Kävin viikonloppuna Vantaalla Suuri snadi -messuilla. Minullahan on nukkekoti, jonka remontti on viime aikoina jäänyt vähän vähemmälle huomiolle kuin ihmismittakaavan remontit. Mineily kiinnostaa silti, joten lähdimme matkaan samanhenkisen ystävän kanssa.
Messuilla olivat mukana myös pienoisrautatiet. En tiennytkään, että ne voivat olla näin hienoja!
Last weekend I went to see a miniature fair. There were also model railways, I had no idea they could be so fascinating!
Erityisesti se sykähdytti, että näissä oli myös kotimaisia maisemia ja rakennuksia. Tämäkin radanvartijan talo, siis juuri tällaisia ne ovat! Sieltä se juna tulee, sekin oli jännittävää että ne tulevat ja niissä on valot! Ooh!
Punkaharjun maisemaa minikoossa.
Tämä syksyn väreissä koreileva piha oli erityisen hieno. Kiljahtelimme ystävättäreni kanssa innosta, kun huomasimme mm. antennit talojen katoilla, jalkarännit ja muita yksityiskohtia. Jotkut ratoja esittelevät miehet olivat selvästi vähän ihmeissään, kun tädit vinkuivat innosta.
Entäs tämä sitten! Minilautatarha, iik miten hieno!
Sahakokonaisuus on voittanut kansainvälisen palkinnon, eikä ihme. Tätä olisi voinut ihailla tuntikausia.
Raitiovaunujakaan ei ole unohdettu.
Kun pystyimme irrottautumaan junaosastolta, teimme vähän ostoksia – olin liikkeellä minibudjetilla, mutta goottikirjastooni löytyi muutama teos.
Messuilla sai ihailla myös katettujen minipöytien kilpailua, miniasuntomessuja sekä kauppakatua. Tässä on sekatavarakauppa, kellarivarasto ja seinän takana vielä sauna.
Kaupan valikoimaa lähempää.
Tässä kahvilassa alkavat sulkemisen jälkeen mellastaa hiiret, jotka laskeutuvat vintiltä kattoluukun kautta.
Mini-ihanaa viikkoa kaikille!
Monday, 21 October 2013
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Nuo minirautatiet, ne on upeita!!
ReplyDeleteEi oo totta! Miten mielettömän upeita luomuksia! Toi saha <3 Hatunnosto heille, jotka jaksavat nyhertää intopiukeina kaikkien pienten yksityiskohtien kanssa!
ReplyDeleteKiitos kommenteista Katja ja Tiina!
ReplyDeleteSiis tuo saha oli uskomaton, siinä oli kaikki vaiheet metsästä alkaen, metsätie jolla kulki pyöräilijä, tukkipinot, tukinuitto ja tukkijuna, sahaus, lautapinot, kaikki yksityiskohdat!
Nuo ovat ihan huippuhienoja. Ja kun on valot ja juna kulkee ja ja ja...
Oi olipa mielenkiintoinen messu.
ReplyDeleteTaitavasti ovat rakentaneet.
olisi ollut mukava olla paikalla.
Kiitos kun näytit täällä. ♥ ♥
Kiva jos tykkäsit Sylvi, oli nuo niin hienosti tehty ja suurella vaivalla tuonne messuille koottu.
ReplyDeleteVoi mahdoton kuinka ihania ja pieniä ! Vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä noiden rakentelu .
ReplyDeleteVoi ku ittekki pääsis näkemään tollasen taideteoksen! Onks sen rautatiemaiseman tehny yks vai useempi ihminen?
ReplyDeleteMarimeri; Todellakin, ei noissa lasketa tunteja. Todella taitavia kokonaisia maisemia!
ReplyDeleteMaija; Voi, tuolla oli varmaan lähemmäs kymmenen eri junarataa! Oli alppimaisemia ja suomalaisia maisemia, monta erilaista. Luulen, että ne kaikki oli koottu useamman harrastajan tekemistä paloista.
Kylläpä oli upea pienosirautatie kaikkin rekviittoineen, tuo saha tapuleineen kerrassaan mainio. Hatunnosto tekijöille, siinä ei työtunteja ole laskettu.
ReplyDeleteMielettömän upeita nuo rautatiet ja kaikki pienet asunnot. Miten ihmeessä noin pieniä ihania juttuja kukaan pystyy rakentamaan.
ReplyDeleteUpeita! Minulla on tyttärelleni ostama nukkekoti, mitä me nyt sisustamme uusiksi. Askartelemme kaikesta jämäjutuista sinne tavaroita. Se on aika koukuttavaa puuhaa:)
ReplyDeleteHienoa , että sinullakin nukkekoti.Minulla tällä hetkellä vain viisi.Mortenin kaappitalo , Hilja-Marian aito -30 lukuinen , tonttula harmaasta laaudasta , Evgenian Lundby , tyttäriltä peritty ja Agnekses ja Geirin kartano , ylpeyteni , jonka olen tehnyt pitkästä tavarasta. Ylijäämähuonekaluja ja muuta tilpehööriä on yli tarpeen.Jos etsit jotain tiettyä niin vinkkaa.Pannaan pakettiin!
ReplyDeleteIhan mielettömän hienoja yksityiskohtia. Siis todella.
ReplyDeleteSiis olen NIIIIIIN kateellinen etten päässyt tuonne. Hitsi. Tosi läheltä liippasi.
ReplyDeleteT. R
Aivan upeaa! Olen aivan sanaton :)
ReplyDeleteNoita minimaailmoja on kyllä kiva tarkastella :) Nukkekoditkin on ihania, niissä saa toteuttaa sisustusunelmiaan, kun yhteen oikeeseen kotiin ei kaikki mahdu :) Olen joskus ollut myös aloittamassa nukkekotia, keräsin pikkujuttuja, joista tekisin sisustusta. On sitten kuitenkin tullut niin paljon muuta tekemistä, että se jäi vain haaveeksi, kuten moni muukin asia ;)
ReplyDeleteSiis miten hienoja! Mä olen tiennyt olevani pienoismallinörtti jo aiemminkin - Tampereen Werstaassa esillä oleva Pispalan pienoismalli, siis hitsi + Muumilaakson talo ja maailmat silloin kun ne vielä esillä olivat - mutta en osannut arvata, että junatkin voisivat kiinnostaa. Mielettömän tarkkaa työtä, niin hienoja nuo!
ReplyDelete~ Piia Anneli / annelivia
Vautsi, että olet myös nukkekoti- ja muu minimaailmafriikki! Minä olen kans harrastanut aiemmin nukkekoteilua, mutta nyt on jäänyt muiden juttujen alle. Yksi vanerinen kehikko odottaa tekijäänsä, toivottavasti ehdin joskus aloittaa senkin. Hienoja juttuja tuolla messuilla, en ollut kuullutkaan niistä. Oletko huomannut tämän blogin: http://lotjesdollshouse.blogspot.fi/. Aika hienoja juttuja!
ReplyDeleteAivan super-ihku-ihania juttuja! Ääk!
ReplyDeleteMummeli; Kyllä, noista on hurjasti silmäniloa myös muille, onneksi jotkut ovat tehneet ja tuoneet näytille!
ReplyDeleteKosotäti; Niinpä! Jonkin verran rekvisiittaa voi ostaa valmiina: kasveja, autoja, ihmisiä ja rakennuksia usein osina. Mutta jos tekee erikoisempaa kuten tuo saha, niin saa näpertää alusta asti itse.
Maarit; Koukuttavaa on :-)
Aila; VAIN viisi :-D Hih, pitkästä tavarasta! Kiitos kovasti. Omani on perus 1:12 -kokoa, kaikenlaista sinne jo on, mutta kirjoja tarvitsen jatkuvasti, kun kokonainen suurehko kirjastohuone tulee vintille.
Myrsky ja Minna; Niin, todellakin vinguimme innostuksesta :-D
R; Täällä oli nyt ne nalle- ja nukkemessutkin samassa.
Désirée; Todella hienoja juttuja!
Tylsä Mörökölli; Voit tehdä erillisiä room boxeja tarvikkeistasi, ei tarvitse tehdä yhtä taloa :-) Tai vaikka pieniä reliefitauluja.
Piia Anneli; En minäkään ollut tajunnut. Luulin, että on vain ratoja ja junia ja jotakin lasikuituisia kumpuja... mutta itse asiassa ne junatkin kaikkine radanvarren tarvikkeineen on kiehtovia, puhumattakaan kokonaisista kylistä ja maisemista!
Minäkin hurahdin, kuulemma Leningradin kaupunginmuseossa, kaupungin vaiheista kertovien pienoismallien äärellä viisivuotiaana (äitini on kertonut, en itse muista). Sen jälkeen julistin, että minusta tulee pienoismallinrakentaja isona, sen kyllä muistan, sillä taisin julistaa ihan aikuiseksi saakka :-D
TuulaJ; Mineily on siitä kivaa, että sillä ei ole kiire - sitä voi joskus jatkaa, jos elämäntilanne on parempi (eli ei isoja remontteja menossa). Ikä ei ole este, ellei satu näkö menemään.
Kiiton linkkivinkistä, Sylvian blogi on jo tuossa blogilistallani, hänen mielikuvituksensa ja taitonsa on käsittämätön! Jos voitan joskus lotossa, osallistun johonkin hänen työpajaansa.
Geranium; Joo, todellakin, mini-ihkuja!
ReplyDeleteHih, ihan ministi siis vain hurahdit ; ))
ReplyDeleteOn nuo kyllä hienoja! Minimaisemia voi tosiaan ihailla vaikka kuinka kauan. Ja täytyy kyllä suuresti ihailla myös tekijöitä, tuo piperrys vaatii erityistä kärsivällisyyttä, aikaa ja tarkkuutta!
Kyllä nyt harmittaa etten käynyt tuolla! Yhden hienon junaratasysteemin olen nähnyt. Ne voivat olla kyllä todella loistokkaita ja niitä voisi tuijottaa vaikka kuinka kauan. Aina voi löytää jotain uutta!
ReplyDeleteInka; Todella, pienoisjunaradat saattaa olla suhteessa 1:87 tai vielä pienempiä, siinä riittää näperreltävää!
ReplyDeleteMamma N; Ratoja oli kiva tutkia, kun aina välillä tuli juna :-)
Minulla on ollut kokonainen kylä. Teimme sen yhdessä ystäväni kanssa. talojen lukumäärää en enää edes muista , oli myös kirkko , majakka ja yleinen sauna .Kyläkaivo on minulla vieläkin. Pöytälaatikossa on myös kirja , Tuulenpoika ja Syreenilaakson kylä. Tuulenpoika asui tietysti oikeassa tuulenpesässä ja hänestä näkyi vaan kaulaliina ja myssy. Teen sinulle jonkinlaisen kirjastoon sopivan yllärin!
ReplyDeleteEi-kä! PÖKRÄÄN! Upeita, ihania! Olisin varmaan kuolannut joka paikan jos olisin ollut mukana! En edes tiennyt että tällaisia messuja on!
ReplyDeleteUpea minimaailma! Varsinkin sekatavarakauppa näyttää mielenkiintoiselta ♥. Noitahan voisi katsella tuntitolkulla :)
ReplyDeleteSamoin minä ihastuin tuohon kauppaan !
ReplyDeleteVoi vaan kuvitella kun mies ( tai nainen) isoilla kokeillaan rakentelee rataa ja ympäristöä.
Voi roomboxit on kivoja ! En ole sellaista itse tehnyt mutta nähnyt oon livenä.
...kokeillaan = kourillaan !
ReplyDeleteOi miten ihania ! Olisipa ollut ihanaa käydä. Kävin kesälomalla Kouvolassa pienoisrautatiemuseossa, aika pieni näyttely, mutta kiva sekin. Siellä ei saanut ottaa kuvia muuta kuin lisämaksusta, tuntui niin hassulta valokuvausmaksu erikseen, että olin kuvaamatta. Tuolla ilmeisesti sai kuvata :) Onkohan näitä joka vuosi ;)
ReplyDeleteAila; Voi että, tämäpä jännittävää :-)
ReplyDeleteKylänne kuulostaa hienolta!
Zepa; Naurattaa ajatus pienoisrautatiemiehistä pyyhkimässä yhden naisvieraan kuolaa junaradoiltaan :-DDD
AnnaS; Niitä todella voisi katsella tuntitolkulla, itse asiassa niin voin tehdä myös omalle nukketalolleni, vaikka se ei edes ole vielä valmis.
Leena ja Pojat; Noissa pienoisradoissa osat ovat niin pieniä... ihmishahmotkin taitaa olla vain miehen pikkusormen pään kokoisia!
Pivi; Nämä messut olivat ensimmäiset laatuaan, olen aiemmin käynyt nalle- ja nukkemessuilla, mutta niissä on ollut vain myyjiä, ei näyttelyitä.
Aika hauskaa, miten nukkekodit tuntuvan olevan kait enemmän naistenharrastus ja sitten nuo rautateiden pienoismallit sun muut tekniset jutut miestenhommaa! Mua kyllä kiinnostais tehdä miniatyyriherkkuja. Sellaisia syötäviä. Siinä olis kiva harrastus, jonka vois hotkaista kerralla!
ReplyDeleteVarmasti hieno reissu! Itselläni on ollut puolivalmis 2½-kerroksinen nukkekoti mökillä huoneen nurkassa jo monta vuotta enkä taida saada sitä koskaan valmiiksi. Ehkä siitä pitäisi luopua kokonaan, kun into on lopahtanut?
ReplyDeleteT. Sari Puumulista
Sulo; Niinpä, vaikka molemmissa on kyse pienoismallinrakentamisesta. Sä olisit ässä pienoisherkkujen kanssa, siellä sun nakkikiskalla!
ReplyDeletePuumuli; Into saattaa myös leimahtaa uudestaan! Tai sitten joku muu voi saada siitä ihanan harrastuksen, jos luovut siitä.
Hauskoja minijuttuja. Ihan on oma maailmansa, en ole tajunnutkaan ennen.
ReplyDeleteJoo, oma maailma tosiaan. Miniharrastuksen avulla voi rakentaa vaikka tarinan kolmiulotteiseen muotoon, se on mahtavaa. Voi irrotella paljon enemmän kuin oikean kodin sisustuksessa tai omassa puutarhassa, kun tarinassa voi olla ihan mitä vain :-)
ReplyDeleteKerran kun Lahdessa oli miniatyyrimessut, rautatiemiehet kysel meidän nukkekotien tekosuhdetta. Kerroin et 1/12noin. Heillä rautateillä tehdään millillee :D hän oli tosi närkästynyt meidän suurpiirteisyydestä.
ReplyDeleteVai närkästyi :-D
ReplyDeleteVanhojen nukketalojen viehätys piilee siinäkin, että niissä on monenkokoisia esineitä, kalusteet ja nuket voivat poiketa mittakaavasta suurestikin eikä se haittaa - voihan sillä silti leikkiä!
Ooooh, ihan mieletön maailma! :)
ReplyDeleteNiin on, minimaailma on ihana :-)
ReplyDeleteIhania! Kyllä minäkin olisin kiljahdellut;) Kiitos, kun näytit meillekin;)
ReplyDeleteKiva kun tykkäsit :-)
ReplyDelete