Päivän näkymät

Talventähden nuput avautuivat kokonaan tämän päivän auringossa, joka oli hieman häilyväinen. Jokin aika sitten tuli hieman tihkusadetta, lisääkin saisi tulla – ja pitäisikin, ennusteen mukaan, nyt illalla.

Buds Open!
This is such a great time of the year. If you don't do a round in the garden every two hours you may miss something important... This really is the best season ever.

Persiansinililjoja avautuu lisää siellä sun täällä. Tämä on todellakin erittäin aikainen. Olin hieman skeptinen näitä istuttaessani, sillä tämä on niin samantapainen posliinihyasintin kanssa... mutta tosiaan, kukkii viikkoja sitä aiemmin (aikaisin alkavana keväänä jopa kuukauden ennen)!

Maisemassa alkaa olla enää hyvin vähän lunta. Tää on niin parasta!

Rakastan tätä paljautta ja kaikkaille tunkeutuvaa valoa. Juttelin ystävän kanssa, joka kokee kevään paljaudessa jotakin hieman ahdistavaa. Luulen, että minulle tämä taas on mieluisinta: että kaikki näkyy, muhkurat ja muut.
Samaa koin muuten rempan kanssa kaupunkiasunnossa: olin liekeissä, kun sain purettua paikat vereslihalle (noh, betonille) ja melkein ei tee mieli laittaa siihen mitään päälle, kun se on niin hienoa, että kaikki on esillä, ei ole salaisia pölyisiä nurkkia.
Kesän rehevyydessä on jo jotakin ahdistavaa, se käy päälle. Vaikka onhan se kaunista. Mutta tätä ilmavuuden ja tilan tutua, kaiken alkua, ei silloin enää ole.

Työkiireiden hellitettyä olen alkanut paneutua pihapuuhiin keväisellä tarmolla (olisipa tästä jotakin jäljellä vielä juhannuksena!). Omenapuu sai kevyen latvojen tasoituksen. Pitäisi ehkä tarkastaa ylärinteen hedelmätarhan nuori omppupuu, en ole sitä vielä leikannut, kun istutin sen niin pienenä piiskana. Ehkä siitä voi jo katkaista latvan.

Ransu esittelee leikkuuvälineistöä. Nyreä ilme johtuu huonosta pöydän pinnasta, liikaa reikiä.

Perennanvarsien siistiminen (=leikkuu pensasaitasaksilla) saa ihmeitä aikaan: kukkapenkeistä tulee todella hyvän näköiset. Oikeassa alakulmassa näkyy hyvin talvehtinut tähkälaventeli, keskellä penkkiä on niin ihanan vihreänä lumenkin alla talvehtiva tuoksukurjenpolvi.

Laventelin kuivat kukkavarret tarjoavat hyvän suojan 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekoille, mutta siistin sitä kumminkin vähän. Kurjenmiekat syödään usein nupulla, mikä on äärettömän harmillista.
Tänään löysin yhden turkinlumikellon syödyn kukkavarren, se olisi ollut tämän kevään ensimmäinen lumikellon kukka pihassani. Voi viemäri!

Siellä Katharinet ovat, sen näköisinä, että jokunen nuppu saattaa avautua ihan lähipäivinä.

Muotopuutarhan aurinkoisesta kukkapenkistä nousee myös turboversoja, jotka olivat kasvussa jo tammikuussa ennen pakkasia. Mitähän näistä mahtaa tulla!

Tämän päivän suuryllätyksen tuottivat nämä lumikellot, joita ei onneksi ole syöty vielä. Mitä ihmettä, vastahan tässä oli lumipeite päällä, taisin käydä eilen katsomassa...? Kerrotut 'Flore Pleno' -puistolumikellot ovat salaa nousseet, tehneet nuput ja nyt availevat kukkia kuin mitään järkkytalvea ei olisi ollutkaan.

Jos kevään hitaus tuskastuttaa, varma keino on ostaa sipulikukat kaupasta. Nauvon kaupassa oli näin kauniita taivaansinisiä helmililjoja, eihän näitä voinut vastustaa! Sisällä talvehtinut (tai mahdollisesti kuollut) rosmariinikin pääsi ulkorappusille, jos se siitä tokenisi vielä.

En ole hirveästi vielä uskaltanut raottaa talvisuojia. Tämän käärön sisällä on arka köynnösruusu. Ehkä suojia täytyy vähitellen raotella, jotteivät kasvit vallan homehdu. Vanhat villapaidat ovat muuten oiva talvisuoja ja hyvä keino hankkiutua eroon vanhoista neuleista, joita ei muuten jotenkin henno heittää pois.
Ransu esittelee, huomasitko?

Pojilla on nyt todella paljon kiireitä. Ransu kyttää ojan penkalla vesimyyriä. Päivän läskeimmän vesimyyrän sai Musti, mutta kamera oli silloin sisällä...

Maanitteluista huolimatta Musti ei tuonut aarrettaan enää näytille, vaan minun piti kömpiä kuusen alle ottamaan kuvaa... eihän tuosta juuri mitään erota. Musta on Musti, harmaa on vesimyyrä.

Maratonpostaus jatkuu vain! Raahasin tammikuussa ratkenneen katajan oksat pilkottaviksi. Melkoiset jäljet jäi nurmikkoon, maa on mutaa pinnassa mutta jäässä jo parin sentin syvydessä. (Vesiputki on edelleen jäässä).

Katajasta tulee ihana tuoksu, kun sitä pilkkoo. Nyt on jo melkoiset pöllikasat halottaviksi, jahka kerkeän. Kirveshommat ovat nykyään lähes lempipuuhia, moottorisahan huudattamisen lisäksi.

Niin ja hakettaminen! Se vasta mukavaa onkin. Vessat huutavat jo lisää kuiviketta, saavit alkavat olla tyhjillään (minulla on sisävessanakin kuivikekäymälä).

Katajan altakin pitäisi nousta talventähtiä ja kurjenmiekkoja, mutta tämä kohta on mäntyjen varjossa. Hyvä, että sain oksakasan pois kumminkin.

Aurinkoisena hetkenä avautui myös tähtisahramin kukka (lajike 'Roseus') levälleen.
Lisäksi tarkkailin punarintaa, joka hyppeli pihanurmella kaivaen ötököitä, västäräkkejä naapurin katolla, ja pieni tiltaltti kävi kurkistamassa olohuoneen ikkunasta. Kevät ♥


Helmililja – Muscari
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Rosmariini – Rosmarinus officinalis
Talventähti – Eranthis
Tuoksukurjenpolvi – Geranium macrorrhizum
Turkinlumikello – Galanthus woronowii
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus

Poks!

Kai tätä voi jo avautumiseksi kutsua...? Tuossa nyt on jo melkein pihani tämän kevään ensimmäinen kukka, tai puolikukka ainakin. Ihanaa! Italiantalventähtihän se siinä varovaisesti raottelee nuppua.

First Flower!
Well, half-open, but do we mind? We have been waiting for this – the winter seems to have lasted half a year.

Pieniä kurjenmiekkoja nousee – nämä kasvavat paikalla, johon olen istuttanut jääkurjenmiekkoja, joten kai nämä ovat sitä. Sehän on melko kranttu ilmastossamme, joten olen iloinen! Vasemmanpuoleinen on niin pullea, että siellä saattaa olla kukkanuppu.

Tästä en ole ollenkaan varma – täytyy odottaa, josko mahdollinen kukka avautuisi. Voi olla, että tämäkin on jääkurjenmiekka.

Tämän päivän nuppuyllätyksen tuotti tähtisahrami. En ollut ollenkaan huomannut tässä lehtiäkään eilen, ja tänään on jo nuppuja! Olen tökännyt esikkojen nimilapun vieläpä keskelle tätä tupasta. Ne esikot lienevät kuolleet, yritin etsiä niitä jo viime kesänä... Lapun voisi ottaa varmaan pois, mutta en haluaisi luopua toivosta.

Tulppaanit rassukat nousevat vesiälätäköstä, jäinen maa ei vielä ime vettä. Ehkä keväinen märkyys on näille pienempi haitta kuin muina vuodenaikoina, täytyy toivoa.

Istutin syksyllä kukkapenkkeihin viime kesänä hankitut valkoapilan koristelehtiset versiot. Ainakin tämä toinen on hyvinkin hengissä, lumi ja jää sulivat sen päältä tänään! Se toinen on aivan tummalehtinen ja vielä lumen alla.

Päivän pantteri.

Joulun jälkeen hankittua orjanlaakeria ei voinut istuttaa, niinpä se on viettänyt talven sisällä sen jälkeen, kun pakkaset alkoivat. Nyt se on täynnä pieniä valkoisia palleroisia kukkanuppuja! Harmi vain, että tämän puoliso, joka kasvaa puutarhassa, ei ole lainkaan kukkimisvaiheessa vielä. Olin toivonut punaisia marjoja, mutta ei vielä ensi syksynä sitten. Tämä on tyttö, se pihalla kasvava on poika.


Italiantalventähti – Eranthis hyemalis
Jääkurjenmiekka – Iris danfordiae
Orjanlaakeri – Ilex
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus
Valkoapila – Trifolium repens

Jopas nyt

Toissailtainen rankkasade, lauha sumusää ja tihkusade ovat kuljettaneet kevättä eteenpäin. Nyt näkyy jo 'Orange Monarch' -sahramien mandariininvärisiä nuppuja!

More Buds
Who would have thought... The ground is still frozen. Plants' powers to come to life after winter are amazing.

Toissapäivänä ei turkintalventähdestä näkynyt mitään, tänään on kaksi nuppua ilmestynyt maan pinnalle.

Se yksi italiantalventähden nuppu on saanut pari kaveria. Huomenna, jos aurinko paistaa, nämä saattavat avautua!

Kaikenmoista piippoa ja vihreää nousee joka puolella.

Sade on sulattanut lunta hyvin, mutta vesi jää maan pinnalle, kun maa on vielä jäässä. Mihin tässä vielä kasvit joutuvat, ne aivan lilluvat... toivottavasti ei tule pakkasta!

Toissa vuonna kylvetyt 'Beaujolais' -alpit ovat kasvattaneet jo kookkaat lehtiruusukkeet. Tänä vuonna saattaa olla toivoa ensimmäisistä kukista.

Hieman ylempänä rinteessä, jäisessä mutavellimaassa, ovat 'Quebec' -raitatulppaanit jo näin terhakkaina! Tämä on aikainen tulppaani, siksi ihana ystävä näitä minulle ostikin, mutta silti – yllätyin todella näistä tänään.

Jatketaan vielä vähän ylemmäs rinnettä. Saarnen juurilla on tulva, tähän johtaa kaivamani oja vanhan taloni takaa. Olen istuttanut tähän ojan päähän valkokukkaisen rentukan, mutta viime kesän kuivuudessa se näivettyi niin, että en tiedä, onko enää elossa. Toivottavasti on, sillä nyt sillä olisi kosteutta yllin kyllin.

Lumet ovat toden teolla häipyneet vauhdilla. Toissa iltana kurkkasin näitä tarhajouluruusuja, mutta ne olivat vielä hangessa. Nyt ovat nuput esillä ja nousussa.

Ransu tarkasti kissanminttupuskan. Sen juurelta löytyi aivan vihreitä lehtiä. Eniten Ransu tykkäsi nakerrella kuivuneita kukkavarsia. Tai ehkä suoritti hoitotoimenpiteitä, perennanvarret voisi tosiaan leikata. Tuossa vasemmalla on yllättävän hyvin suorassa pysyneet värimintun varret.

Puutarhassa riittää siistittävää yllin kyllin, mutta nyt ei enää tiedä, mihin jalkansa asettaisi, kun versonkärkiä pistää esiin joka puolelta. Maa on niin jäässä, että suojahäkkyröitä ei saa irti ja siirrettyä sipulikukkien paikoille, eikä pois nousseita taimilappuja saa työnnettyä maahan, eikä tietenkään rikkaruohoja pois, vaikka ne näkyvät niin pirun houkuttelevan vihreinä tuppaina!

Loppuun taas yllätysherkku: uusia krookuksia! Tämä taitaa olla kevätsahramia 'King of the Striped'. Siinä on niin iso kukka ja hieno raidoitus. Mutta että jo näin paksulla nupulla!
Jopas nyt.
Hyvää viikonloppua ja iloisia nuppubongailuja!


'Beaujolais' -alpi on lajia Lysimachia atropurpurea
Italiantalventähti – Eranthis hyemalis
Kevätsahrami – Crocus vernus
Kissanminttu – Nepeta cataria
'Orange Monarch' -sahrami on lajia Crocus olivieri ssp. balansae

Raitatulppaani – Tulipa Greigii-Ryhmä

Rentukka – Caltha palustris

Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

Turkintalventähti – Eranthis cilicica

Väriminttu – Monarda

Uskomatonta

Täytyi ihan hieraista silmiä, kun saavuin kotiin ja kiersin pihaa. Puolet pihasta on vielä lumen ja jään alla, mutta talon etelänurkalla, syreenipuskan suojissa, näkyy keltainen nuppu! Italiantalventähti se siinä on lähtenyt kurkistamaan yhden nupun voimin, josko tästä meinaa tulla kevättä ollenkaan.
Mikä riemu! Riemunkiljahdus! Voi, kun olisi skumppapullo, poksauttaisin korkin auki!

It's Spring!
I did not expect to see any flower buds, only some very reluctant shoots maybe when I came home today – we're still in Ice Age. But what did I find: Eranthis and Scilla mischtschenkoana in bud!

Onneksi talventähden nuppu on kirkkaankeltainen, muuten olisin missannut sen. Tsuumailin nimittäin vain näitä puistolumikelloja siinä vieressä. Näissä ei vielä kukkanuppuja näy. Kävin myös katsomassa turkintalventähtien kasvupaikan, mutta siellä ei näy vielä mitään. Tämä kohta onkin varmaan pihani lämpimin paikka.

Pojista on hieman vaikea saada kuvaa, heillä on kevätkiireet.

Tämäkin keltainen näkyi kauas, mutta tässä on vain narsissinversoja, jotka ovat olleet talven kourissa, ehkä ilman valoa hangen sisällä? Hetken ehdin jo lähes pökertyä: ovatko keltaiset sahramitkin jo nousseet. Eivät vielä, mutta kohta varmaan! Täällä alkoi jo rankkasade.

Riista-aidat ovat pysyneet pystyssä tällä kertaa, mutta jotain on silti käyty napostelemassa.

Sitten kiersin talon toiselle puolelle muotopuutarhaan. Katharine kurkistaa! (pieni keväinen kurjenmiekkaristeymä 'Katharine Hodgkin')

Pihakierroksen loppuhuipennus tuli vanhan talon edessä olevalla maakasalla, johon olin kipannut persiansinililjan sipuleita satamäärin toissa syksynä. Sielläkin on pari ensimmäistä nupulla!
Oi mikä onni. Iloisia nuppuhetkiä kaikille!


Italiantalventähti – Eranthis hyemalis
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Turkintalventähti – Eranthis cilicica

Huhtikuun kalenteripoika

Loppuviikolle on luvassa reilusti plussaa ja sadetta, VESIsadetta! Ihanaa. Siinä huuhtoutuvat lumet ja pölyt, versoja alkaa nousta kosteasta tuoksuvasta mullasta... Kalenteripoika huomauttaa, että vesimyyrät tulevat esille mehukkaampina kuin kuukausiin.

April Calendar Boy
With these images from last autumn we welcome the rain and warmer weather that has been forecasted for the next few days and beyond. The ice age will finally be history!

Manulit ja kurakelit sopivat hyvin yhteen, paljon paremmin kuin manulit ja hanget.

Tervetuloa kevät! Keväisää huhtikuuta kaikille!

(kuvat ovat viime syksyltä)