Lokakuu on kauniiden värien kuukausi. Vaikka talven tulo ahdistaakin kovasti, pidän tästä kuukaudesta erityisesti näiden värien takia. Tältä näyttää venevajani ranta tänä aamuna.
This is what it looks like at the moment at my boat house and garden. Love the colours!
Puutarhassakin on ihana lämmin värimaailma. Rotkolemmikkien lehdet ovat hienot ja raikkaan vihreät, harmi vain että peurat syövät kaikki pidemmät varret. Mutta nuo vaahteranlehtien seasta pilkistävät vihreät lehdet ovat silti hauskat.
Keijunkukissa on upeita lehtiä. Jätän vaahteranlehdet kukkapenkkeihin, sillä ne ovat niin koristeellisia.
Perhoangervon lehdet maastoutuvat täydellisesti vaahteran lehtiin, kasvia tuskin huomaa – paitsi että se kohoaa lehtikatetta korkeammalle. Aika hauska, kasvi on kuin kameleontti.
Saniaisen lehdissä on hienoa keväänvihreää, aah! Tämän ostin virolaiselta Enno Talulta Uudenkaupungin kukkamessuilla, mutta en juuri nyt muista mikä tämä on, täytyy kaivella taimilappulaatikkoa. (EDIT: Se on
Dryopteris lepidopoda.)
Taustalla näkyy jouluruusun vehreitä lehtiä, nekin ovat iloisen elinvoimaisia.
Kirkkaanpunainenkin kuuluu lokakuuhun. Harmi vain, että peurat syövät myös japaninvaahteraa, mutta onneksi muutama lehti on jäljellä, joita voi ihailla. Tämä vaahtera on lajiketta 'Osakazuki'.
Rinneakebian syysväri on hieno ja tumma, miksi tätä kuvailisi? Vihertävä viininpuna? Violetinruskea? Mikään kuvailu ei tee tälle oikeutta, niin hienostunut väri tässä on. Viime vuodesta viisastuneena laitoin verkon tämän ympärille nyt hyvin aikaisin, muuten tämä olisi jo syöty maan tasalle.
Hehkutan siniheinää koko loppukesän eikä hehkutus lopu syksylläkään. Tuulessa oli vaikea saada tarkkaa kuvaa, mutta katsokaa nyt tätä keltaisen ja vihreän eleganssia!
Parasta lokakuussa on kuitenkin se, että kissat sointuvat sen väreihin täydellisesti. Musti esittelee.
Ja Ransu. Lokakuun kostean viileähkö sää on täydellinen Ransun mielestä.
Iloisia ihanan lokakuun viimeisiä päiviä kaikille!
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Keijunkukka – Heuchera
Perhoangervo – Gillenia trifoliata
Rinneakebia – Akebia quinata
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Siniheinä – Molinia caerulea
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Ihania sävyjä, juuri ne ovat niin pehmeitä nyt kun ei ole liikaa valoa!
ReplyDeleteVoi voi miten ihania värejä! Eikä vähiten Mustin kieli ja Ransun koko komeus kauniin väristen kivien päällä. Näissä silmä lepää.
ReplyDeleteIhanat värit! :)
ReplyDeleteMustin kieli on kivasti! ;)
Voihan Musti mikä kielikuva! Nappasin tuon heti omalle koneelle, että saa ihailla myöhemminkin :-)))) Huippukuva. Jes.
ReplyDeleteKisut ovat puutarhan komistus. Ihanat!
ReplyDeleteIhana venevaja...:)
ReplyDeleteSinä Saila jaksat iloita puutarhastasi, oli vuodenaika mikä hyvänsä, ja jaat tätä riemua muillekin. Kiitos siitä ♥
ReplyDeleteKissapoikien värit sointuvatkin kauniisti syksyn väreihin. Mustin turkki ei olekaan aivan musta vaan siinä on muitakin sävyjä.
Kauneus on katsojan silmissä, puutarhasta voi tarkkaan katsomalla tosiaankin löytää kauneutta joka päivä!
ReplyDeleteMullaki on japaninvaahteran taimi, mut en tiiä yhtään minne sen istuttaisin. Muutenkin syksy on jo niin pitkällä, että taitaa olla parempi vaan antaa sen olla ruukussaan. Kai mää lykkään sen maakellariin.
ReplyDeleteMukulat kuuntelee Mustan kissan tangoa monta kertaa päivässä ja mulle tulee aina mieleen Musti. :-)
Siellä on vielä ruska tallella, täältä se on melkein hävinnyt. Ihania sävyjä puutarhassasi, siniheinä on erityisen kaunis... samoin puutarhan esittelijät :)
ReplyDeleteUpeita värisävyjä, tuo heinämätäs on mielettömän kaunis.
ReplyDeleteSyksy voi olla tosi kaunis. Musti ja Ransu sen todistivat.
ReplyDeleteNuo syksyn värit näyttävät paljon kivemmilta sinun kuvissasi mitä omalla pihalla.
ReplyDeleteKivat kuvat syksystä ja kissoista,meillä oli samanlainen musta kissa 10v.sitten Minni tyttö, mistähän saisin mustan kissan, on niin yksinäistä ja hiljaista nykyään, kun ei ole lapsetkaan enää kotona,jos tiedät mistä saisin mustan kissan, niin kerro mulle.(kerro vaikka blogiini)
ReplyDeleteOnpa kaunista luontoa ja komeita esittelijöitä. ovat
ReplyDeleteKiitos kaikille kommenteista!
ReplyDeleteVärit ovat voimakkaimmillaan sateen jälkeen niin kuin tänä aamuna, oli oikein ilo kierrellä puutarhassa kun kaikki oli niin kirkasta ja värikästä.
Maija; Japaninvaahtera on epävarma talvehtija ulkona, eli maakellarissa se säilyy varmemmin hengissä. Minulla on kyllä ollut tuo avomaalla jo varmaan kuusi vuotta.
Pike; Vastasin blogiisi!
Muuta kivaa en syksyssä näekään kuin värit. Täällä pohjoisessa ne valitettavan pian vaan muuttuvat tummiksi ja sitten peittyvät valkean alle. Siniheinä on upea! Ja kissapojat parhaita!
ReplyDeleteIhanaa ruskaa vielä teilläpäin!
ReplyDeleteMinun japaninvaahterani on jo talvisuojassaan. Peitätkö vaahterasi talveksi?
Ihanaiset kisulit!
Pike; Se on harmi, miten äkkiä syksy menee ohi pohjoisessa. Itse nautiskelen saariston viipyilevästä syksystä, talven tulolla ei todellakaan ole kiire, kun se kestää kumminkin sitten kuukausimääriä.
ReplyDeleteTaina T; Arvontasukkasi menivät tänään postiin :-)
En ole peitellut japaninvaahteraa mitenkään, mutta se on hyvin tuulensuojaisessa paikassa, mikä parantaa talvehtimismahdollisuuksia.
Kieltämättä keltainen on piristävää, kun muuten on harmaata.
ReplyDeleteMeillä täällä on suurin väriloisto jo syyskuussa. Syksy on kaunis vuodenaika, kunhan ei ole kovin rapainen ja sateinen.
ReplyDeleteKissat kyllä sointuvat syksynkin väreihin! Kissat sointuvat kaikkiin väreihin! Musta (valkoinen, harmaa...) käy kaiken kanssa, eikö niin ;)
Nyt on ehkä pakko hankkia tuota siniheinää kyllä... Altaan reunalta voisi löytyä sille sopiva paikka. Pojat sointuvat kauniisti syyssävyihin :)
ReplyDeleteNoista vihreistä lehdistä tulee ihan kevät tunnelma ja ulkona meinaa juuri nyt ruveta paistamaan aurinko :)
ReplyDeleteLuonnossa värit eivät minään vuodenaikana riitele keskenään. Tosiaan, erinomaisen hyvin sointuvat myös kissasi luontoon. Hienot kuvat ♫
ReplyDeleteOnpa saaristossa vielä paljon lehtiä puissa! Täällä ne on suurimmaksi osaksi jo kaik lennelleet maahan..
ReplyDeleteSyksyn värit ovat ihania! :)
Kiitos kaikille kommenteista!
ReplyDeleteKissat sointuvat kaikkiin vuodenaikoihin :-)
Lokakuu on todella kaunis, mutta pimeä ja kylmä tulevat jo varhain ja yhä vain varhemmin. Ulkona voi työskennellä paljon vähemmän aikaa kuin kesällä.
ReplyDeleteTodellakin kissoihin sopivat värit! Ja tuo ekan kuvan maisemaidylli, aah.
ReplyDeleteKeijunkukkien lehdet ovat kyllä upeita, niitä voiskin käydä lähikuvaamassa, jos viitsisi mennä pihalle;)
ReplyDeleteLumet on muuten lähteneet ja meilläkin on taas syksy.
Paula; Pilvisenä päivänä etenkin tuntuu, että pimeä tulee hyvin aikaisin. Minua ei yhtään haittaisi, jos tämä olisi vuoden pimein aika ja nyt alkaisi matka kohti valoa ja kesää.
ReplyDeletePirkko; Kissoihin kun sopii kaikki värit ja taustat ;-)
Pioni; Käy ihmeessä, nyt kun Siperian-olosuhteet loppuivat!
Lokakuussa upeiden värien lisäksi myös erilaiset lehtimuodot tulevat hyvin esille.
ReplyDeleteTuo kuva venevajastasi on huikean kaunis.
Ihanat Musti ja Ransu! Niin ja kasvit tietenkin kans :). Kelta-vihreäkuva oli kyllä very nice!
ReplyDeleteIrene; Niin, sateella ja syksyn lempeässä valossa lehdet erottuvat edukseen.
ReplyDeleteHelena ja Blackie; Kissat ja kasvit ovat parasta mitä tiedän :-)