Kotonatekemistä

Punapellavat ovat kiitollisia kukkijoita paahteisessa paikassa. Red flax in my dry border.

Luin juuri lehdestä, että "homing" on suurta muotia. Siis kotona tekeminen. Se on varmaan kivikauden luola-asunnoista saakka ollut kivaa, mutta että muotia. Otetaan siitä kaikki irti siis!

Paitsi että minusta on aina ollut kivointa puuhailla ulkona. Niinpä aloitin kotihommien arvostuksen kukkapenkistä. Punapellavat ovat ihanasti kukassa, ja olleet ties montako kuukautta. Siemenestä hyvin ehtisivät, jostakin Lord Nelsonin tms. tavallisesta siemenpussista. Sitä voisin ihan suositella. Kylvinkin punapellavan aika myöhään, ja kasvupaikka on kovin kuiva ja paahteinen, maa kuivaa savea kuin betonikokkaretta.

Naapurin ihastuttava kukkaketo. Lea's new border.

Sitten menin ihastelemaan naapurin Lean kotipuuhia, tänä vuonna perustettua kukkapenkkiä. Viime syksynä se kaivettiin, reunustettiin ja laitettiin uusi multa, ja keväällä emäntä kylvi siihen vaika mitä. Kesäkuussa ihmeteltiin kun mitään ei tapahdu, mutta ihmekö tuo, kun vielä juhannuksena hampaat kalisivat kuin kastanjetit (Lean sanojen mukaan). Hallaa oli vielä kesäkuun puolivälissä! Toisen naapurin perunanlehdet olivat käpristyneet, minulla perunamaa on hitusen ylempänä niin ne säästyivät pakkaselta.

Loppukesällä kukkamaa on näyttänyt kyntensä. Unikot, kehäkukat, ruiskukat ja muut kukkivat kuin viimeistä päivää ja jatkavat vain lämpimän syksyn innoittamina. Kukille ei näy tulevan loppua lainkaan. Eläköön kotipuutarhassa puuhastelu! Kukapa näin kauniina päivinä sisätiloissa malttaisi pysyä.

Punapellava, flowering flax, Linum grandiflorum

Ah yes ... the translation

Forgive me for never having the patience to interpret, translate, word by word! Once I've written it's done, no need to rewrite. No need to me, that is. Self-centeredness at its worst.

The news is, I just read in a paper that "homing" is the trend. Home-making, decorating, baking, whatever makes the home feel more like home.

Is that news? Was there ever a trend for making home feel like a hotel, train wagon or a waiting room? Whatever the reasoning, my home extends, and has always done so, farther beyond the walls. Idling in the garden beats vacuum cleaning every time. Afternoon sun on red flax flowers, that's a fleeting moment waiting to be discovered. Feet carry me on, past the dry border across the village street to the neighbour's. There's a real feast for the eyes.

Lea sowed those seeds - poppies, calendulas and corn flowers - in the spring and all June we wondered whatever happened to them. Night frosts and unnatural cold, that's what happened. In late summer the border has sprung to life. Homing.