Monday, 20 July 2015

Jaksatko vielä?

Vielä olisi nimittäin muutama kuva muotopuutarhasta... se alkaa olla niin ihanan kypsynyt. Viisi vuotta taitaa todellakin olla se aika, jonka perennapenkki vaatii kehittyäkseen vivahteikkaaksi kuin 18-vuotias mallasviski. Eli siihen verrattuna ihan lyhyt hetkonen vain!

It really seems to take some five years for a border to mature. Much less waiting time than for a fabulous single malt! It is well worth one's while to cultivate a garden...

Näkymä metsäpuutarhapenkkien yli kohti muotopuutarhaa. Sormustinkukat ja pioniunikot ovat levinneet tännekin.

Edellisen postauksen kommenteissa kyseltiin herttamerikaalista. Valkoinen kukkapilvi on tosiaan sitä. Se kasvattaa parimetrisen kukkavarren, josta lähtee puolimetrisiä oksia sivulle päin. Ei mikään pienen paikan kasvi, mutta jos se mahtuu, on siinä sitten näköä ja hunajantuoksua! Ihana pari sinisille ritarinkannuksille, vaikka ne minun puutarhassani ovatkin aika köykäisiä.

Eipä tässä postauksessa mitään ihan uutta ole, näitä samoja kukkia vaan, mutta kun ne ovat niin ihania! Portlandruusu 'Comte de Chambord', valkoiset rohtosormustinkukat ja mirrinminttu 'Six Hills Giant'.

Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst', sormustinkukat, kiinanpioni 'Bowl of Beauty', vasemmassa reunassa jalopähkämö ja sen vieressä nousussa syysleimu 'Crème de Menthe', sillä on valkokirjavat lehdet.
Penkeissäni muuten kasvaa myös marjapuskia, sillä paikka oli aiemmin nokkosittunut ja vaahteranvesakoittunut marjatarha. Tässä kuvassa on mustaherukoita ja edellisessä karviainen, jos joku ihmettelee.

Tästä penkistä löysin myös mukavana yllätyksenä kellohyasintin, jonka ehätin jo julistaa kuolleeksi. Muistin vain sen istutuspaikan väärin noin puoli metriä sivuun. Tämä on kellarissa talvetettu, ehkä tämä on hitusen rotevampi kuin avomaalla talvehtineet. Kuvassa se kasvaa syysleimun vaaleiden versojen edessä.

Kommenteissa oli puhetta myös konnantattaresta, joka leviää hurjasti. Minulla kasvavat vuorikonnantattaret kukkapenkin ulkopuolella kivipenkereen vieressä, johon asti ruohonleikkurilla leikkuu on hankalaa. Konnantattaret saavat luvan levitä kattamaan maan tiiviisti, sillä ojanpielestä tulee heinien ja ns. rikkakasvien siemeniä jatkuvalla syötöllä.

Tähkälaventeli 'Munstead' on kohta ihana violetinsininen – siis laventelinsininen – kukkapilvi. Kuvassa kukkapenkki näyttää rempsahtaneelta, mutta oikeasti se on oikein ihastuttava, uskokaa!
Valkoiset kukat ovat myskimalvaa.

'The Pilgrim' -ruusu, pioniunikkoja ja ritarinkannuksia. Sikurin varret kohoavat korkeina kukkiakseen kohta vaaleansinisinä. Siirsin suurimman sikurin paahdepenkkiin, missä se syötiin heti – pöh. Se on nyt tehnyt nuppuja sitten alempana varressa, katsotaan lopulta kumpi vetää pidemmän korren, peura vai sikuri.

Ukonhatut kohoavat korkeimpiakin ritarinkannuksia ylemmäs.

Aivan maan tasallakin on katsottavaa. Suloinen dalmatiankurjenpolvi kukkii.

Maan tasalta löytyy tämäkin iloinen yllätys, sillä näyttää siltä, että taivukas ruotsinköynnöskuusamasta on ottanut kasvuspurtin. Taivukas painetaan maahan lujasti telttakoukun kanssa, verson kuorta rapsutetaan vähän pois alapuolelta siitä kohdasta, joka ottaa maahan kiinni ja päälle voidaan vielä kasata vähän maata, jotta taivukkaalla varmasti pysyy maakosketus. Sitten mennään keittämään kupponen teetä ja odotellaan. Keitetään ehkä toinenkin kuppi.
Jos tästä nyt tulee kasvi, istutan sen toiseen kaareen, sillä siihen viime syksynä istutettu ihana mantelilta tuoksuva Clematis triternata 'Rubromarginata' -kärhö ei tähän päivään mennessä ole maasta ponnistanut. Kannattaa olla monta verkkoa vedessä.

Verkkoja täytyy olla myös puutarhassa. Laitoin tänään niitä vähän joka puolelle, vaikka ne eivät mitään puutarhan kaunistuksia olekaan. Samettihortensia on nyt turvassa hirviöiden hampailta kanaverkon sisällä.

Onneksi myös Ransu vahtii.

Iloista uutta viikkoa!


Dalmatiankurjenpolvi – Geranium dalmaticum
Herttamerikaali – Crambe cordifolia
Jalopähkämö – Stachys macrantha
Kellohyasintti, kellotähdikki – Galtonia candicans
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Mirrinminttu – Nepeta faassenii
Myskimalva, valkoinen – Malva moschata 'Alba'
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Ritarinkannus – Delphinium
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Ruotsinköynnöskuusama – Lonicera periclymenum
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Sikuri – Cichorium intybus
Syysleimu – Phlox paniculata
Ukonhattu – Aconitum
Vuorikonnantatar – Bistorta affinis

48 comments :

  1. Ei voi kuin huokailla noiden ihanuuksien edessä. Ransu niin terävänä vahtii niitä hirmusyöjiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu vain viettää yöt vieressäni, samoin kuin Musti, ja silloin puutarhassani vierailee usein epätoivottuja tyyppejä...

      Delete
  2. Onneksi en ymmärrä mitään viskeistä, saatikka tee viskejä. Ei riittäisi kärsivällisyys. Ilmankos minä vielä hoen omien penkkien äärellä mantraa, kasva kasva, tuuheudu tuuheudu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minä ymmärrän vain niiden juomisesta :-D Kyllä puutarhan luominen vie aikaa, mutta sitten kun alkaa olla muutamia vuosia kulunut, alkaa jo näyttää joltakin, ja sitten näyttää joka vuosi vaan paremmalta, se on ihanaa.

      Delete
  3. Hyvin jaksetaan ihailla puutarhaasi, kuviasi ja etenkin kissojasi.

    ReplyDelete
  4. Ja vielä kysyt, että jaksaako?? No tottakai ja aina vaan, napautan aina ekana sun postauksen auki:) Tunnustaudun Saaripalstafaniksi :D Samettihortensiasi on valtavan kokoinen, voi onnea<3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, voi kiitos, mahtavaa, fani! Samettihortensia on yllättävän kookas, vaikka verrattuna niihin kolmimetrisiin, joita olen Englannissa nähnyt, se on tietty ihan kääpiö. Mutta en odotakaan siltä sellaista kokoa. Sitten pitäisi jo leikata oksia, etteivät ota kiinni talon seinään.

      Delete
  5. Ihania kuvia. Paikka pitäisi nähdä livenä. Omia perennapenkkejäni katsellessani toivoisin omaavani kyvyn maalata. Valokuvat , kuinka hyviä ovatkaan , eivät koskaan tuo todellisuuden koko lumoa esiin .

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, kuvissa esimerkiksi puiden lehtien välitse siivilöityvä ihana valo menee tummaksi, sitä vain ei saa talteen, tai saisi joten kuten ihan matalassa aamu- tai iltavalossa. Ja se, että silmä rekisteröi monta asiaa samaan aikaan, kun kamera voi tarkentaa vain johonkin.

      Delete
  6. Vilken fin bild av Ransu, han ser nästan litet adlig ut!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Han är lustig, jag ser inte så mycket adligt i honom :-D

      Delete
  7. Aina jaksaa! Ja mieluummin tätä kuin isojen kivien kantoa jota minun pitäisi olla nyt tekemässä... Sitä helposti keksii tilalle muuta puuhaa sillä kivet on isoja. Ehkä ne nokkakärryillä kulkee uudelle paikalle.
    Ransu on tarkan näköinen vahti :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, toivottavasti ne kivet siirtyvät itsekseen sitten ;-) Nokkakärryt on kyllä kätevät, paitsi niiden kivien kohdalla, joiden kanssa ei saa kärryä edes kenolleen.

      Delete
  8. älä lainkaan huoli, ihanaa katseltavaa ja luettavaa:))

    ReplyDelete
  9. Voi kun näyttää ihanalta. Ja Ransulla on komea turkki.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, juu Ransu on oikea komistus.

      Delete
  10. Haa! Onpa vapauttavaa, että ammattilaisella on marjapensaita kukkamaissa. Olen puutarhaani kuvatessa tuskastunut linssin edessä törröttäviin herukanlehtiin ja karviaisen oksiin. Tänne muuttaessamme oli pihassa 30 marjapensasta pitkissä riveissä. Rivivaikutelmaa olen pikkuhiljaa hävittänyt, mutta kukkapenkkien vieressä on silti aina joku pensas. On kai niistä hyötyäkin. Parhaillaan karviainen toimii kärhön tukena, kun eräs ei ole ehtinyt ajoissa tukia laitella. Lähtevät muuten pudonneista marjojen siemenistä hanakasti kasvamaan. Pikkutaimia on välillä turkiksi asti pensaan juurella.
    Muotopuutarha todella alkaa olla valmiin näköinen. Kyllä jaksaa katsella. Se on kaunis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin, en oikein tiedä, miksi niiden pitäisi olla jossain erillään. Nurmikolla ne eivät voi olla, tai juu, mutta ruohon leikkuu on hankalaa ja nokkoset ja muut rikkakasvit pyrkivät kasvamaan puskan keskeltä, ja nurmi vie voimia pensailta. Jos ne ovat kukkapenkissä, saa niitä ympäröivän maanpeitekasvuston laitettua mieleisekseen. Toki marjojen keruu on sitten ehkä vähän haastavampaa, mutta täytyyhän penkkeihin muutenkin askeltaa, esim. rikkaruohoja kitkemään.
      Ne marjapensasrivit osaa olla aika tylsän näköisiä.

      Delete
  11. Hyvin jaksaa, onhan se niin ihana katsoa kaunista puutarhaasi. Mulla menee myös aina viisi vuotta kaikkeen. Huippu tämä sadekesä kun on niin rehevää. MInunkin rubro-kärhöni kupsahti ekana talvena, luinkin kärhökirjasta, että on tosi arka. Ei varmaan viihdy sitten Suomessa. Tosi harmi, olisin halunnut kokea mantelin tuoksun...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, vähän aikaa sitten istutettu ei näytä oikein miltään, eikä vielä parinkaan vuoden kuluttua, kolmen... siedettävältä, mutta viisi vuotta on näköjään hyvä aika.
      Voi hitsi, vain on se kärhö semmoinen. Ajattelin, että se oli jo ostettaessa kuollut, kun muutamalla eurolla sen loppusyksyllä ostin.

      Delete
  12. Marjapensaat penkissä on upeita!
    Mä ihastuin herttamerikaaliin Ruissalon puutarhassa kaksi vuotta sitten.....ihastuttava kukkaröyhelö! Mistähän sitä voisi hankkia? En ole täällä meilläpäin siihen törmännyt. Munstead on sievä....sellainen keijukasmainen.
    Iloista alkanutta viikkoa! Pojille halit. Meillä onkin keskiviikkona ipanoiden
    kontrollikäynnit lääkärissä ( verikokeita ) ja se tietää huutoa. Mutta sitten taas nähdään missä mennään. Papulla ei ehkä kilpirauhaslääkitys kohdallaan, kun nyt paino laskee ja on ajoittain levoton.., mutta toisaalat käyttäytyminen ei ole muuttunut muuta kuin siihhen suuntaan, että haluaa olla vielä enmmän paijattavana ja pùsutettavana.
    . Ikäviä juttuja, mutta semmosta se on kun lemmikit ikääntyy. Miten Ransun pissajutut?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen nähnyt herttamerikaalia vain Viherpeukaloilla, silloinkin vain yhtenä vuonna kauan sitten ja tilasin heti.
      Voi, tsemppiä teidän pojille lääkärikäyntiin! Ransun pissajutut sujuvat onneksi hyvin, se syö säännöllisesti Urinary-raksuja nyt ettei tulisi uusia vaivoja.

      Delete
  13. Tuo herttamerikaali onkin sitten ihana valkea pilvi. Se sopii varmasti moneen paikkaan valostuttamaan ja toimimaan taustana monelle upealle kasville. Sitä nyt ei varmasti ihan jokaisesta taimistosta takuulla löydy.
    Muuten kivasti nuo herukat ja karviaiset sopivat perennojen keskellekin. Miksi pitäisi olla erikseen marjatarha?
    Vaaleanpunaiset pioniunikot sulostuttavat sinulla koko pihaa kauniisti.
    Kannatti odottaa tuo viisi vuotta - muotopuutarha on niin ihastuttava.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti joskus jostain löydät merikaalia! Se ei näytä kasvilta, jota voisi jakaa, kun tekee yhden syvän paalujuuren.
      Minustakin marjat on kivoja kukkapenkissä, tuovat sinne hyvää perusvihreää.

      Delete
  14. Kyllä jaksetaan. Saisin pitkän listan niistä lajikkeista, joita olen nähnyt vain täällä sinun palstallasi. Oletkohan jossakin aikaisemmassa postuksessa maininnut, miten iso tämä sinun palstasi on? Ihän pienelle alalle ei tuo kasvimäärä mahdu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tjaa.. joskus sitä on kysytty, mun pitäisi mitata. Kun tilani on kolmessa osassa (metsä ja pelto erikseen), niin en tiedä tarkasti. Nyt mittasin kiinteistörekisteriotteen kartasta, sain tulokseksi aika tarkkaan 3000 neliömetriä.

      Delete
  15. Voi hitsi tuo merikaalia on hauska, mutta eipä mahtuisi meidän mikropuutarhaan. Kauniita on sulla kaikki.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pensas- ei kun herttamerikaali on tosiaan enempi suuren puutarhan kasvi, tai ainakin keskikokoisen. Kannattaa istuttaa vain kauniita kasveja ;-)

      Delete
  16. Onneksi on ihana ja pöyheä sininen Ransu-ritari ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu on ihana, se on niin pehmeä! Paitsi ne hampaat.

      Delete
  17. Huikean kaunista ja tietty Ransu ♥

    ReplyDelete
  18. Ei tee tiukkaakaan. Kohta pitää varmaan hankkia toinen Vinkkivihko pelkästään sinulta noukittuja ideoita varten. Nyt bongasin ihanuudet Herttamerikaalin ja Dalmatiankurjenpolven. Herkullisia kumpikin.
    Ransu sopii erinomaisesti sekä vihreänsinisiin puutarhakalusteisiin että vaaleanpunaiseen ruusuun. Mutta varmaan sinä olet sekä kalusteet että ruusun kissan värin mukaan valinnutkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, vinkkivihko poikineen. Tietysti olen valinnut kasvit ja kalusteet kissojen mukaan. Viime viikolla istutin pantterililjaa!

      Delete
  19. Replies
    1. Kiitos kovasti, käyn kurkkaamassa! Ja apua, olen unohtanut vastata jo kolmeen haasteeseen!

      Delete
  20. Muotopuutarha on oikea runsaudensarvi, mahtavan määrän kasveja olet saanut menestymään, minulle useimmat aika tuntemattomia lajikkeita.

    Upeita nuo ottamasi lähikuvat esim. ruusuista. Kuinkas ollakaan, silmäni kiinnittyi heti veikeään kuva-arvoitukseen pantterista, kamera ollut jälleen kohdillaan : )
    Kirjoitteli,
    Sirpa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Sirpa kivasta kommentistasi!

      Delete
  21. Eihän tähän voi kyllästyä, hassu!

    Mistähän johtuu ritarinkannuksien hentous - meilläkin. Huonot taimet (tosin mulla osa siemenestä kasvatettuja), väärä paikka, liian vähän lannoitusta...?

    Kuten tuossa aiemminkin joku totesi, Ransu kyllä sopii erinomaisesti puutarhaasi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin... ehkä ne ovat ravinnesyöppöjä, voivat hyvinkin olla. Mä kun en juuri lannoittele, enkä ole rahtauttanut mitään multakuormaa pihalleni, niin maan ravinnepitoisuus on aika huono. Niistä parhaimman oloisista kohdista en ole jaksanut vielä raivata nokkospusikkoja. Niissä ehkä saattaa sitten joskus hamassa tulevaisuudessa ollakin komeampia ritarikasvustoja.

      Delete
  22. Ransu on jotenkin huvittavan ihmismäinen tuossa tuolilla pöydän ääressä. Kuin kello viiden teellä. Kuppi vain puuttuu, sellainen englantilainen ruusukuppi ja tassi.
    Suloisia ruusuja, ihana kurjenpolvi, mielenkiintoinen herttamerikaali, josta en ole koskaan ennen kuullutkaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu on huvittava aika useinkin ;-) Se on semmoinen naurupilleri. Suosittelen merikaalia, jos vain jostain onnistut sitä löytämään! No, kun sulta luonnistuu siemenkasvatuskin, niin ehkä siemenistä sitten.

      Delete
  23. Näyttää niin ihanalle!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!