta ihan kesäiseen malliin. Mitä nyt jatkuvasti aikaistuva pimeys vie vähän työinnolta terää. Koko syyskuu on ollut upean aurinkoinen ja lämmin. Puutarhasta löytyy syysvärien lisäksi ihan mukavasti kaikenlaista kesäistäkin, joten tällaiseen voisi vaikka tottua. Sytytin juuri tämän syksyn ensimmäisen kynttilän eli näin sitä ihminen hissukseen taipuu tulevaan talveen.

    Ihmettelin pari päivää sitten, onko kevätesikko erehtynyt ajankohdasta, kun se pukkaa voimalla uusia lehtiä. Nuppuja en sentään nähnyt, tosin en niitä osannut edes etsiä. Olisipa hienoa, jos esikot kukkisivat edes kaksi kertaa, kolmas on vähintäänkin bonusten bonus.

    Minulla on kahdessa eri paikassa kasvi, joita epäilen kumpaistakin syysvuokoksi. Viime vuonna ostin niitä tarjouksesta ja istutin maahan aika myöhäisessä vaiheessa. Silloin ne kukkivat, mutta keväällä ei enää mitään ilmestynytkään. Kesän aikana mullasta on tullut komeat lehdet, vaan nuppuja ei ole näkyvissä. En siis ole varma, mutta mikään muukaan istutustieto ei osu näiden lehtien kohdalle ja lehdistö on kyllä aivan samanlainen kuin syysvuokolla. Toivon, että olisivat syysvuokkoja ja käyttäneet koko kesän juuriston vankistamiseen. Ei siis haittaa, vaikka eivät nyt kukikaan, jos selviävät talvesta ja kukkivat sitten ensi vuonna. Pienet ovat välillä nämä puutarhurin toiveet ja onnenhetket.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meinasin jo, että alkaa olla se aika vuodesta, että kun joku alkaa hymistä kynttilöistä ja sohvannurkista, vedän turpaan. Mutta en nyt lähde sinne kuitenkaan tinttaamaan sua :-D Juuri tuo koko ajan aikaisemmin tuleva pimeys on niin ahdistavaa, että sen "ihanuuden" ylistäminen jotenkin ärsyttää suunnattomasti.
      Elävä tuli on kieltämättä kiehtova ja ihanasti lämmittäväkin asia.
      Mahtava syyskuu on ollut, vain rutikuiva - siemenkylvökseni olisivat kuolleet, ellei ystävällinen kanssaihminen olisi käynyt pari kertaa kastelemassa.
      Varmaan ihan luonnonesikot, kuten kevätesikko, eivät hevillä kuki väärään aikaan, mutta nämä risteytetyt tarhakääpiöt ja loistokeväät näköjään useinkin.
      Toivottavasti kasvisi tosiaan ovat syysvuokkoja, koko ajan vahvistuva juuristo lupaa hyvää tulevien vuosien kukinnalle!

      Delete
  2. Ihana yhdistelmä tuo punalatva ja siniheinä. Esikot tuovat mukanaan aina ripauksen kevättä -viis vuodenajasta :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, esikot tuovat hyppysellisen kevättä - ihanaa :-)

      Delete
  3. Joo, syksy on syvältä. Kaikki pimeys ja kurjuus edessä. Talven jälkeen tulee edes kevät, vaikka talvi on vielä syvemmältä..

    ReplyDelete
  4. Nyt on niin kaunista ja ilma on hunajaa, illalla on mukava istua kuistilla pehmeässä hämyssä ja mukavassa lämmössä kuunnella kun naapurin muksut etsivät pokemoneja ja opettelevat kiroilemaan, pah! Pimeät pian alkavat, ei haittaa, mulla on hyviä puutarhakirjoja ja lehtiä lukematta sekä kunnon kumisaappaat, pimeää ja kalsaa ei huomaa, aamulla töihin unessa ja illalla samaten, kotona sitten herää ja oikeasti, pian tulevat siemenluettelotkin! Siinä se talvi sitten menikin :D

    Ensin luulin myös seonneeni, esikot kukkivat, kaksi ensimmäistä Barnhavenin siemenistä taimettamaani, kullero kukassa...eeeeei nyt on kevät ei syksy vai kuinka päin se oikein menee! No yhtä kaikki, aloitin aarteiden peittelyn pehmeällä katteella talviunille, se suojasi viime talven jääkaudellakin kohtuullisesti ja kukkasipuleita multaan kottikärrykaupalla, tänään tuli tilaus Kauppilasta ja piti tilata tulppuja Exoticilta ja tilasin keltaisiakin, niin ihan oikein, keltaisia, blogikaveri 'Kukkia ja koukeroita' Tuulikki vietteli...vihreäraitatulppaaneihin Viridiflora-tulppaani, 'Golden Artist', eli voinee sanoa että epätoivossa kevään kukintaa odottaen olen tehnyt voitavani...ennen alemyyntiä!

    Hyvä että kisut pääsivät kotiin ja nauttimaan tuoreliha-aterioista, metsästyksestä ja köllöttelystä auringonsäteiden lämmittäessä! Ihania nuo syysvuokot...olen kai niitäkin hamstrannut?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vai keltaisia tulppaaneja! Vihreäraitatulppaanit ovat niin käsittämättömän kauniita. Uskon, että hullaannut siihen.
      Talven saakin varmasti noilla eväillä hyvin kulumaan!
      Yksin sun esikontaimi on täälläkin tehnyt kukkanupun... vaaleanpunaista näkyy jo ♥

      Delete
  5. Anteeksi, olen ilonpilaaja, mutta tykkään syksystä ja jopa sen jälkeisestä. Sitä jälkeistä saisi vaan olla kuukauden. Sitten voisi olla taas kevät.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onhan se hyvä että joku tykkää...

      Delete
  6. Olen ruvennut miettimään pohjoisia vuodenaikoja suuren kiertokulun kannalta. Ihminen ja muu luonto ovat osa suurta sykliä, liikettä ja lepoa, supistumista ja laajenemista. Kuten maailmankaikkeus minimuodossa. Syksyllä syntyneenä viihdyn näissä väreissä, niihin liittyy miellyttäviä muistoja ja tunnelmia läpi vuosien. Talvesta en niin innostu, mutta silloin muun muassa luen, maalaan ja kerään voimia. Niitä en oikein malta kesällä, kun luonto tarjoaa kaiken kukoistuksensa. Jos olisin karhu, menisin ehkä talviunille. Joskus marraskuussa voisin mennä, vaikka kuulun ihmisiin. Mutta kun rakastan tähtiä! Lapsesta saakka olen tuijottanut niitä haltioituneena. Tähtiä ei näy talviunilla, eikä myöskään kesällä ;)
    Terveiset Prahasta, sen lämpö oli kesän jatkoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo on outoa, että monet sanovat pitävänsä syntymävuodenajastaan, kun mä taas olen syntynyt talvella, ja sen vuodenajan vois lähettää puolestani raketilla avaruuteen. Sittenhän en edes vanhenisi!
      Tähdet on kyl. Mutta kun ei niitä tarkene katsella, hrrr....
      Prahaan painuminen oli hyvä idea!

      Delete
    2. Niin oli, ihan paras idea ikinä! Nyt on jaksanut taas kaivaa 'pari' sipulia maahan matkan jälkeen. Onneksi sain jo aiemmin istutettua ne vanhat jaetut noin tsiljoona kappaletta. Kuin sää nyt talvella menit syntymään ;)

      Delete
    3. Sipulien istutustalkoot (yhdennaisen) täälläkin edessä, ja ruohonleikkuumaraton ja mitä kaikkea... joku teräsmies- tai -naiskisa selvästi tulossa. On tää outo harrastus!

      Delete
  7. Ihanaa kun luonnossa on niin paljon värejä ja vielä kukkiikin, eräät jopa kolmatta kierrosta. Lämpö tuli takaisin, toivottavasti emme saa hallaa tai pakkasta vielä pitkään aikaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Matala auringon valo vielä korostaa kaikkia värejä ja muotoja. Ihanan lämmintä oli tänään! Kunpa sama jatkuisi, ja nyt toivon maksipitkää lämmintä ja valoisaa kautta, jotta tuo syysvuokon raasku vahvistuisi. Ehkä myyrätkin mehustuvat.

      Delete
  8. Saaripalstan ruskakin näyttää kauniille. Tämä ajankohta kelpaa mulle hyvin, mutta Marraskuun ja joulukuun voisi deletoida vaikka synttärini siihen osuu ja myös siksi. Mutta nautitaan nyt lämmöstä ja kirmataan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaunista on juu. Mulle taas marras ja joulu menee muuten ihan hyvin, mutta kun tietää, että pahin on vielä edessä niiden jälkeen - pakkanen ja lumi, ääh. Jos olisi yhtä marraskuuta koko talvi, se olisi oikein sopivaa täällä osoitteessa.
      Joo nyt kirmataan :-D

      Delete
  9. Kaunista syysväriä siellä pukkaa.
    Meillä koivut on ruskeita ja suurin osa jo tiputtanut lehtensä.
    Se on tyypillistä täällä.
    Muuten on ihan kesäistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi harmi, ettei koivujen keltaväristä pääse nauttimaan. Se on niin kaunis hetki. Ihanan lämmintä on!

      Delete
  10. Ihananihana yhdistelmä tuo heinä & punalatva, menin ihan sekaisin siitä :) Tänne on aina huippu tulla kun tiedän, että ajattelet talvesta samalla tapaa. Hei päivän hyvä uutinen on, että jouluun asti pitäisi olla leutoa! Tammi-helmikuussa sitten helvetti irrallaan. Paettava on. Mahtavaa, että syysvuokko elpyi sieltä, ensi vuonna sitten kukkii :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tyo yhdistelmä syntyi vahingossa, mutta nerohan siitä vahinkolapsesta tuli :-D Juuri tuo täpläpunalatva kun kukkii niin myöhään.
      Nyyh, mun Waterlily ei taaskaan kuki, tai sitten se nousee vasta myöhemmin... muut myrkyt on kyllä kukassa.
      Hui, helvetti tulossa. Mutta jos sen tulo menee myöhäiseksi niin on toiveita, että se kestää lyhyen aikaa.
      Joo, ihanaa, että vuokko on elossa, kun se oli niin monta vuotta jo ollut, en ollut uskonut, että se heittäisi veiviään.

      Delete
  11. Hianot ruskafärit! Se onki syksys ainut hyvä puali. Talaven mäki voisin nukkua, kesällä ku ei pahemmi kerkiä eikä huvita, eikä nukuta......ja mäku menin repimähä syysvuakot maasta, oliskoha neki viälä noussu :(

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ruska on hieno, etenkin kun aurinko paistaa.
      Voi harmi, mitään ei pitäisi kovin nopsaan repiä! Mä poistan kasvit vasta sitten, kun niistä ei seuraavanakaan vuonna nouse mitään. Tai sitten ne olivat kuolleet, tiedä häntä.

      Delete
  12. Ihanat syysvärit tosiaan. Marleenakin on kovin kauniissa asuissa. Helmipihlaja on kaunis, oi että, valkoiset marjat! Meidän kesäpihassa on kaksi saarnea, jotka pudottavat lehtensä melko myöhään, melkein yhdessä yössä. Ikään kuin yhtäkkiä olisivat päättäneet riisuuntua. Saa nähdä milloin tänä syksynä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Helmipihlajan ruska ja valkoiset marjat on huippukaunis yhdistelmä. Lehdetkin ovat erityisen sirot sillä.
      Saarnista tosiaan putoavat lehdet humauksessa.

      Delete
  13. Ihan ensimmäiseksi, jos jollekkin on vielä epäselvää: rakastan syksyä....:D
    Eilen ajoimme moottoritietä Turkuun päin ja ennen Tyksin risteystä on reunoille istutettu villiviinä ja muista kauniin syysvärin omaavia kasveja ja ne näyttivät niin kauniilta. En muista, että viime syksynä olisi ollut näin kaunista ruskaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Villiviineissä on kauniita värejä! Pitäisikin istuttaa johonkin kohtaan, mihin se mahtuu.. pitkää aitaa peittämään, esimerkiksi. Juuri nyt se olisi upea näky.

      Delete
  14. Pimeä, kylmä, kura ja loska saisivat häipyä jonnekin tosi kauas ja ihana orastava kevät olla jo lokakuussa. Mutta ei kai ole muuta vaihtoehtoa kuin kestää sinne tammikuuhun asti. Sittenhän voi jo kylvää varhaisimmat siemenet ja sehän on jo kevään merkki. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olisipa ihanaa, jos kevät alkaisi lokakuun lopusta! Oi...
      Hyvä pointti tuo kylvökauden alku :-)

      Delete
  15. Syksyssä on yhtä aikaa ihanaa ja kaunista ja hyvin haikeaa.
    Ihana löytö tuo syysvuokon herääminen. Käyn vielä joku päivä tutkimassa tarkkaan omat penkit. Mutta luulen, että vanhoista syysvuokoistani ei löydy enää millään uutta eloa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti ne vielä löytyvät! kasvihan leviää juuristollaan (jo se ylipäätään elää), eli toivoa on aina...

      Delete
  16. Sinä ja pojat pääsitte nauttimaan syyskeleistä, ihanaa!

    ReplyDelete
  17. Pikaisesti katsoin niitä kurpitsan kukiksi. Onpa syvän kullankeltainen kukka.
    Haaveilen helmipihlajasta. Se on niin soma valkoisine helmineen. Alkaa vain talon puupaikat olla kortilla, eikä ihan naapurin puolelle viitsisi istuttaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onpa tosiaan kurpitsankukan värinen. Tuo on ihana esikon kukkaväri, niin kaunis. Kuten helmipihlajakin. Se on kylläkin oikeastaan vain pensas, ei puu, joten ehkä pensas kumminkin mahtuu, jos puita ei ;-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!