Monday 7 October 2013

Tötterö

Mustiin tuli taas reikä. Sen teki riiviömäinen pikkuveli, joka ei osaa pitää sapelikynsiään kurissa tappelunnujakoissa. Edellinen Ransun kanssa tapellessa tullut reikä oli Mustissa keväällä. Tämänkertainen haava näkyy vasemman jalan kyynärvarressa.

Musti got wounded wrestling with Ransu. He has such giant claws it is no wonder. The wound has healed well and I was able to take the home-made collar off this morning.

Koska haava oli puhkonut koko ihon, täytyi Mustille taas laittaa tötterö päähän. Onneksi Musti on maailman kiltein kissa.
Laitoin haavaan Bacibactia pari kertaa vuorokaudessa. Eläinlääkäriltä joskus saatu muovikauluri on saaressa, sillä siellä on hyvä pitää tarpeellisten tarvikkeiden varastoa, kun apteekkiin ja lääkäriin ei helposti pääse. Olemme nyt kaupungissa ja täällä minulla oli tallessa keväällä tekemäni kartonkitötterö.

Asia tuli puheeksi jo keväällä ja ystävä pyysi, että bloggaan kaulurin tekemisestä. Se unohtui silloin, mutta nythän asia on taas ajankohtainen.
Kaulurin tekeminen on helppoa. Tarvitaan kartonkia, maalarinteippiä, leveää pehmeäreunaista nauhaa ja sakset. Aloitin ottamalla Mustista kaulanympärysmitan mittanauhalla. Sitten leikkasin kartongista palan, jonka sisäkaarre on Mustin kaulamitan (28 cm) pituinen, ulkokaarre meni silmämääräisesti. Korkeus on 16 cm.
Kiinnitin nauhan sisäkaarteeseen pitkillä maalarinteipin paloilla. Kaulurin päät kiinnitetään myös maalarinteipillä, toki siihen voi asentaa esimerkiksi hienomman kengännauhatyyppisen kiinnityksen rei'ittämällä kaulurin päät.

Kartonkinen kauluri saattaa jopa olla kissalle miellyttävämpi kuin kovareunainen muovi. Ainakaan Musti ei ole pannut kauluria pahakseen, kunhan vain saa tarpeeksi lohdutusta. Ransun syntymäpäivät osoittautuivatkin loistavaksi Mustin lohdutussessioksi, kun joukko kissamielisiä tätejä helli ja kehui.

Tässä Musti esittelee uutta sohvatyynyä, jonka täytteenä on varapatja. Siitä täytynee kirjoittaa toinen juttu joskus.
Reipasta ja tervettä viikonjatkoa kaikille!

41 comments :

  1. No voi sentään, riehaantuiko synttärisankari juhlistaan vähän liikaa, kun sillä tavalla rei´itti isoveljen!?
    Onneksi kissoilla on taipumus parantua aika nopeasti.
    Paljon rapsutuksia ja silityksiä Mustille!

    ReplyDelete
  2. Pikaisia paranemisia Mustille ja onnittelut Ransulle! Olkaahan pojat vähän iisimmin ettei vahinkoja satu!

    ReplyDelete
  3. Ei nyt noin rajusti saa rakastaa! On sulla siellä "kisuveljekset"! :)

    ReplyDelete
  4. Tuollaista se veljesrakkaus on;)

    ReplyDelete
  5. Kiitos toivotuksista! Haava on parantunut niin hyvin, että pystyin ottamaan tötterön tänä aamuna jo pois. Unohdin vain kirjoittaa sen tuohon tekstiin!

    Suvikummun Marja; Tuo sattui jo ennen synttäreitä. Taisi olla yksi aamu, kun ruokakipot olivat tyhjät ja minun ylösnousuliikkeeni liian hitaat. Ransulla nousevat adrenaliinit korvatupsuihin sillä sekunnilla, kun on nälkä, silloin se on aika raju.

    Pike; Kiitos! Kyllä ne painivat joka päivä, joten siihen nähden vammoja tulee vähän.

    Tillariina; On ne, painivat niin että tupot lentävät :-D

    ReplyDelete
  6. Pioni; No niin on. Rapatessa roiskuu (taas)!

    ReplyDelete
  7. Töttöröö! Voi harmitus, toivottavasti naarmu paranee pian ja pääset eroon tötteröstä. Mut täytyy todeta, että sun äippäs on kekseliäs ja ekologoinen. Joo.

    ReplyDelete
  8. onko kissoilla välillä reviirikisaa?
    englanninkielisestä tekstistä selvisi, että pahin on jo ohi - voi noita vekkuleita -

    hannah

    ReplyDelete
  9. No voih :( Pikaista paranemista Musti-pojalle!! Rapsutuksia!

    ReplyDelete
  10. Hieno kauluri! :) Mustille pikaista paranemista haavan suhteen! :)

    ReplyDelete
  11. Voi pientä tötteröpäätä. Musti on todella kiltti ja rauhallinen kun ei ole moisesta moksiskaan. Voin vain kuvitella, mitä meillä tapahtuisi. Onneksi nuo pintahaavat paranevat nopeasti eikä tapahtumasta ilmeisesti jäänyt mitään hampaankoloon. Rapsutukset Mustille!

    ReplyDelete
  12. Voi kun Musti on niin liikkis kaulurissaan...voi pientä toipilasta <3 Vaan bacibact ja mamman lohdutus ja vierailevien tätien empatia parantaa.
    Tuo kartonkikauluri on varmasti miellyttävämpi kuin se muovinen hökötys. Papu sai pahan silmätulehduksen 16-viikkoisena ja piti lähteä päivystykseen Viikkiin, jossa lääketieteen opiskelijat laittoivat pienimmän mahdollisen kaulurin kaulaan. Se oli niin iso että Papu kulki se vyötäröllään...kauluri lensi pois :D

    ReplyDelete
  13. Voi Musti-mussukkaa, elämä ei ole aina ihan reilua! Oikein paljon rapsutuksia ja puskuja reippaalle pojalle ♥

    ReplyDelete
  14. Voi voi, pikaista paranemista Mustille

    ReplyDelete
  15. Myrsky ja Tuisku; Kekseliäs ja ekologinen tulee oltua kun on rahaton :-D

    Hannah; Keväällä Ransu oli minusta aika aggressiivinen Mustia kohtaan, mutta nyt tuo taisi olla puhdas vahinko.

    Tiina; Kiitos! Kaulurista päästiin tänään eroon ja Musti on ollut reipas koko ajan :-)

    Sirpa ja Kollo; Kiitos! Haava näyttää paranevan hyvin.

    Cheri; Onneksi Musti on todella helppo potilas, leppoisammin asioihin suhtautuvaa kaveria saa hakea.

    Leena ja Pojat; Musti on todellakin liikkis. Se hakee minulta lohdutusta silloinkin, vaikka olen juuri laittanut sille kaulurin! Ja sitten kehrää kun rapsuttelen ja lohdutan. On se sellainen rakastettava pikku pantteri.
    Voi mini-Papua!

    Elina; Ei ole reilua, mutta tällaista sattuu.

    Sylvi; Kiitos! Hyvin näyttää paranevan.

    ReplyDelete
  16. Meillä ei millään kissalla ole tötteröt pysyneet kaulassa. Eli ovat nuolleet haavansa ja onneksi toistaiseksi ovat parantuneet.

    ReplyDelete
  17. Voi sitä veljesrakkautta!
    Peuhatessa sitä sattuu vahinkoja.
    Pikaista paranemista!

    ReplyDelete
  18. Sattuuhan sitä, veljeksille :)
    Hienosti Musti kantaa kaulurinsa. Täällä mentäisiin varmaan seinille jos edes vilauttaisin kaulurin tapaista meidän kissoille. Onneksi Oton paise oli tällä kertaa rintakehässä minne ei päässyt nuolemaan tai raapimaan, hyvin parani. Basibact on hyvää kissoillekin.

    ReplyDelete
  19. Voi toista tötteröpäätä.Mitä ne pojat nyt tuollaviisiin nujakoivat, jotta reikä tul jalkaa.
    Silityksiä Mustille:))

    ReplyDelete
  20. Tosi reipas tötteröpää on Musti, tai oli ;) Ja sapelikynnen upeat villahousutkin vilahtaa kuvassa, jee!

    Hieno on myös sohvatyynytötterö!

    ReplyDelete
  21. Voi Mustia, ja hyi Ransua! No, pojat ovat poikia ja joskus otteet voivat olla kovempia kuin on tarkoitus. Kiva kun postasit tästä:) Minäkin luulen että tämä pahvinen kauluri saattaa olla miellyttävämpi kuin muovinen. Muoviset ovat kaiken lisäksi painavampiakin. Onneksi Musti on kiltti kissa ja helppo hoidettava. Parantavia silityksiä Mustille ♥

    ReplyDelete
  22. Paranemista Mustille! Kisujen leikit voivat olla tosi rajujakin:)

    ReplyDelete
  23. Töttöröööö Musti... Semmost voi sattua jos on pikkuveli! Mutta onnex sulla on hyvä hoito ja paranet nopsaan.

    ReplyDelete
  24. Voihan reikä sentään! Hieno tötterö!

    ReplyDelete
  25. Pinuski; Hyvä että ovat kumminkin parantuneet!

    Irene; Kiitos! Hyvälla mallilla ollaan jo :-)

    Katja; Hyvä, että Otto ei pääse nuolemaan. Joskus aiemmin Mustin haavasta ei tahtonut tulla parempaa millään, kun se nuoli sitä niin että nestettä vain tihkui koko ajan. Nyt haava pääsi hyvin kuivumaan, ja onkin jo lähes parantunut.

    Kosotäti; Pojilla on välillä vähän rajut painit! Ja jos kynsi uppoaa, ei sitä välttämättä saa vedettyä pois, jois toinen riuhtoo toiseen suuntaan. Kiitos!

    Inka; Sapelikynnellä on harhauttavan pehmoiset pöksyt ;-) Kiitos, tyyny valmistuikin heti seuraavana päivänä!

    Myrsky ja Minna; Totta, tämä on kevytmalli. Kiitos!

    Maarit; Kiitos!

    Harmaa; Sun äiti paransi Mustia! Kertoiko se sulle?

    Kissa Kermakupilla; Tekevälle sattuu. Kiitos :-D

    ReplyDelete
  26. Voi Musti parkaa...<3 halit ja rapsutukset.

    ReplyDelete
  27. Komeasti kantaa Musti kaulurinsa! Ja vihreä väri sopii isännälle niin hienosti.

    ReplyDelete
  28. Ransu! Pitää olla varovainen kynsiensä kanssa!

    Musti-paralle pikaista paranemista! Tötterö on kurja kapine :(

    ReplyDelete
  29. Pojat on poikia ja välillä tulee haavereita. Tuollainen kartonkitötterö on varmasti muovista kevyempi. Onneksi haava on jo paranemaan päin :)

    ReplyDelete
  30. Voi Mustia! <3
    Hyvä idea tuo kauluri; minäkin olen huomannut, että se muovinen tuntuu olevan jotenkin inhottavan tuntuinen monen kissan mielestä!

    Olen joskus Paavon & Harmin painia katsellessa miettinyt ovatko ne tosissan ja näköjään muillakin sattuu oikeasti painin tuoksinassa.

    ReplyDelete
  31. Voi Mustia! Kyllä hän on rauhallisen oloinen kisuli..

    ReplyDelete
  32. Pus-pus parantavia virtuaalipusuja Pantterille ja paljon <3

    ReplyDelete
  33. Tuija; Kiitos, Musti kehrää :-)

    Mamma N; Totta, sointuu silmiin!

    Henna, Friede ja Figo; Kiitos! Onneksi Mustin mielestä elämä tötterönkin kanssa on ihan laadukasta elämää - saa ruokatarjoilut kädestä ja normaalia enemmän rapsutuksia.

    Saraheinä; Onneksi se on jo aika hyvän näköinen! Se oli hurja reikä, kun sen löysin.

    Heidi; Ehkä pahvinen on tosiaan parempi, vaikka siitä ei näy läpi.

    Anski; On se, todella leppoisa kaveri.

    Pirkko; Musti-pantteri ottaa pusut vastaan oikein mielellään!

    ReplyDelete
  34. Voi toista, kun on reppanan näköinen <3!

    ReplyDelete
  35. Juu, onneksi Musti on kuitenkin tötterön kanssa rauhallinen ja asennoituu siihenkin filosofisella otteella. Se on sellainen ihannelemmikki :-)

    ReplyDelete
  36. Voi Musti! Kuinka söpöltä se näyttääkään vihreä kauluri päässä :) Toivottavasti haava on parantunut ja painiottelut rauhoittuneet.

    ReplyDelete
  37. Musti on aikamoinen söpönaama viattoman pyöreine silmineen. Kiitos, haava on parantunut oikein hyvin, mutta rajuja painiotteluita harrastetaan edelleen päivittäin. Johonkinhan poikien täytyy purkaa energioitaan.

    ReplyDelete
  38. Hyvä, että Mustin haava on parantunut hyvin. Enpä ole hoksannut, että tötterön voi itsekin tehdä ja se itsetehty voi olla kissalle parempi kuinmuovinen. Jotkut kissat invalidisoituvat tötteröstä totaalisesti, jotkut suhtautuvat siihen niin kuin Musti ja osaavat tyynesti elää tötteröpäisenä. Hieno Musti.

    ReplyDelete
  39. En minäkään olisi keksinyt, mutta kun ei kerta kaikkiaan ollut rahaa mennä tötteröä ostamaan. Sitten kun asiaa stressasin keskellä yötä, niin keksin tuon ja nousinkin saman tien sen toteuttamaan. Ja hyvin on toiminut, nyt kahden käyttökerran jälkeen se alkaa olla vähän kulahtanut, mutta mennee vielä ainakin kerran.

    ReplyDelete
  40. Paransi vai? No hyvä, jotain hyötyy siitäkin.

    ReplyDelete
  41. Sun ihminen on tosi hyvä tyyppi! Sillä on suuri sydän joka sykkii meille kissapojille. Erittäin otollista maaperää kaikkeen tassun ympärille kieputukseen!
    MUSTI

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!